Kauhun kierteessä

Kotikanava
1

Hei,

aloitan ketjun, sillä en voi tällä rasittaa muita ketjuja, on sen verran iso juttu. Olen kirjoitellut muutamaan ketjuun ja tuntenut saavani apua. Nyt alkoi tuntumaan, että minun alkoholistillani, kutsutaan häntä tässä vaikka Mies-sanalla lyhyesti, on jotain sellaista, jota en ihan ole täältä vielä hahmottanut.

Tausta on lyhyesti tämä. Yhdessä viisi vuotta, kaksi laitoshoitoa neljän vuoden siään ja minua ennen yksi, sekä alkoholi-että lääkeriippuvuus. Oma yritys, hyvä koulutus, kaikki edellytykset hyvään elämään. Erittäin riippuvainen kumppanista, herkkä, loukkaantuu helposti, ei kestä pettymyksiä, miellyttämishaluinen. Juominen erottunut heti erilaiseksi jo nuorena. Humalassa riitaa haastava, ivallinen, samoin juomisen välissä. Ja kuitenkin välillä niin kiva ja nallekarhumainen. Toisesta hoidosta sanottiin, että on pahasti riippuvainen, ja hänellä on jotain muutakin tässä takana. Ei sanottu, että mitä epäilevät.

Muisti pätkinyt, lähimuisti siis. Joskus katse menee tyhjäksi, siis selvinkin päin, ihan kuin piuha katkeaisi, eikä sitten muista sanomisiaan. Ihan kuin olisi sähkökatkos aivoissa.

Nyt sitten oli lattialle kaatuneena tullesani, naama harmaa, katse ihan muualla, kuola valui suusta. Soitin ambulanssin. Oli aivan puheen tavoittamattomissa, ei kuitenkaan alkoholia veressä. Maailamsta ei käsitystä, katse ihan tyhjä, eikä meinannut pysyä paikoillaan. Myöhemmin, kun taju alkoi palata, paljastui, että oli juonut eilenkin, ja päiviä ennen. Kukaan ei todennäköisesti tiedä totuutta määrästä ja päivistä. Minä en huomannut mitään. Ei ollut päivällä syönyt, verensokeri kuit. ok. Outoa oli se, että toinen pupilli eri kokoinen, katseessa jotain outoa. Ei ollut deliriumissa sairaalan mukaan. Epilepsiaankin voisi sopia tietyiltä kohdin. Voiko alkoholismi aiheuttaa epilepsiaa?

Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta? Oli ottanut kaksi Panacodia syömättömänä, mutta tekeekö se tätä? Kuten huomaatte, tilanne on aivan kauhea. Jos joku nyt tunnistaa tästä meidät, ei voi mitään. Toki sitä mietin, mutta olen täällä saadakseni ymmärtämystä, tietoa ja tukea. Jos joku lukee tätä muusta syystä, so be it.

Jos jollain on kokemusta vastaavasta, tai tietää liittyykö tämä vain päihteisiin, vai onko takana jotain muuta, please, kertokaa. Neurologiselle osastolle vietiin nyt, mutta tehdäänkö testejä miten, se selviää myöhemmin.

Yritän selvityä töihin huomenna. Voi kun kaikki alkoholi ja päihteet katoaisivat maailmasta yön aikana, kaikilla lapsilla olisi raittiit vanhemmat, ja puolisoiden rakkaiden katse olisi kirkas.
Kunpa…

2

Jaksamisia,en ole lääkäri,joten en osaa kommentoida syytä.Mutta neurologinen kuullostaa oikealta paikalta,jos ei ole tajunta ok. Kyllä, viinan saisi kadottaa maailmasta.

3

Alkoholi voi aiheuttaa kelle tahansa epileptisen kohtauksen. Epilepsia määritellään “taipumukseksi saada epileptisiä kohtauksia” ja alkoholi voi muuttaa aivoja pysyvästi niin, että potilaalla diagnosoidaan epilepsia.

