Kadonnut Balanssi

MORO, pakkoko oli tulla kommentoimaan omalle palstaleelle: Tuolla jossain toises ketjus oli mainintaa raitistuneista julkisuudessa tutuista naamavärkeistä. Oli Ahti Karjalais-pönöttäjää, jonka laskisin zombiex ennen-jälkeen-aikana.
Se niistä ja Sit näitä ei-mainittuja elossa porskuttavia: Keskiraskaan sarjan näyttelijä S.Edelmanni, suomalaisen sanoituksen Maestro Vexi Salmi (tosin kallellaan tuonne kepeelle iskelmäsaralle, ah) ja Suomikevythevin edustaja, köyhän miehen Johnny Deppi: viksu/vilmaattinen Ville Valo. Kun ennen vanhaan valo sammui, ei mitään enää ollut tehtävissä. Ok, he jättivät läträämisen varmaan ja mitäkö tekivät. Jatkoivat valitsemallaan: Näyttelemistä, tekstin loihtimista ja taulunkarmien keräystä, rockkaamista mehun voimalla ilman tupakkiakin…

Todellisen vaikutuksen meitsiin teki Hanoi Rocksin (varsinaisen ykkös-)kitaristin “Nasty suiciden”, Jan Stenforssin elämän kääntökohdat kaikessa rajuuuudessaan. Okei, lyhyesti: Hanoista veke -85, jonka jälkeen bändejä/rojekteja jenkkiläs, Londonissa ja Japanissa vuoteen -95, jolloin Suomeen 33 veenä kansakoulun jatkeeksi luki kansainvälisessä lukiossa viiden ällän + suomen kielestä ämmä ruotsi äidinkielenä ylioppineeksi ja jatkoi alemman yliopistotutkinnon suorittamalla ja valmistui farmaseutuksi. Jonniin aikaa apoteekis farmiksena ja ylempi tutkinto ja proviisori. Ruotsalaiseen lääkefirmaan pomotehtäviin, muutto Suomeen samassa firmassa, perhettä kasaan, vaimona tohtorisnainen, lapsensa äiti ja oma väitöskirja päivittyy hiljalleen artikkelin muodossa alan julkaisuissa, jos ei jo ole valmis. Aika suurehko hypähdys holisti-narkkarista, vaan selkee linja kohta 50 v äijän elämässä: tutkinut koko elämänsä päihdykkeitä ensin tosi elämässä, sitten labraolosuhteissa (in vivo, in vitro). Duuni käsittää lääkkeen seuraamista valmistuksesta sen myyntiluvan alasajoon asti, noin karkeesti. Laillistettu diileri, voisi sanoa. Putsina siinä 2 vuosikymmentä. Tossa on todella megaluokan elämän käännös, katsokaa kaikki Andya… saman ikäsii, samat taustat.

Rispektii Nasselle, kyllähän kaiken näkösii turhii julkkiksii “tekee elämän remontin” jne. schaibaa. Tämä proviisori rocks ! Mitä se sitten vaati ? Zenbuddhaa, meditaatiota, kokeilua & erehdystä ja lopulta, oletan, sisäisen rauhan saavuttamista ja totaalista raitistusta ja hurjaa päättäväisyyttä, kovaa lukupäätä jäbältä… :slight_smile:
En näköjään saa juutuuppilinkkii open – Cheap and Nasty: My mind across the Ocean. shit, nevermind bollocks. :laughing:

Mä kuljen eteenpäin: Tuli tänään hieno fiilis, kun hyvä kaveri soitti ja kertoili elämän kulkevan edelleen ok. Hau nais is that, man. SO nais. Unirytmi ihanasti palautui, nyt vaan en niitä muista, vaan tukahdutan alitajuisesti tunteeni,
ei tartte siitä kiristää vannettansa ja juu Basilica, aikaa ottaa melkoisesti, ennenkuin tuolla kuntouttavan puolella tapahtuu valtavan isoja. :slight_smile:

Nythän kun on maistanut tätä tavisraittiutta, niin siinähän kyllä käy kohta niin, että täytyyhän mun myös kokeilla tätä jatkossakin, vaan kerta määriä ei voi ylittää, vedän sen mitä saan per päivä ja yö. :smiley:

Viikonloppuja kaikille, tsemppiä ja raitis elämä rockaa aina. Mä vetäydyn taas tarkkaamaan ja tarkastelemaan elämän polkuja ja polun vierustoja.

