Aiheena vieroittuminen xanorista
Hei!
Kiitos viestistäsi. Kirjoitit hyvin tilanteestasi. Tavoittena tällä foorumilla on lopettaminen joten päiväkirja tyyppinen kirjoittaminen on ok. ( En ole ylläpitäjä). Mutta jään tämän viikon jälkeen kesätauolle, toivottavasti saat muilta kirjottajilta kommentteja kesän aikana. Toisaalta kirjoittaminen sinänsä jo on usein terapeuttista ja sitä kautta on hyvä tarkastella omaa etenemistä.
Olet jo asiassi edennyt ja se on oikein hyvä asia. Kerroit kärsineesi ensimmäiset vieroitusoireet ohi, joten hyvä niin. Tästä on hyvä jatkaa ja edetä eteen päin!
…
Kovin on tuttuja juttuja!!! Eli emme ole yksin… Mä olen ollut muutaman kuukauden hyvin hitaas vierotukses ja se menee a i k a hyvin, ei täydellisesti. Meneeks vierotus ylipääns jollain ilman repsahduksia 
? Täs hitaas vierotukses on vahvasti addiktoituneelle ihmisel se ongelma, että pitää kyetä pitkään hallitsemaan käyttö ja nimenomaan hallinta on suuuuuri ongelma… Mut siihen nähden menee hyvin. Monille-kuten minullekin ja edellä kirjoittaneil, ilmeisesti- on määrätty bentsoja jännittämiseen, ja sitten niiden käyttö onkin muuttunut. Mä käytin ekat bentsot joko 80-luvun lopus tai yheksäkytluvun alus, kuka täs enää mitää muistaa… 
. Kaikenmoista on ollut, överöintiä, hallinnas olevaa riippuvuutta-joka oli tietys mieles pahin,kun kysees oli xanor, joka vuosien säännöllisen käytön myötä alkoi vaan lisään ja lisään ahdistusta niin, että lopulta yritin vakaval taval itsemurhaa… Myös sattuma oli pelis, että selvisin hengis. Myöhemmin tapaturmia, iskuja päähän, jii än ee… Ekat vierotusoirekouristukset oli jokunen vuosi sitten, ja vast sillon tajusin, ett mä olen tästä surkeasta (mun mielestä) oksatsepaamista fyysisesti riippuvainen. Otin asian silloin tosissani, ja aloin käyttään ressun mukaan, ja se ei ollut paljon (oletteko huomanneet, miten sana “paljon” on muuttanut vuosien varrel omas elämäs merkitystään…??) Sit tuli ihan viralliselta taholta mahdollisuus ruveta samoihin systeemeihin ku ennen, ja taas lähti lapasesta. Lopulta teekoolekuri oli syystä tai toisesta lukenut mun terveystietohistorian, ja kun viime vuoden loppupuolel menin kutsusta lekurin vastaanotolle, ja luulin, ett kysees on vain rutiinikäynti,kun vuosien ajan oli vain uusittu teekoosta (pysyvän eläkepäätöksen jälkeen lääkeuusinta siirrettin terveyskeskukseen, eikä siel juuri tarvinnut käydä), lekuri ilmoittikin, että nyt riittää ja alkaa vieroitus. Valita sain paikan… Huh 
! Hoidon alku siirty minusta riippumattomista syist, ja ny jokunen kuukausi takana. Uskon kyl onnistuvani täl kertaa. Nimittäin, kun retkuilin jokusen päivän jossain vaihees, tuli niin karmea olo, että ajattelin, että tää on ny täsä, tämä ei anna enää mitään, tulee vain tosi paha olo. Lisäksi, mitä se muuttaa muuten jo vaikeas elämäntilantees, että sotken pääkemiaani. Ei kysymysmerkkiä, koska retorinen kysymys 
. Ei muuta mitään… Xanor-riippuvuuden mainitsin vaikemmaksi, vaikka hallitsin käytön, ainakin vaikeimmas vaihees, siksi, että en nostanut annosta. Joten ottamani määrä/d ei riittänyt edes siihen, että yön aikana (pitoisuuden laskusta) tulleet vieroitusoireet olisivat poistuneet. Eli huolimatta järjettömistä överöinneistä ja tapaturmista ja vaikka mistä, se oli vaikeinta aikaa, mut siitä on vuosia. Historiani tän asian kanssa kun on niin pitkä…
Keskittymiskykyni on huomattavasti heikentynyt entisestä, enkä mä jaksa hioa näitä sepustuksiani pitkään, ku virheitä ja kömpelyyksiä jää enivei, sori siitä. Kunhan pointti tulee selväksi …
Tsemiä kaikil tähän päivään ja kamppailuun, koska sitä se on!! Moni on onnistunut 
!!!