Epilepsia ja epileptiset kohtaukset ovat pelottavia. Voimahali!

4

Voimia sinulle Himmu!

Tietoa minulla ei ole, mutta olen hengessä mukana.

5

Himmu, mitä miehesi maksatutkimuksista on sanottu? Itselläni maksa ehti mennä kirroosiin (ollut jo jonkin aikaa), ja poksahti kirjaimellisesti; tuli niin vakava vajaatoimintatila, että ensin kehoni tärisi kuin horkassa, sitten lähti taju. Silmäni olivat pyörähtäneet ympäri ja selkä “kangistui”. Itselläni tästä ei ollut enää mitään tajua, mieheni kertoi. Heräsin sairaalassa. Ensin minunkin oireitani oli pidetty neurologisina, mutta tutkimukset tietysti selvittivät nopeasti oikean syyn.

6

En lähtenyt arvailemaan.Mutta kokeillaan nyt.
muistiasiantuntijat.fi/memo. … 04&lang=fi

7

Olin myllyhoidon läheisviikonlopussa ja siellä vetäjä varoitti panacodista, lääke muuttuu elimistössä heroiiniksi. Tuli vaan mieleen jos hän on juonut ja ottanut panacodia samaan aikaan.

8

Alkoholisteilla on ns aivoblokkeja. Ihan ensimmäisenä tulee mieleen alkoholin aiheuttama toksinen aivoreaktio. Oliko kovia vatsakipuja? Se viittaisi maksa ja haimajuttuihin.
Kaikkea olen nähnyt, viimeksi sen, että ns. raitisunut deittini olikin sairaalassa,elintoiminnot romahtaneet, haimatulehdus. Ja diabetes. Ja kun pääsi sairaalasta oli aika aggressiivinen ja agitoitunut, ei saanut yöllä rauhaa, muisti pätki eikä autolla ajo oikein sujunut, oli aika pappameininkiä.

9

Kiitos vastaajille. En ole ennen itkenyt täällä ollessa, mutta nyt olen. Mies pääsi sairaalasta eilen, ja joutuu lisätutkimuksiin (jotain siellä on). Ei kuitenkaan akuuttia. Akuutti oli tuo kohtaus, ja luulen, että oli alkoholiin liittyvä, muuten ei olisi pois päässyt.

AnoAA, laitoit linkin tuosta syndroomasta W-K, sitä luin ja kyllä kuulosti oireet tutulta. Olen huomannut aiemmin, että hänen liikkeensä ovat kovin kankeita. Portaiden kulku on vaikeaa, ja askel on nienomaan sellainen leveä. Pahinta on se hurja ärtyvyys. Selittää myös sen, että älylliset toiminnat pysyvät ennallaan, ja puheen sujuvuus. Pystyy siis vielä tekemään töitä. Muut jutut puolestaan ovat sitten “kaatamista”, puuroa, jankkaamista, oman puheen suoltamista, muistamattomuutta. Oli sanallisesti aggressiivinen, ja jouduin heittämään hänet ulos, meni sukulaisiin. Taas lupailee sitten raitistumisen yrittämistä, eli siten myönsi juomisen olevan tässä takana. Sanoi olevansa pettynyt itseensä.

Maksakokeiden tuloksia en tiedä, mutta sairaalassa kuulin, että verensokeri ainakin oli ok. Kesällä maksa oli ok. Valiteli rintaa, sydänkoeet ok, mutta jos ottanut Panacodia tyhjään vatsaan, niin johan närästyskin polttelee juuri siinä kohdassa. Tästä omaa kokemusta, eli sehän on pahimmillaan mieletön polte.