Kyllä, mä olen oikeassa ajassa (klockan vaan näyttää väärin, täälä ajat on ihan miten sattuu, ainakin mun lamppuun, ei haittaa, kun vaan on oikeaan ja oikeassa ja oikealla…) ja paikassa ja mielentilassa.
Vegetatiivisesti statukseni stabiili. :smiley: :smiley:

Kävisit nyt välillä täälläkin piristämässä päivää kirjoituksillasi :slight_smile:

Nassen stoori on todellinen tuhkimotarina, muttei ‘saavuttamaton’ kuitenkaan. Asioita alkaa tapahtumaan, kun raitistuu, ja jos haluaa pysyä siinä positiivisessa lumipalloilmiössä mukana kaikki on kuin onkin mahdollista.

– MORO cricketti ja muut kantagimmat ja -gubbet. Tuli tekstarii Epsanjan Malagalta ja kovasti kehuttiin lämpöaaltoja… Näää, ei mikään voita näitä suomalaisia rapaloskakelejä, paitsi ehkä adventtisohjo, joka vielä kyntämättä. Lumipalloefektiä vaikea saada aikaseks, + ja - tilojen vaihdelles tiuhaan. Henkinen telaketju jumittaa kuvitteellisessa kantohangessa. Vieläkin on epävakaútta, mutta kyl mun jalat kantaa leveellä raidekävelylläkin.

Kävin elämäni tarkimmassa lamppujen tsekkauksessa ja laserleikkausaika sovittiin ens viikon jälkeiseksi tinax, fixataan miinusvoittoinen näkö normiksi. Se jos auttaisi näkemään nekin asiat, jotka mieltä askarruttelevat. Näköestevallit paljolti omia (olemattomia) pelkoja ja luonteen heikkouksia (uusia keskosia tuntemuksia) tai vajaita toimia (uuden elämäntilanteen sisäänajo), jääneet kesken tai niitä turhia väsähtäneitä mielen versoja. (juoma-figuren haamu, joka vielä jossain huokailee ja huo´ottaa, ihmettelee kun tarjoilu on niin surkeen aneemista, hah).

Juomista ei ole ikävä yhtään. Varmaan on sitä holistityyppistä käytöstä, josta rypistelen irti. Kelkka kääntyy hitaasti siinäkin. Dokaamisellahan ne kaikki tunteet ja tilanteet tottui kuittamaan ja sen perkeleen perus-setin perusteelliseti oppi, joten on opittava siitä pois ja naamattava tapahtumat. Välillä se on vähän rasittavaa, väsyttävää hommoo koko touhu. Kaikkee tartte kerralla pureksia ja osan voi sylkästä poiskin.

Viidettä kuukautta menen ja kyllä synergia-systeemi-sykäykset sykkii syklittäin, sellasta seiskan settiä suoltaa solkenaan somaattisesti, sykoottisesti. Päivä lähtee jollain nuotilla alkuun, intro kääntyy duuriksi ja väliosa sukeltaa molliin ja aaltoilee kertsissä viikon aikana monen särkännienen laitteen yhteenlasketun reitin verran. Jookyl kaikki järjestyy… mut ei aivan eilen, tänään tai viidestoista, ah.

