Kirjauduin varoittaakseni muita, etteivät tee samoja virheitä kun itse olen tehnyt. Toki voi olla, että tulen viihtymään täällä muutenkin.
Asuin v.2006 Helsingissä ja terveyskeskuksessa lääkäri rupesi kyselemään päihteiden käytöstäni. Kerroin, että olen ollut 14 vuotta raittiina itseapuryhmien avulla. Tuohon naislääkäri totesi, että käytkö AA:ssa, minäkin käyn. No, siitä se keskutelu virisi ja naiivina kerroin päihdehistoriani v.1993-1995 hoidettua C-hepatiittia myöten. Ei olisi pitänyt.
Olen muuttamassa takaisin Helsinkiin ja kyselin terv. keskuksesta, mitä pysyvissä esitiedoissani lukee. Tämä ihminen, jolle avauduin oli kirjannut kaikki aineet, mitä kerroin käyttäneeni sisäisiin tietoihin ja lisäksi sen silloin 10 vuotta sitten hoidetun C-hepatiitin. Helsingin terveyskeskuksessanäitä tietoja ei olisi ollut. Eli nyt kun hakeudun terv. keskukseen hoitoon, niin joka kerta minua kohdellaan narkomaanina ja saan selitellä aina uudestaan C-hepatiitti asiaa. Niin, puhtaaana ja raittiina olen nyt ollut 23 vuotta.
Toinen vanhempi tapahtuma AA-laista lääkäriä koskien on vuodelta 1993. Olin ollut reilun vuoden raittiina ja menossa oli lapseni huostaanoton purku. Valittelin lääkärille (tämäkin nainen), että kukaan ei kirjoita minulle puoltavaa lausuntoa lapseni huostaanoton purkua varten. Tämä lääkäri totesi, että juu, hän kyllä voi tottakai tuon paperin kirjoittaa. Ilmoitin tämän ilosanoman lakimiehellini ja jäin odottamaan paperia. Kun paperia ei kuulunut ja lääkäri vältteli aikansa minua, suostui hän lopultaan lyhyesti kertomaan, että “kai sinä nyt ymmärrät, ettei tuollaista paperia voi kirjoittaa”. Ei, en ymmärtänyt ja vielä vähemmän ymmärrän, miksi tuo paperi kuitenkin luvattiin. Lakimies ei ottanut minua tämän jälkeen vakavasti, enkä saanut huostaanottoa purettua. Nyt tuo lapseni on aikuinen. Hän seilaa katkojen ja mielisairaaloiden väliä.
Loppuun voin todeta, että olen herkkä ja naiivi. Ei olisi pitänyt luottaa, kehenkään ikinä, niin asiat voisi olla toisin. Oma vika.
Itse jos kuulisin lääkärini käyvän AA:ssa en luottaisi häneen pätkääkään. Sitäpaitsi ei se “vaitiolovelvollisuus” mitä ihmiset kertovat itsestään todellakaan aina pysy niiden AA-ryhmien sisäpuolella. Miksi ihmeessä pysyisi, pelkkää sanahelinää… Eivätkä kaikki ihmiset siellä ryhmissä käy vain sen varsinaisen alkoholiongelman/alkoholismin takia vaan psyykkeessä voi olla solmuja vaikka muille jakaa (joihin sitten imetään sitä myrkkyä aivan liikaa) ja pieni osa puhuu ihan puutaheinää eikä edes mitään alkoholiongelmia ole oikeasti koskaan ollutkaan vaan motiivit löytyvät vakavista mielenterveysongelmista miksi niissä ryhmissä vaelletaan…
Kovasti tsemppiä ja tervetuloa palstalle sekä kyllä niillä itseapuryhmilläkin moni on saanut asiansa kuntoon ei siinä!
Tiedän, että oli oma vika, kun kerroin. MUTTA en olisi kuuna päivänä kertonut, jos hän ei olisi kertonut olevansa AA:ssa. Potilastietoihin pitäisi kirjata hoidon kannalta oleelliset asiat. Ei ole millään tavalla oleellista jos jalassa on ihottuma ja lääkäri kirjaa päihdemenneisyyden. Muutenkaan 14 vuotta sitten tapahtuneilla ei minkään sairauden kannalta ole merkitystä. Tuo lääkäri kirjasi nuo asiat, vaikka olisi voinut jättää kirjaamatta. Hän teki sen omaa kipuiluaan ja vittumaisuuttaan. Juuri siksi varoitan täällä AA-laisista lääkäreistä. Ainakin naislääkärit on toisille naisille susia. saattaa olla kateutta tai ties mitä.