Kyllä Suomen sairaaloihin riittäisi oiketakin potilaita, eikä näitä juopottelun tuloksia. Viime kesänä oli ottanut lääkkeitä ja alkoholia sekaisin ja oli sairaalassa hoitamssa vierotusoireitaan. Nythän ei veressä ollut alkoholia mennessä, mutta selvät vieroitusoireethan nämä, ja aiheuttivat ilmeisesti epileptisen kohaukset, kuten joku ketjuun vinkkasikin. Kuva alkaa taas tarkentua, että mistä kysymys.

Taitaa tämä mies olla toivoton tapaus jo. Muihin ketjuihin kun kirjoittelin, niin siellä kerroinkin, miksi eroon päädyin. Nyt sitten pitäisi saada tämä asunto myytyä, jotta pääsen rauhaan. Olenkohan jotenkin heikommista aineista rakennettu, kun en tässä kyydissä ole ollut kuin viisi vuotta, ja olen jo pitkään ollut rikki. Mies vetoaa siihen, että AA:ssakin on miehiä, joiden vaimot ovat jaksaneet jo 25 vuotta! Ajatella! :unamused: Vastasin, että heillä varmaan paljon hyviä muistoja menneistä hyvistä ja vielä suht’ raittiista vuosista, minulla niitä muistoja ei ole, joten kuluin loppuun aiemmin. Olen kuin ralliauto, minulla ajettiin heti 240 lasissa. Toiset ovat käyneet ensin autokoulun ja sitten vanhoilla Toyotoilla ajelleet 80 km:n lätkän kanssa. Sitten siirrytty hiljalleen voimakkaampiin ajopeleihin. Vauhtiin ja kuskin ajotapaan tottuen. Minä heti Formuloissa, pää pyörällä :imp:

Olen aivan hirveän masentunut ja lohduton. En usko tämän päättyvän hyvin mitenkään. Lapseni oireilee, ja sanoo muuttavansa isänsä luo, jos mies täällä vielä pyörii. Ja pyöriihän se asioissa vielä, eikä millään halua luovuttaa. Sen pitäisi löytää uusi nainen, joka alkaisi puolestaan hoivata ja kehua häntä. Sitä kohtaloa en toivo kenellekään naiselle, mutta minut se nyt pelastaisi. Pääsisin kokonaan eroon tästä kauhusta. Johonkin ketjuun kirjoitinkin tapahtumia: kahden vuoden aikana rattijuoppous, työssä ja raha-asioissa epäselvyydet, sairaalakeikkaa, hoitoonohjausta, psykiatria, perheterapiaa…

Anteeksi, on vain niin tuskainen olo. Mukana vielä HÄPEÄ, jota vastaan olen onneksi pystynyt jonkin verran taistelemaan. Uskon, että se mneillä alkoholistien puolisoilla on vahvana, ja miksei alkoholisteillakin. He toki ottavat siihen lääkkeksi viinaa. Minä olen huomannut, että olen viime kuukausina alkanut syödä enemmän, etenkin makeaa. Lohtua kai. Nyt ovat voimani ihan meneet, ovat olleet jo kaksi vuotta, ja toinen vielä kehtaa anoa anteeksiantoa. Itseni takia toki annettava, mutta eikö ole enää mitään rajaa, miten toinen voi sotkea omat ja toisten asiat, ja silti pitäisi rakastaa. Jos rakastaa oikeasti, ei kai tällaisia asioita tekisi, vaikka olisi sairaskin. Senkään käsitteen taakse ei pidä liikaa mennä. Kun on saanut tiedon sairaudestaan, vastuu pitää ottaa omasta hoidostaan ja toipumisestaan. Hän ei tosiaan ole sitä tehnyt, sen tajuan nyt vielä selvemmin.