Kyl mäki ennen uskoin, että en pysty mihkään ilman, ja ett kaikki toimintavoima (entinen “sesam aukene” vastaanotolla, nykyisin linja tiukentunut) tulee bentsoist, mut vähitellen alko kaikki voima valuun siihen perkeleen purkkiin /lootaan, ja tunsin itseni maanmatoseksi ilman. Mut se ei ole totta!!! Kaikki hyvä ja “elämää ylläpitävä”, rakentava, mitä teen ilman benejä on kotiopäin! On se mahdollista. Mä ajattelen, että kyl vierotukses pätee se, ett se on mahdollista jos uskoo ja haluaa. Tosissaan.
…
Näihän se taitaapi olla… 
. Joku kirjotti Saunan puolel, siis bentsoista vierottautunut henkilö, että pahin o edes ku on ottanut vikan pilllerinsä. Mä uskon näin ja. Mut sit se vaan o n niin… Kylhän tuolt hoidost saapi apua, mut en tiä, kui hyvin siel tajutaan, että sit se vasta alkaa, kun vieroitus on ohi. Tietys mieles pahempi… Toisaalta jotkut piiitkään kuivil olleet ihmiset taas sanoo, ett kui ihana on herätä aamul, kun ekana ei ole haut ja hankkimiset ja ottamiset/vetämiset mieles, että enää ei t a r v i. Miten kukin sen elämänsä sisällön ratkaisee, on jokaisen itse päätettävä, tai onneksi nii saa tehdä? Mä olen ihan kunniallinen alisuorittaja, koska tietynlainen pohja on ollut. Olisin voinut kuolla, enkä tajunnu viel ekal kerral enkä tokal, vaan jatkoin vaan. Kyl mulki ennen oli tavotteet korkealla, mut toisaalta pohjattoman surkea itsetunto, itseluottamus. Sit täyty suorittaa, ja kunnolla. Ei sekää ny oikke hyvä motiivi ollu tekemisel. Vaik päteminen mukana olis, silti kiinnostuksen itse asiaan olisi hyvä olla suurempi. Ja tietenkin sitäkin oli, ei pelkkää kunnianhimoa. Ja kyl must ny jotai hyötyä tällekin yhteiskunnalle ja lähipiirille on, siitä vaan ei rikastu, eikä sen arvoa voi laskea rahalla. Ja ny tämä alisuorittaja, jolle ennen oli niin tärkiää, että teksti on “hyvää, moitteetonta, virheetöntä suomenkieltä” lähettää tämän vihreineenpäivineen, ku eijjjaksa korjailla. Mitä väliä… 
.
…
Vaan voisko itseään “kusettaa” toisinpäin… Mun on melkeen pakko! Ajatella: mä saan käyttää, mä saan ottaa - sekin helpottaa… Että mahdollisuus on. Kielletty hedelmä kun on tupannu kiehtoon ihmiskuntaa melekosen pitkään. Eli saan, mut voin olla ottamattakin??? Muistan, taas sitaatti, jonku mallin aikoinaan töllöttimes sanoneen, että hän ei voi kieltää itseltään herkuttelua, koska jos tekee niin, eikös hän hyvin pian ole sit kahmimas kaksin käsin kaikemmoista hyvää ruokaa ja makiaa suuhunsa. Eli kun on lupa, ei ehkä olekaan pakko tehdä niin. Mitä taas kysymykseen, onko mahdollista. On. Ainakin niille, jotka eivät ole addikteja… . Toisaalta, nyt kun mä teen vieroitusta hitaasti ja mua autetaan ja kontrolloidaan, mun on kyettävä hallitsemaan viikon annos. Ei ylimääräsiä. Se satunnainen vekslailu, josta jossain viestis tänään kirjotin, o n ongelma, koska edelleen haluan o l o j a… Edes kemiallista helpotusta. Päivän annosta en siis ylitä, mut hei mitä meikäläinen tekee yhel millil klonatsepaamia, byääääh :mrgreen: . No ei juur mittää, mutta sehän se täs niinquu oliki pointti, että oloja ei hajeta. Mut toisaalta, ei mul enää ole nii surkia olokaan 
. Kuin sillon kun vedin järjettömiä annoksia… Sillonhan olin jossai vaihees jatkuvasti sekasin tai pillerikrapulas. Kahesti ollut fysiologinen riippuvuus. Kauan aikaa sitten alprazolaamista - josta pääsin kyllä eroon!!! - ja myöhemmin oksatsepaamista, joka vaihdettiin päihdehoidos klonatsepaamiin. Pah, ois ollu edes pamit :mrgreen: . Ajatella saa ja puhua, teot o eri asia. Halu tuskin katoaa nopiaan, joidenkin mielestä pitää varoa koko elämä. Emmä tiä. Kyl se voi hävitäkin, uskon ma. Ugh!