Isukinpäivä kallistumas myöhempään iltaan. Enemmän tullut isävainaata aateltua tänä vuonna koskapa menin juhannuksen liepeillä fyysisesti ohi. Niinpäjoo kukin tekee omat valintansa, miten elää + seuraamukset.
Valvomisen sunnuntaikin on laitettu kalenteriin, vaan sitei tartte tehä. Voi nukkua ja ihan ilman morkkiksii, kaikki juomisesta johtuneet asiat on vuosia sitten mun puolelta ainakin hoidettu.
Jos niitä kaivelemalla haluaa pahat olot, senkin saa.
On jo tosi high time päästä sellasesta eroon.

Itsetuhoisuutta olen pohtinut. Osana klimppiä, jota sulattelen sen Psykovaunun telaketjuun tarttuneesta sitkeestä koiranshitistä. Smoukkiko totesi dogistaan sen/hänen olevan henkinen neuvonantaja tai vastaava. Joo on ne terapeuttisia karvakasoi. Tämän noutajan ferrarit sais jo lopahtaa ja harkinnassa on isompi operaatio, kohdunpoisto lisäosineen. Jää vielä katsottavaksi. Se oikea talvi tuo tulehdukset. Jos oikein huonosti menee, lähtee multa näkö ja hurtta jää leikkauspöydälle. :open_mouth: Ehkei sentään. :slight_smile:

Tää menee näin, stabiilisuus veres ja sielus vaihtelee ja sisäinen tuli palaa, roihahtelee, vaan ei sentään kärtsää käyttäjäänsä. Pitempää pinnaa tarttee ja parasta on raittiina eläminen, nukahtaminen, nukkuminen, herääminen, touhuuminen. Henkiset palikat ja serotoniinit ja rattaat ja dopamiinit jyllää ja ehkä, ehkä jotain pysyvää jossain raossa, välitilassa oivaltaa. :slight_smile:

Hyvää alkavaa uutta ja raitista viikkoa kaikille, olemma kuulolla ja ainakin seurannassa !! :smiley: :smiley: :smiley:

Kiva kun päivitit, etkä ihan kokonaan ole kadonnut maisemista :slight_smile: . Enpä viitsi lämpölukemilla kehua, kun olet jo joutunut sellaisen sabotaasin kohteeksi. Sitähän aina yritetään tsempata pahimpaan kaamosaikaan, että kyllä se vaan on niin hienoa, kun on toisistaan erottuvat vuodenajat…Juu, kyllä mutta kun ei oikein meinaa päivää ja yötä erottaa toisistaan, niin se käy helposti hiukan raskassointiseksi. Laseista/piilareista pääseminen tulee varmasti olemaan vapauttava kokemus, tsemppiä vaan toimenpiteeseen! Ihmeellistä mitä nykyään pystytäänkään tekemään, ei kauaakaan, kun tuollainen laserleikkaus olisi kuulostanut täysin tieteisfilmistä napatulta. Mistäs sen tietää miten leikkaus vaikuttaa “sisäiseen” näköön, ensi viikolla päivittelet täälä aivan uudet sielunmaisemat :open_mouth: . Vointeja!

MORO, perjantai-iltamaa. Tjaahanz, vähän hakemista miten noita jutskia sanamuotoon asettelisi. Raitistuminen alkosta on yllättävän laaaaaja-alainen teema, holismius on levitellyt lonkeronsa kaikkiin osa-alueisiin ja on ollut vuosikymmeniä ajatuksissa, silloinkin kun verta on ollut enemmän alkoholissa ja persoonaakin se on heitellyt alkuperäisestä monitahoisemmaksi, pirstaloinut, säröttänyt, lisännyt/poistanut piirteitä ja saanut tekemään hillittömiä, rankkoja asioita. Ainoa asia, jota elämässäni kadun on ammattijuomiseen lähtemistä, sillä se sisältää satoja, tuhansia ratkaisuja, jotka vaikuttavat loppuelämäni.