Tuolle W/k-syndroomalle, jos se jo hänellä on, ei ole paljon tehtävissä, eli aivot ovat jo menneet sen verran. Yritän hyväksyä ja päästä taas eteenpäin ja pitää hyviä asioita muistoina.
No, tulipa avauduttua… :cry:
Himmu

10

Lisäys. Tuo Pancod on siis tosiaan voinut laittaa hänet tripille, sekin siis mahdollista. Kun kerran muuttuu elimistössä heroiiniksi. Jossain lehdessä luki, että tämän, kuten muidenkin päihteiden vaikutus on erilainen eri ihmisillä.
Itse sain kerran kyseistä lääkettä, toista tablettia en halunnut ottaa, kun pyörrytti niin. Nythän mies oli poissa, tuijottava katse vaan, ja vastasi ihan sekavia.
Et silleen… miksihän mun tärkeä tietää, mikä sillä on?

11

Hei, ei sun pidä pyytää anteeksi! Tämä on se paikka, mihin saa vuodattaa kaikki; missä saa jäsentää ajatuksiaan.

Ei meidän läheisten pidä myöskään hävetä. Jos inhimillisyys on synti tai häpeä, on se sitten sitä yhteisesti koko ihmiskunnalle! Me olemme ihmisiä, ei “vain ihmisiä”, vaan ihmisiä isolla iillä. Arvokkaita ihmisiä, joiden pitää kunnioittaa omaa elämäämme. Toki myös muiden elämää, mutta kaikki lähtee oman elämämme arvostamisesta.

Voimia! Elämä murjoo joskus, mutta ei lannistuta!

12

Kiitos Rinalda… Näin se on, tänne nyt hyvää purkaa, samassa veneessä ollaan.

Löysin aika hyvän tekstin äsken. Tässä on tukevaa purtavaa kaikille, jotka miettivät, mitä tulee tapahtumaan ehkä joskus, jos alkoholisti ei raitistu. Korutonta kertomaa. Taitaapi vahvistaa sitä, että miehen aivoit tosiaan menossa.

"1. Alkoholistin tavallisimmat neurologiset oireet ja näihin liittyvä toimintakyvyn arviointi

  • Tavallisimmat neurologiset oireet:
    alaraajoihin painottuvat tuntohäiriöt,
    kognitiiviset oireet,
    tajuttomuus-kouristuskohtaukset,
    tasapainohäiriöt ja kävelyvaikeudet

-alkoholiriippuvuuteen liittyvä polyneuropatia painottuu alaraajoihin. Vasta pitkälle edenneessä sairaudessa mukana motorista heikkoutta, yläraaja-oireita, autonomisen hermoston oireita.

Tuntoaistin muuttuminen distaalispainotteisesti, jännevenytysheijasteiden vaimeneminen /puuttuminen tärkeimmät löydökset. Kliinis-neurofysiologinen selvittely (ENMG) oheistutkimus. Kävely hämärässä ja epätasaisella alustalla voi vaikeutua, tuntoaistimuutokset voivat ilmetä kipuna.

  • Neurologisten statuslöydösten arviointi edellyttää hengitysilman alkoholipitoisuuden tarkistamista, koska akuutti päihtymystila voi simuloida neurologisen sairauden oireita. Alkoholiriippuvuuteen liittyvä alkoholitoleranssi vaikeuttaa päihtymystilan arviointia ilman hengitysilman alkoholipitoisuuden mittausta.

  • Riittävän pitkän (n 2 kk) katkaisuhoidon tulee edeltää neuropsykologista selvittelyä, koska useissa kognitiivisissa funktioissa (mm. muisti, toiminnan ohjaus, tarkkaavaisuus) on osoitettu tapahtuvan korjaantumista pitkässä abstinenssissa.

-kognitiivisia oireita aiheuttavat muut somaattiset ja psyykkiset syyt poissuljettava tai todettava ja hoidettava (esimerkkinä mm. huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, kallonsisäinen verenvuoto, akuutti infektio). Alkoholiriippuvuuteen liittyvät oheisssairaudet (tiamiinin puutos) hoidettava ennen arviota.