Hyviä kirjoituksia ja ajatuksia teillä tästä aiheesta. Miten on… molemmat kirjottajat. Oletteko keskustelleet sellaisen henkilön kanssa, jolla on toipumiskokemus ihan kuiville asti pääsemisestä? Tuoko se lisänäkökulmaa asiaan? Lisää buustia?
…
…
…
^Itse olen aikoinani, omasta halusta vieroittunut santuista ja suosittelen, että annoksen laskun jälkeen annat ylimääräiset vaikka vaimolle… 3mg oli lähtökohta ja kuudesosan pudotin… Pameja pudotin myös, valitettavasti pamit tulivat takaisin elämäntilanteen sekavuuden tähden… Niissäkin onnistuin pärjäämään puolikkaalla kympillä, nyt 2,5 kybän pamia riittäisi, mikäli… Antaisin ne avopuolisolleni… Itse olen nainen ja kh:ssa…
On vain liian helppoa nostaa annosta takaisin jos ovat käden ulottuvilla. Itse huomasin, että mikään bentso, ei millään määrällä enää auttanut ahdistukseen tai edes päihtymiseen… Loppusysäyksen pudotukseen sain, kun pystyin syömään 50mg Xanoria, pari-kolme Dormicumia päälle sekä plo viiniä sekä bisseä; ja silti ei toiminut… 
Tuosta on aikaa 7-8v about ja kumeja ei ole aikoihin mennyt respalla tai ilman respaa… 16x15mg pystyin niitäkin käyttämään ilman päihtymystä ja mahd väärin otettuna…
Elämä todellakin ON helpompaa ilman santtuja ja sitä ahdistuskierrettä, jonka aiheuttivat… Vuosikaudet ehdin syödä ja lopetus kesti kauan, sähköiskut päässä yli 1/2v pudottamatta annosta. Pelkäsin ikuisiksi oireiksi jäävän…
Mutta todellakin suosittelen antamaan luotettavalle ihmiselle ainakin kerran vkossa extrat, ellet lääkärin kanssa neuvottele pudotuksista… Tsemppiä!
…
…
Hienoa tuo 6pv, tosin kannattaa olla vähintään kk ilman, niin ei ole viekkarit päällä. Tuo pelkääminen, ahdistuminen yms kuuluu viekkareihin…
Vaikea sanoa pystytkö koskaan “normikäyttöön”. Itse haen lääkkeet pari krt/vko niin ongelmia ei tule… Itse myös koen oloni normaalimmaksi ilman lääkkeitä (täysin en ole siihen kyennyt, se 5mg pamia ja opparit+adhd-lääkkeet on ollut), kuin sillä 100kpl/kk santtua & kybän pamia & siccinä kumit päälle… Jo bentsojen vähennys ja muiden lääkkeiden otto oikein, on tehnyt normi-elämän… Kyllä pudottelen pois useampia lääkkeitä, kun paperit on kädessä; lääkäriltä ei lupaa heltiä tällä hetkellä, kun jatkuvasti useamman v:n yritin jotakin pudottaa…
Olo on tasaisempi jos on jo koukussa ja ottaa sen “minimi-perusmäärän” ja vain ahdistukseen pieni määrä… Itse koen, että tuon 2-3 pamin päiväannoksella, en ahdistukseen saa apua 10mg:stä… Tuon tähden olen pudottamista miettinyt…
Mt-ongelmat itselläni pysyvät parhaiten kurissa olemalla päihtymättä… Osaan käsitellä asioita paremmin, hitaasti on oppinut mutta kuitenkin… En usko nykylääketieteeseen, paitsi joissakin asioissa. Parempi olisi hetkellinen lääkitys sekä intensiivinen terapia useampaan ongelmaan, resurssit riittävät lähinnä lääkkeisiin… Olin aikoinani lähes 2kk:tta täysin selvä (puolet melkein viekkareissa), mutta sen jälkeen todellakin olin iloinen ja energinen…
Itselläsi nuo viekkarit ovat päällä, ei mt-ongelmat noin esillä ole normisti… Ne prkleen lääkkeet vain antavat ymmärtää, ettei ole elämää ilman niitä… Lopulta mikään määrä ei auta!
Tsemppiä nolla(?)linjalle!
…
Sinuna kysyisin saunan puolelta, onko tuo sun riippuvuus jonka tähden otat, koska kohta et pääse eroon… Pahimmat ahdistukset nyt oot kestän ja ens kuus sama lääkkeet loppu-linja ja viekut… Äärihätään siis, nuo on petollista tavaraa ja usein ei määrätä enää santtuja sen tähden… Tarv olis siis 1 pahaan ahdistukseen… Se bentsokoukku on todella vittumainen, silloin ei voi taukoja pitää tai pää hajoaa!
…