Ei munkaan lapseni enkä minä, häpeä sitä että olen vihdoin tajunnut lakata juomasta.
Siitä me olemme ylpeitä.
EI ole hurskastelua sanoa pienen lapsen äidille että lakkaa juomasta tai raskaanan olevalle.
Se on minusta viisautta kertoa se ja sekin on ihan yhdentekevää kuka sen sanoo.
Hurskastelua on se minusta, että sanotaan : SItten kun minusta tulee äiti en tietenkään ikinä juo tai JOS minulla olisi lapsi en ikinä joisi.
Se on vähän samaa katgoriaa, kun puhutaan, sitten kun minulla on opinnot päästöksessä/talo ostettu/parisuhde jne lopetan juomisen…
Siinä on vissi ero 
Toivottavasti esitin asian nyt selkeästi?
Minä jatkan juomattomalla raiteellani ja koetan asettua arkeen.
ELämä antaa paljon enemmän kun sen kohta ihan oikeasti.
Häpeälle, ja mitä silloin olen tehnyt, en voi mitään. Olen surullinen siitä ja häpeissäni, etten tarpeeksi ajoissa ymmärtänyt lopettaa.
Mä kirjoittelen tänne nyt harvakseltaan. En ehdi pysyä perässä näissä kaikissa topikeissa.
ANteeksi jos toistan tämän vuoksi itseäni.
Mutta iloinen siitä, että edes nyt olen tehnyt ratkaisuni raittiista elämästä.
(korjasin nolot virheet.Perkeleen luki ja silleen… )