Pullo eriasteista etanolia ei ollut mulle vain päihdytävää lientä, vaan sisältö käsitti mun perheen, kaverit, ystävät, työuran, elämisen tarkoituksen, niin syville se meni verenkiertoon ja tajuntaan. Mulla ei todellisessa elämässä ole mitään tukiryhmiä yms. suhteita -ei niin mitään poislukien koirapiirit- näinä kuukausina on tilanne raakastikin tullut selväksi,feidasin kaikki holistit tai taipuvaiset elämästäni aikaisemmin ja ne pari-kolme vikaa vuotta juodessa pätkäputkia oli epätodellisuudessa kellumista, sinne on moni jäänyt, päätin, etten halua tulla hulluksi.
Rakas alkoholi petti, sen teki. 40 vuotta reilu elämää ja kaikessa tekemisissä alko on jossain roolissa, kun mennyttä kattelee, kaikkee muuta kuin kaiholla. Ihan oikea kaveri kyseli tänään kuis yksin oon jaksanu, nosti hattua. Niin, mitenpä. Elo-syyskuussa tällä plinkin lopettajien foorumilla oli AIVAN VALTAISA vaikutus ja tuki meitsille. Muiden kirjoitukset jne. sekä oikean raittiuden päätöksen tekeminen ja pitäminen, siitä on varma ote, olo. Vaikeeta ei ole olla juomatta, kun ei houkuta ollenkaan ja on herännyt huomaamaan näin pikkujouluajan alkaessa kuinka märkä maa tää on, läpi vuoden samaa pikkujoulua, mutta se on muitten dokaamista se.

Nyt on niin, etten osaa kertoo mitä yritän sanoa, koska se ei taida olla mulle ittellekkään ihan selvää pässinlihaa… Taitaapi olla lievää taantumaa nupin sisällä, vaikkei aivan hirvittävän suuria kärrynpyörän heittoja ole tarvinnut käydä läpi, kymppi viikon jälkeen tuli mielialaan muutos, joka jatkunut vieläkin. Kaitse oli hyvä käänne, herääminen…
Antaapa ajan taas kulua, niin jospa ne askelmitat hangesta löytyvät ennen tulevaa kesää.
Niin, aikaa ottaa näköjään paljon uuden elämänmallin sisäänajo. Tilaa päässä on paljon.

Vikoja päiviä näillä öögillä kattelen maailmaa, tiistaina laseroitavaksi. Jännä paikka, toivon mukaan saa skulauskyvyn nopeesti takas ja tottakai ihan vähän jännittää.
Lääkkeistä ollut asiaa paljon. Kesäkuussa polkasin pamit alemmas kuin koskaan ja harkitsen niiden alasajoa tulevaisuudessa. Enpä hötkyile. Sillä ei tuloksia tehdä, eikä niitä tule vain lopettamalla. Tupakkia vajaa 20 veetä ja viimeset vuodet mietin miks vjitus poltan. Viides vuosi ilman lähenee. Särkylääkkeissä roikuin reilusti yli kymmenen vuotta ja päänsärkyilemällä pääsin niistä pari vuotta sitten ja itseni tuntien lopullisesti. Alkoholissa vähentelyitsekusetus-vaihe 2,5 vuotta ennen viime kesää, näin ne etenee. Viiden vuoden sisään paljon myrkkyä yhdestä ropasta poistunut. Vain paino ei suostu lähtemään. Vihaan remeron-masennus-lääkettä, jota erehdyin käyttämään 1,5 v ja lopetin maalis -07, kiloja alle 70 ja lähempänä sataa käyty. Se oli pelkkä aineenvaihduntapoison ja nesteenkerääjä. Hah, siinä haastetta tuleville ajoille ja ensi vuodelle riittää hyvinkin. :slight_smile:
Jos jotain elämässään muuttaa, jättää pois tai lisää, joutuu huomaamaan, ettei se niin nopeesti käykään… siispä kärsivällisyyttä. Toisilla menee toisin. Alkomaa ei tarvitse enää `vähennellä´, nollasta ei voi. :slight_smile:

Mukavat viikonloput, pärjäillään, katellaan !! :smiley: :smiley:

Olen kuullut Remeronista (ja muista samantyyppisistä lääkkeistä) monta samanlaista kertomusta. Tosin itse lihoin alkuraittiudella ilman lääkkeitäkin, muutamassa vuodessa paino hiipi hurjiin lukemiin… Söin paljon makeaa, joka ei ollut minulle tyypillistä ollenkaan (olen suolaisen ystävä) ja ihmettelin mikä viiraa. Sitten luin yhden kirjan* (ja tajusin että alkoholistin aineenvaihduntakin on sekaisin raitistumisen jälkeen. Tuossa 2000-luvun alkupuolelle silpaisin sitten painosta reilut parikymmentä kiloa pois kävelemällä, tuntui ihan kuin moottori olisi hyrähtänyt käyntiin :slight_smile: Vaikka en enää kävelekään samanlaisia matkoja, paino on pysytellyt viiden kilon vaihtelurajoissa sen jälkeen.

  • Joan Mathews Larson: Seven Weeks to Sobriety (the proven program to fight alcoholism through nutrition)

Mårå. Mulla ooo mitään tähdellistä asiaa tai ees tähteitä jakosessa. Raittius jatkuu, voisin dokata, muttei nyt juuri huvita pilata rakentamaansa mielen tilaa. Sellanen normius siihen asettunut, jaksa kelata aamusta iltaan delfiini on nisäkäs. Laseroinnissa kävin ja vähän on jälkihehkuu lampuis. Seuraavaksi rasvaimuun, niin homerit putoo ropasta weke. Noh eipä sentään. Päivärytmi pysynyt samana, se käypi mun pirtaan. Tekniikka kaatui tietsikas ja siinä huomas, miten paljon tai ainakin riittävän paljon päivästä käytän konetta. Tulostin kaikki hyvät/shitit fiilikset ulos canonista, savu vaan nousi 16 kk:n tekstien tulostautuessa. Niistä sivuista löytyy paljon vielä sitä tyyppiä, joka alitajuisesti suunnittelee seuraavaa dokausputkee. Niinhän se meni: -tää kun on ohi, niin taas kaadetaan- rasittavaa touhua, tilalle tulee tasasuutta ja kaikenlaisten kettumaisuuksien hyväksyminen ja läpi eläminen. Ittelle erittäin hyvä väline zuumata, kuinka mieli toimii ja joka kerta, kun ajoin vankkurini seinään, kuvasin jälkiolot, menin lähtöruutuun ja totesin, ettei kannattanut. Simppeli ja halpa ja toimiva tapa: kirjoittaa terapiamuotoisesti ittelleen ja rehellisesti kaikki fiilikset. Loppujen lopuksi millään ulkopuolisella tapahtumalla ei ollut niin järkähtävää vaikutusta, kuin oma riippuvuus, joka ei katsonut, eikä katso säätä ja ennusteita ja mielialoja tai paljon on massii taskussa. Niin joo ja liikunta auttaa aina, koirallisena ei tartte edelleenkään miettiä, milloin alottas. :slight_smile:
Jokainen päivä on uusi hlökohtainen ME, kun pitkät raittiudet uupuu kokonaan menneestä. Tässäpä sitä rakentuu.