-tajuttomuus-kouristuskohtaukset yleisimmin vieroituskouristuksia. Pään kuvantamistutkimus kuitenkin aina tarpeen ensimmäisen kohtauksen jälkeen. Neurologinen selvittely erityisesti, jos kohtaukset paikallisalkuisia (esim. toispuolioirein alkavia) tai ilmenevät päihdevieroituksen jälkeenkin. Toimintakyvyn arviointi lääkehoidon aloittamisen ja tehon arvioinnin jälkeen, jos epilepsia todetaan.

-pikkuaivo-oireet alkuvaiheessa ohimeneviä. Diagnoosi perustuu neurologiseen tilakuvaukseen, jota aivojen kuvantamistutkimus täydentää. Oireet painottuvat alaraajoihin, tulevat esille kävelyssä, käännöksissä, selinmakuulla alaraajan kannatuksessa (vapina) ja vaikeassa muodossa myös tuetta istuessa tai seistessä (vartalohuojunta). Akuutti päihtymys poissuljettava. Oireiden vaikutus liikkumiseen kuvataan ja apuvälinetarve mainitaan. Seuranta on tärkeää.

Lähteet (esim.):

Telakivi T, Rapeli P, Kaarne T, Hillbom M. Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö SLL 2010; 32: 2510-2513, sekä www.toimia.fi

Rapeli P. Päihdeongelmaisen kognitiivinen suoriutuminen. Päihdelääketieteen päivät 2012

Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito päivitys 7.2.2011.

  1. Pikkuaivojen vaurioituminen ja sen osoittaminen alkoholistilla

-mekanismina alkoholin aiheuttama pikkuaivojen aivosolukato, joka painottuu vermiksen alueelle

-kuvantamistutkimuksessa korostuneet pikkuaivopoimut ja ”aivomadon” l. vermiksen ympärillä laajentuneet aivokammiot

-tilakuvauksessa tulee tarkistaa viiva- tai tandemkävelyn ja polvi-kantapääkokeen lisäksi alaraajojen kannatteluvapina (3 jaksoa/s) ja vartalon huojunta esim. istuessa ja seistessä

-oireet tulevat pääosin ja varhaisvaiheessa alaraajoihin ja vartalon hallintaan.

-alkuun reversiibeli alkoholivieroituksen jälkeen, seuranta tarpeen, jos nuori potilas

-ei liity mitenkään alkoholidementiaan eikä polyneuropatiaan

-iäkkäällä ihmisellä voi kehittyä vastaavanlaisia aivokuvausmuutoksia ilman merkittävää ataksiaa

13

NYSSE ON OHI! Ainakin melkein.

Olen viime aikoina vain ehtinyt ja jaksanut lukea muiddn kirjoituksia. Ovat pitäneet minut sekä pinnalla, että todellisuudessa. En usko, etotä olisin tässä ilman tätä Plinkkiä ja kaikkien kertomuksia. Aina kun tämän aukaisen, saan uskoa. Kiitos kaikille!

Aika mennyt talon myynnissä, huolissa, päihde-exän kanssa taistellessa joka asiasta.Talo nyt myyty ja muutan vuokralle. Miltähän tuntuu, kun tajuan, että rahojen ja loppujen tavaroiden jakamista lukuunottamatta it’over… Ei tarvitse kuunnella solvauksia, jankkaamista, olla soittojen pommitettava.

Nyt hän myönsi ensimmäisen kerran, että alkoholin lisäksi käyttää muutakin päihtymistarkoituksessa. Onhan nuo diapamit ja panacodit tiedetty, mutta itse ei asiaa myöntänyt. Mutta, hienoa on se, että minulla ei ole sille merkitystä. Ei enää. Ei koskaan enää päihde-elämää. Näin hänet kerran, enkä tuntenut mitään, en edes kaihoa hyvistä asioista. Niillä ei ole enää merkitystä.