Nyt jos esim. maksaani tulee joku sairaus, niin hoitoa tuskin tippuu, sillä Suomessa ei kovin hyvin uskota, että joku oikeasti raitistuisi.
Ikävän monimutkainen tilanne. Jos kerrot sairaus-menneisyydestäsi lääkärin vastaanotolla, voi olla hyvin otaksuttavaa että se saatetaan kirjata tietoihin. Ihmisen terveydentilaanhan voi vaikuttaa menneiltä tuntuvat sairaudetkin, ja mikä tahansa voi uusiutuakin.
Ikävän makuiseksi tilanteen teki varmasti se, että mainitessaan olevansa AA:lainen lääkäri poistui ikään kuin lääkärin roolista, ja tulikin vertaisen rooliin.
Aloit puhua hänelle kuin vertaiselle ja toiselle AA:laiselle, etkä lääkärille.
Mutta hyvä esimerkki pulmista, joita voi tulla, kun kyseessä ovat ylistetyt “oman kokemuksen omaavat ammattilaiset”.
Mutta jos maksaasi tulee vielä joku sairaus, eiköhän sitä hoideta niin kuin ekalla kerrallakin, varsinkin kun edellisestä kerrasta on pitkä aika.
Huostaan oton purkuhan on muuten pitkä prosessi, jossa pitää olla todennettua päihteettömyyttä aika kauan. Tunnen erään raitistuneen naisen jolla sellainen on meneillään. Kolme vuotta raittiina, ja nyt pitää vielä käydä puolen vuoden ajan antamassa joka kuukausi puhdas seula, ja olla kontaktissa päihdetyön jälkihoitoon.
Vasta sitten lääkäri edes funtsii puoltavaa lausuntoa. Mainittakoon, että nainen sitoutuu kyllä noihin käytäntöihin ilomielin, koska tuntee niidenkin tukevan raittiuttaan odottaessaan lasta takaisin itselleen.
Vuoden raittius on tosiaan aika lyhyt aika että voisi purkaa huostaanoton. Ihmettelen vaan sitä, mikset tehnyt sitä myöhemmin? Ja mikset sitten kun lapsesi on aikuinen voinut aloittaa hänen kanssaan suhteen uudistamisen?
Minulla on erilainen kokemus, mutta samankaltainenkin, olisin halunnut että lapseni olisi otettu huostaan tai ainakin hän olisi päässyt johonkin norm.perheeseen asumaan väliaikaisesti, koska koin etten ole hyväksi lapselle vasta raitistuneena ja välillä vakaviakin masennuskohtauksia yms. sairastaen. Lääkäri, lastenpsykiatria ja muut neuvokkaat ihmiset eivät nähneet siihen tarvetta. He kävivät kotonamme ja se oli heidän mielestään hyvä paikka lapselle. Mitä he pystyvät näkemään tunnin vierailusta jonkun kotona, ei yhtään mitään. Siinä sitten yritin kasvattaa lasta kun itsekään en ollut yhtään järjissäni pitkän rankan alkoholin käytön jälkeen.
Ja jälki siitä oon jäänyt, suhde lapseeni ei koskaan kehittynyt normaaliksi koska en kyennyt olemaan aikuinen kasvattaja. Hänellä on kovia vaikeuksia elämässään ja syyttää niistä minua, tietenkin.
Semmoista tämä elämä vain on, ei aina mene kovinkaan hyvin, mutta näillä eväillä on pärjättävä nyt ja tehtävä elämästä mahd. hyvä ja yritettävä olla tukena jos lapsi joskus haluaa että olen.
En nyt kyllä tarkalleen muista oliko silloin mennyt vuosi vai kolme vuotta. Se ei ollut asian pointti. Asian pointti on se, että älkää ikinä ja milloinkaan jakako mitään kenenkään ammattilais-lääkärin kanssa, joka on itse päihdeongelmainen. Siinä menee ammattilaiselta roolit sekaisin ja SINÄ olet maksumies.
Silloin kun hait huostaanoton purkua ihmettelen lakimiehen asennetta! - Olipa omituinen lakimies. Hänenhän olisi pitänyt selvittää sinulle mitä vaaditaan huostaanoton purkumenettelyn toteutumiseen. - Sangollinen paskaa moiselle verenimijälle.