Hyvät ja raittiit viikonloput kaikille ja holitonta boolia SuomiMuorin synttäreillä !!! :smiley: :smiley: :smiley:

MORO plinkin lopettajat !! Putosin jo tonne ykkösdivariin tän ähkysen balanssini kera, joten otanpa paalupaikan pariksi minsaksi ja joujou joului kaikille, jotka sitä harrastavat perhepainoitteisella basic-kaavalla ja tsilleen kinkkuu ja lootia tuulen suojaan pilaantumasta, joupjesh. Ittellä mennyt ok-jees-allabra-meiningillä sieltä hellekesästä asti tänne mainus 2femmaan Mansen maisemissa ja heppistä keikkaa saanut olla ilman voimajuomia rauhassa tyynellä mielipuolella uuttavanhaa läppäriä säätäen, joka putos rekasta joululahjaksi, varakoneeksi ja iloksi ja haasteeksi. :slight_smile:

Näihin hiihdettyihin vuosiin mahtuu paljon sumuisia jouluja, yhden notkuin kapakis jotain 16 veetä sitten, yks ulkomailla riisipesäkealueella arabilaisittain kännissä ja en tiiä, familyjoulut loppu -91 ja omat lapsuusjoulut oli kyllä ihan rauhallisia, eipä isävainaa riehunut, jätti sen muille päiville vuodesta. Mitään erityistä henk.koht tämä viikonloppu ei merkkaa, kattelen sen vaan nyt kirkkain laserlampuin ja kinkun kai vois korkata ja sitä järsiä. Mineraaliwodaa ja mehuu kymmeniä litroja ihan juomisrefleksin takia hankittu ja noin se menee… Pyhät tuo toki rauhallisuutta entisestään tyhjään lenkkimatkaamiseen. Kuka järjellä varustettu tonne pakkasiin muuten lähtee 25 plussalämmöistä vastaaviin miinuksiin, kuin koirailemaan. Hautausmaallakaan ei mulla ole tuttuja sukulaisia täälläpäin ja muualle kuopattujen toteemipaalun luokse en lähe muistelemaan. Jos haluun muistella, sen voi tehdä vaikka hampaita harjatessa tai milloin vaan. :slight_smile:

Toinen ihan ittelleni asettamani tavoite, vuoden puolikas, on kahden vekkan päässä vuoden eleven puolella.
Sitä kohden tähtään antennisuuntimet. Hyvin tää jo menee, toivottavasti kaikki päihdeteeman parissa vaiheilevat saavat oman juttunsa sopivilla 0-asetuksilla toimimaan. :unamused:

Rauhallista, lepposaa, rentoo joulunaikaa ja elämää on myös joulun jälkeistä possut pois lukien ja ei tosiaankaan kantsi altistaa raitista päätä %glögeille. Mitä enemmän vika kesän putkesta aikaa menee, sen vähemmän funtsin moisia, woimii kaikille ja jaksamisia ja aikaa onnellista ja tasaista elo-oloiluja, chillaarelaa. :smiley: :smiley: :smiley:

Moro ihmiset. HAA ! Vuosi uus, vanhat gujeet tai ei gujeita ollenkaan. Kympin unilla alkoi year eleven. Upee keli ja kirkas otsalohko. Pari timmaa koiran kans dallailua ja kanssalajien haistelua ja jutustelua. Siinä on sitä mun tukiryhmääkin osittain ja Anonyymit Koirankusettajat, sen tunnistaa kaikki koiran omistajat. Osan tunnen paremmin ja osan muuten lähemmin. So nice.

Pyöreesti puolikkaaseen sobervuoteen mahtuneet vain kahdet pyhät ja joulupäivä oli piiiiiiitkä, mutta nyt se on ainoalla oikealla puolella calenderia. Pääsiäiset, vaput, juhannukset sinällään ei hetkauttanu aktiivijuopponakaan, mutta christmas oli sen ikävän omakohtais-historian takia lievästi matalapaineinen. Ei johtanut lisätoimiin tai tyhmyyksiin.