Outoa on se, että hän sai minut tuntemaan itseni huonoksi ihmiseksi. Tavallaan tiedän, että se ei ole totta, mutta niin vain on. Vallankäyttö ja iva sen tehnyt. No, tällä alkkiksella takana hoitopaikan mukaan muutakin.

Jo tuli uskottua, että tukeni ei auttanut. Päihteet voittivat, pelastin itseni ja lapseni sen myötä.

En tiedä kirjoitanko enää, mutta varmasti luen. Toivon kaikille voimia elää itsensä näköistä elämää. Elämää, jossa voi jättää itselleen huonon olon tekevät ihmiset pois, jos eivät tee aktiivisesti muutosta. Elämä on siihen liuan lyhyt.

Simu Silmun kappaleen sanoin: Kaikkea hyvää, tästä eteenpäin.

t. Himmu

14

Olet ansainnut pääosan omassa elämässäsi, etkä tuota sivuosaa. Nyt voit käsikirjoittaa oman roolisi :slight_smile: Iloa ja onnea matkaasi, Himmu!

15

Upeaa Himmu! Pidä huolta lapsistasi ja ennenkaikkea itsestäsi. Paljon lämpimiä ajatuksia teille<3

16

Voi Himmu, ompa ihana kuulla tuollaisia uutisia. Olen niin onnellinen puolestasi :smiley: Hyvää jatkoa. Olen varma että tiellesi osuu vielä paljon onnellisia ja upeita asioita.

17

Hienoa Himmu!

Onnea tielläsi eteenpäin, sillä omilla ehdoillasi rakennetulla tiellä :smiley: Nyt on sinun vuorosi elää :slight_smile:

puolestasi iloinen Rinalda

18

Tulin vastavierailulle tänne sinun ketjuusi. Miten nyt menee? Oletko sinä itse päässyt nyt hyvin jaloillesi tämän kokemuksen jälkeen?

19

Hei, kiitos kysymästä.

Rankkaa on ollut, nyt päästyäni muuttamaan uuteen ja vaihdettuani puh.numeroni ja salaiseksi, on helpottanut. Postia ja viestiä pukkasi.

Toinen kun ei ymmärrä, että EI PÄIHTEILLE tarkoittaa, että en ole sellaisessa mukana enää mitenkään. Mielentilan vaihdokset ja kaikki päihteidenkäyttöön liittyvät lieveilmiöt ovat alkoholistille tuttua draamaa, jonka lopuksi saa aina anteeksi. Jaksoin juuri niin kauan kuin jaksoin kiihtyvää menoa mokineen. Sitä hän ei usko. Juuri pongahti sposti, jossa kertoo haluavansa tavata.

Niin. Alkoholistille on vain omat tarpeet ja halut tärkeät, kaikki pyörii siinä. Raittiina päivinä hyvittely. Näin tuon kaavan jo ennen kuin tajusin alkoholismia, sanoin sitä tanssiksi. Loukkaus, hyvittely, loykkaus, hyvittely…

Miten voin? Edelleen rikki. Itseluottamukseni on heikoilla, vaikea luottaa ihmisiin. Tunnen itseni huonoksi ihmiseksi. Jopa lapseni sanoi minulle kerran, että olen saanut niin paljon moittimista, että olen nyt herklä kaikelle. Lapsi oli 17 näin todetessaan. Tavallaan siis itsekin sairastuin. Vuosien epäily, pettymykset, toiveiden luhistuminen, käytännön toimina talonmyynti, vanhan asuinalueen jättö, muutto, asioista vänkääminen ovat heikentäneet turvallisuuden tunnettani. Aamulla heräsin painajaiseen, jossa hän ajoi minua takaa.

Hulluinta on se, että sanat ja teot ovat täysin ristiriidassa. Mitä olen lukenut, kaikki on tyypillistä alkoholistin käytöstä. Itse menee siitä sekaisin, koska ei puhu enää samaa kieltä eikä jaa samaa arvomaailmaa.