Lakimies oli oikeusaputoimistosta, joten kaupunki piti kaupungin puolta. Tuolloin 1990-luvulla ei ainakaan minulle ehdotettu mitään seuloja, mielestäni se ei ollut niin yleinen käytäntö kuin nyt. Hain huostaanotonpurkua kaksi kertaa ja toisella kerralla lastensuojeluviranomaiset sanoivat, että enää ei kannata yrittää. Eihän tuota olisi pitänyt uskoa, mutta silloin luulin, että he voivat sen päättää. Ihmetten kyllä nyt, miksi a-klinikalta ei silloin tarjottu tätä seula-mahdollisuutta, kun sielläkin asiakkaana olin.
1995 synnytin sitten toisen lapsen, joka kasvoi kanssani käsittääkseni suht onnelliseksi ja tervepäiseksi aikuiseksi.
Niin asiat menee, että millä tuulella sattuu virkamies olemaan. Lastensuojelunkin olisi pitänyt neuvoa sinua tässä purkuasiassa perinpohjaisesti, kuuluu heidän toimenkuvaansa.
En tiedä niistä ajoista tai oliko kyseessä kunnallinen vaiko säätiön A-klinikka, mutta nykyhetkestä tiedän sen että päihdeklinikat ei yleensä ota seuloja pelkästään kontrollimielessä, vaan niiden pitää sopia hoitosuunnitelmaan ja päihdehoidon osaksi.
Jos esim. lastensuojelu tai joku työnantaja haluaa otattaa pelkkiä kontrolliseuloja ihmiseltä, niin ne joutuvat tilaamaan ne muualta, esim. terveysasemalta.
A-klinikka tai päihdeklinikkahan ei muutenkaan suunnittele huostaanottojen purkuja, vaikka pystyykin avustamaan niissä jos asiakkaalla on edelleen jonkinlainen asiakassuhde päihdehuoltoon.
Pitkän raittiuden ollessa kyseessä sellainen asiakassuhde voi olla toki melko väljäkin.
Asioiden sujuminen ei yleensä riipu siitä, millä jalalla joku virkamies on herännyt aamulla, koska elämme oikeusvaltiossa. Joskus toki virheitä tapahtuu, koska virkamieskin on ihminen ja errare humanum est.
Kammottavimpia virheitä ovat toki sellaiset, jossa ei olla oltu alkuunkaan tiukkoja vaan niin lepsuja ja helliä, että avuton pikkulapsi on jätetty jopa täysin hirviömäisten vanhempien armoille.
LOL. Suomi ei todellakaan ole oikeusvaltio huostaanottojen suhteen. Puolustelet kaikkia virallisia tahoja siihen malliin, että olet siellä itse töissä. Lastensuojeluviranomaisissa on sellaista itsetärkeyttä, että jos vastaaja ei suostu nuolemaan niiden perseitä, niin lapset lähtee, oli koti sitten hyvä tai huono, jos vaan joku vaikka kiusallaan on tehnyt lastensuojeluilmotuksen.
Niin kirjotuksesi perusteella ei ole siis ollenkaan huono juttu kun sijaisperheessä joutuu sijaisisän seksuaalisesti hyväksikäyttämäksi? Biologiset vanhemmat on lähes aina paras vaihtoehto. Suomessa rikotaan tosi räikeästi lastensuojelulakia jo siinä kohtaa, että perheitä ei pyritä auttamaan, vaan tehdään mielummin sijoitus. Muistaakseni laissa sanotaan jotain, että ensin pitäisi pyrkiä auttamaan lasta perheessä. Se ei Suomessa toteudu. Näitä juttuja on netti ja lehdet pullollaan, jossa vanhempi on hakenut apua ja lapsi on pakkohuostaanotettu.
^ Päihdevanhemmat ovat aina omasta mielestään mitä parhaimpia vanhempia, vaikka lapsi joutuisi kasvamaan pullomeressä tai huumeporukan maskottina.
Huostaanotto on niin äärimmäinen ja kallis toimenpide, että siihen ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ryhdytä kovin helposti. Jos ryhdyttäisiin, täältä loppuisi sijoituspaikat. Ei kaikkia huostaan otettuja voi sijoittaa sukulaisellekaan, vaikka se onkin paras vaihtoehto jos huostaanottoon asti päädytään.
Itse tunnen jonkin verran vanhempia, joiden lapsi on huostaanotettu, ja kaikissa tapauksissa tilanne on niinkin onnellinen, että lapsi on jollain läheisellä sukulaisella. Isovanhemmillaan tai jollain muulla sukulaisella.