Mä järkeilen, pähkäilen asian ja päivän selväksi, koska A) En saa dokaamisesta mitään, mikä mun oloani parantaisi millään tavoin. B) Kehäneliöön paluu voi olla viimeinen, eikä ikinä pois. C) Pidän tästä nykyisestä laiffista ja henkisyydestä ja olemisesta liian paljon enemmän kuin sekavasta, pelokkaasta itsensä päälle kusemisesta ja sen kurjuuden kuninkuudesta, joka on mun kohdalla niin koetta, katseltu, nähty perinpohjaisesti. Vain risti/hullujenhuone jäi puuttumaan. Heinäkuun 11.päivän jälkeen huikka ei ole soljunut systeemiini. Hapuilun jälkeen syksyllä ajatus harhaili ja tuli paluu raitistushumalasta, jota termiä käytetään ja jonka nyt snaijaan. Tasasuus ja säännöllisyys päivärytmissä (vaikka tylsyyteen asti) suits me, sopii ja passaa parhaiten. Kunnon ylläpito ja liikunta ja jälleen lukeminen pitkän tauon jälkeen. Haittatekijöitä ei oikeestaan ole. Suurin vastus on oma itse, tää pääkoppa ja tunnemaailman pyörteet. Yks hörhö mua eilen kirjallisesti lähestyi ja provosi, oisin reagoinut varmaan vuosi sitten eri tavalla, nyt en tee mitään, lokeroon bullshit soljahti se mesitsi. Se vaan vahvisti mun olevan oikeella taipaleella ja erikoiskokeella ja sairaan märän ja juovan holistin elävän eri sfääreissä… :slight_smile:

Elämä on jännä asia kaikkine pikkujuttuineen ja isompine säätöineen. Kuntouttava työjutska etenee, olin miittinkissä ja aktivoin paperilla itseni. Juniorit menee järjestyksessä ensin, alle 2femmat ovatkin kiireellisimpiä ja menen jatkoneuvottelemaan, kun kutsunnat käy. Nykyinen systeemi vaatii 6 kk raittiutta. Mistähän sen tsekkaavat, hah ?

Se on hyvin pitkä lista myönteisiä asioita mitä ilman kalijaa ja viunaa on oleminen ja asioiden pohtiminen. Jotkut pointit täällä lopettajissa omakohtaisissa kirjoituksissa korostuvat enempi nyt ja jotkut ei ja jotkut ehkä tuonnempana, vaikka keväällä. Mullehan ei -Me Lopettajat- “ollut se mun juttu” ehkä vuosi tai kaks sitten. hahhah, Kyllä se ON ja antanut vertais-supportia paljon. Pitempiaikaiset nimimerkit avanneet eri tasoja näkemään ja aistimaan ja tutkimaan ja harkitsemaan ja kokeilemaan.
Tänks paljon kaikille siis. Tunnette kyllä oman syyllisyytenne auttavine kommendaattoreinenne. :laughing:

PAREMPAA TÄTÄ VUOTTA KAIKILLE ja siitä tulee varmasti sellainen, kuin sen pitääkin… Rauhaa kun myrsky nousee… :smiley: ja hei, vain elämää on kaikki tää. Raitis rasti ruutuun auttaa pitemmällä reissulla jaksamaan selkeesti paremmin, eikä haikia huominen kaiherra mieltä ja soulia tai nakerra voimia vimoisia, kun niitä todella tarvitsee johonkin, mikä pysyy ja säilyy läpi sankimmankin lumimyräkän. :smiley: :smiley: :smiley:

Hei 1970! Mukava kuulla sinusta taas! Joulu tuntuu olevan erityisen ahdistava monelle meistä ja kiitän itsekin KV:ta jälleen kerran siitä selviydyttyäni :slight_smile: Eriomaisen hyvää ja raitista uutta vuotta sulle!

Jooo-tarkemmin pohdittuna se joulunseutuma oli jopa jonkinlainen lisälatinki - KUN se oli OHI. KV on mulle KoiraValmentaja tai Kiljutta Vedän, Katumatta Viihdyn, Käyn Vedellä, Katson Vieheet -niinpäinpois joo- ja kiitoksia kaikista viksuista kommenteista, ne auttoivat, kun niitä pohti epätietoisuuksien pitkinä tuokiojaksoina. :slight_smile: GmmxLeelta toivon pelkästään raittiutta ja sehän on vain omissa handuissa ja halusta jatkaa nykyisellään.