Alkoholi muuttaa ihmistä, todella. Miksi eroaminen on vaikeaa, on juuri tuo kaksijakoisuus, me läheiset muistamme myös hyvät asiat. Alkoholistini puolestaan autuaasti unohti huonot, sekä loukkaukset, joten pystyi sivuuttamaan omat toimintansa.
Se repii ja rikkoo.

Päivä kerrallaan, nyt on kuitenkin jo enemmän hyviäkin päiviä. Kunhan tässä itseäni kokoilen, vuosihan tässä jo mennyt.

Jos olisin tiennyt, miten rankaksi tukijalan elämä menee, olisin toki lähtenyt aiemmin. Mutta tässä ollaan, elossa kuitenkin…
Viisain ratkaisu olisi ollut erota aiemmin ja antaa hänen raitistua itsekseen tai tuhoutua itsekseen. Raitistuttua olisi voinut palata yhteenkin, jos se olisi ollut tarpeeksi vahvalla pohjalla. Juomista ei kannata katsoa.
Minnamanna, lue ja kuulostele. Voimista itseäsi edelleen. Tee asioita, jotka ovat hyväksi itsellesi ja lapsille.
Nämä olivat läksyni… :unamused:

20

Himmu, tosi upeeta, että olet pystynyt tuohon! Mä kipuilen tämänkertaista erää nyt toista päivää ja tuntuu, että pää hajoaa…
Kuinka sopivasti: Chisu laulaa “Luvattu on paljon…” juuri nyt novalla…huh!
Pelkään itseäni, pelkään sitä heikkoutta, mihin olen aina langennut. Uudestaan ja taas uudestaan. Lupauksia, vähän kauniita sanoja kuorrutukseksi ja taas olen valmis uuteen erään…Ei helvetti mun on pakko nyt jo uskoa, että juopon kanssa elämisestä ei tule mitään! Omassa ketjussa kerroin monivuotisesta al-anon -käynneistäni. Teoriassa tiedän, kuinka pitää toimia, vaan käytäntö on ihan sitten eri juttu. Onneksi on niitä live-ystäviä, joihin voin tukeutua ja soittaa, kun oikein tuntuu pahalta. Tiedän, että mun voinnistani oikeesti välitetään ja halutaan auttaa. Täällä kirjoittaminenkin on hyväksi, toisten viesteistä saatu vertaistuki on kullanarvoista.
Työelämä on jo vuosia sitten jäänyt, joten olen vapaa tekemään, mitä tahdon. Silti en saa tehdyksi mitään tarpeellista, hyvä, kun saan koiran juuri hoidettua ja lenkitettyä. Viime yönä sain vain vähän nukuttua, heräsin tavallista aikaisemmin, joten univelkaa on jo kertynyt.
Jostain täällä luin, että läheinen muistaa sen hyvän siinä alkoholistissa ja sen takia on niin vaikeeta luovuttaa ja holisti taas itse unohtaa kaiken pahan ja siksi ei ymmärrä, miksi toinen luovuttaa tai ainakin haluaisi niin tehdä.
Näin omassa juopossani erään hoitojakson jälkeen sen “aidon” puolen ja opin rakastamaan sitä uudelleen siinä lyhyessä ajassa, joka päivä enemmän ja enemmän. Vaan sitten tuli stop ja kaikki alkoi alusta. Ensin vain vähän, sitten kohta taas pitkiä putkia. Tosiaankin sairaus lähti siitä, mihin se hoidossa jäi…
Viinaton elämä tekisi ihmeitä tässäkin tapauksessa, mutta jossittelu on turhaa, niin kauan kuin holistin oma tahto puuttuu. Kuinka monta monituista hyvää ihmistä viina on oikeesti pilannut ja tuominnut tuhon tielle. Komppaan täältä luettua, että kumpa päihteitä ei olisi koskaan kukaan keksinytkään!
-Lumitiikeri-