Huostaanotto on pitkäaikainen, eikä sitä kannata sekoittaa lyhytaikaiseen kiireelliseen sijoitukseen, joka on vain kuukauden tai enintään kaksi.
PS. Ja ei, en edelleenkään ole lastensuojelussa töissä.
Höpöhöpö! Ja tällaisten kuvitteellisten uhkakuvien luominen haittaa kaikkia osapuolia. Niin lapsia, perheitä kuin lastensuojeluakin.
Kiusallaan tehty lastensuojeluilmoitus ei johda yhtään mihinkään, eikä aiheesta tehtykään mihinkään äkilliseen ellei lapsen tilanne ole oikeasti jo vaarallinen.
On järkyttävää, että tällaiset urbaanilegendat voivat jopa estää ihmisiä hakemasta apua päihdeongelmaan, kun tiedetään että päihdehoito joutuu tekemään lastensuojeluilmoituksen. Tämä johtaa sitten siihen, että päihdevanhempi ei uskalla hakea apua vaan jatkaa päihteen vetämistä.
Ja lasinen lapsuus jatkuu, ja pahenee.
Niin, ymmärsin jo. Olet jonkun sortin viranomainen.
Niille, jotka haluavat oikeaa tietoa asiasta, suosittelen esim. facebook- ryhmää lastensuojelun uhrit. Itse en pystynyt ko. ryhmässä kovin kauan olemaaan, sillä tarinat ovat niin riipaisevia.
Edelleenkin tämän postauksen pointti on varoittaa kertomasta ryhmistä tutuille viranomaisille mitään sellaista mitä et kertoisi muillekaan virkansa puolesta työtehtäviä tekevälle. Ja olemaan luottamatta siihen, mitä ko. henkilöt vastaanotollaan puhuvat tai lupaavat. Hekin ovat tunne-elämältään sairaita, ehkä jopa sairaampia kuin sinä itse.
Älä tuhlaa aikaasi tähän henkilöön (elämä on siihen liian lyhyt vaikka aika onkin kvanttifysiikankin mukaan illuusio) jonka jutuissa on niin paljon epäloogisuuksia, että kyseessä on kunnon trollimenoa. Valoa kohti vaan ja käytä ignore toimintoa joka palstalta kyllä löytyy hänenkin kohdalleen (vaikka nimimerkki välillä vaihtuukin).
Tässä on kyseessä henkilö joka oli omien sanojensa mukaan ensin alkoholisti (katkojen kera), riitelee verbaalisesti tiettyjen hahmojen kanssa täällä aivan turhaan vuosi tolkulla ja nyt sitten muka yhtäkkiä eri ääni kellossa ja kohti raittiutta kohtuukäytön kautta. Suosittelen suuntaamaan energian muiden “tavis” ihmisten kanssa keskusteluun jos täällä palstalla haluat pyöriä. Itse tykkään kyllä kovasti plinkistä!
Ps. Omat asetukset ja sitten vain “vihamiehiin” kyseinen nimimerkki. Tuosta “vihamies” nimestä en kyllä itse pidä lainkaan ja sais modet muuttaa sen…
Toivottavasti Valtio-mies ei ole tekemisissä lastensuojelun kanssa. On hänen asenteensa niin kummallinen.
Kyllä saa varovainen olla kun äiti hakee apua päihdeongelmaansa. Siellä toisessa päässä saattaa olla vaikka minkälainen suoraansanottuna pikkuhitleripopulaatio hommissa. - Pätemisen tarve on joillain kova! Saa ikäänkuin olla vallankahvassa.
Mitenkään nyt viittaamatta käsiteltyyn trolliin niin arvaas onko niillä joillakin pahoja persoonallisuushäiriöitä ja mitä pilven kokeilu tekee heille Joutuu katsoon joskus väkisin siihen “alitajuiseen peiliin” ja olot on mitä on ja saattaa tulla hiukkasen paska olo :mrgreen: Kyseessä kuitenkin hyvin mietoja psykedeelisiä ominaisuuksia omaava kasvi…
Joutuu katsoon joskus väkisin siihen “alitajuiseen peiliin” ja olot on mitä on ja saattaa tulla hiukkasen paska olo :mrgreen: Kyseessä kuitenkin hyvin mietoja psykedeelisiä ominaisuuksia omaava kasvi…