Eka tosiselvä päivä tälle vuodelle. Lisää saa tulla ja tällä tavalla eläen tuleekin. Erittäin hyvät jatkumot !! :smiley:

Ai mä luulin että sä olet manselaisena KooVeen miehiä :slight_smile:

Ah-ah, juu en määä :slight_smile: Harmituksen paikka, kun tämä voorumi palasi kivikaudelle. Enpä välitä olla osa sitä, reenaan mieluummin vaikka comapasionia tai compasionia tai compasionatea… jeh. :smiley: Pärjäillään parhain päin, joupjesh.

Hienoa kuulla sinusta 7kymppi! :smiley:

KA, Täällä mää Mrs. B ja nyt niin epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta harvoin on jäänyt plinkki kokonaan tsekkaamatta, vaan se lienee normia vähentää sen “käyttöä”, kun uppoutui siihen kesällä hyvinkin intensiivisesti.
Härötila vuoden vaihteessa korjaantui melko pian, odotin samaa sekoilua kuin ennenkin eli vuosikausia vanhojen hlökohtaisten riitojen revittelyä, mikä ei mun mielestä kuulu tänne alkuunkaan, mua kiinnostaa enemmän Kiinan obligaatioiden kehitys tai Intian tarkka väkiluku kuin toisten keskinäinen persoonaegomittelö -me lopettajat-palstalla.

Hyvin pitkälti uuden numerosarjan latominen päivämääräksi, uuden vuoden tuoreus piristi ja ikäänkuin antaa puhtaan alun kaikelle toiminnalle. Kuntouttava etenee jossain putkessa, ei voi jarruttaa/vauhdittaa sitä, kyllä mulle kerrotaan.
Vihdoinkin podin joulukuun alussa kunnon taudin viikossa, kun kaikki muut kehuvat sitä kestävän kolme viikkoa. Rapulapsykoja tuli niin paljon kärsittyä, etten tiedä pahempaa vieläpä itse aiheutettua karmeutta. Sen hankkimisen jätän niille, jotka sen niin kovasti haluavat. Lakkasin haluamasta ittelleni huonompaa oloa. Dokaamisen himoa ei ole. Varma totuus silti on, ettei mikään kuin epävarma ole varmaa ja olosuhteet ym.ässät voi vaihdella ja mielialat sun muut, joten olenpa vaan nyt varsin tyytyväinen tilanteeseen ja sen kepeyteen ja tasasuuteen. Mitään isoja suunnitelmia ei ole, ei niitä tältä talouspohjaltakaan voi tehdä, enkä ole tehnyt koskaan, elo-oloilu on varsin mukavis kantimissa, fiilikset oukei ja verisuonissa virtaa appelsiinimehu ja kofeiini, teriini.

Lievää rintaoireilua on ollut päivittäin marraskuulta ja en ole varma, onko se henkistä/fyysistä, varmaan pitkän kantaman jälkitiloja, joita potenut hiljalleen aimmenkin. Njiet toimenpiteitä.

Kahvan, jossa kuula aattelin hankkia, laitoin tilaukseen, sit pitää vaan rakentaa suoja-aita ja alkaa riehua kehäs. Helpompi on kahvallista kuulaa käsitellä. Omassa nupissakin se ois ehkä auttanut joskus rajuimpina vuosina. Käsipuntit 14 kg ruostuneet kii, nekin vois päivittää. Uus känny oli lahja ittelleni juomattomilla rahoilla. Vähästäkin voi jäädä fyffee yli, kun ei niitä kaikkia niele. On mulla kyl se painonpudotusjutska, jonka polkasen uudelleen käyntiin. Taitaa olla elinikäinen tsälenz. :slight_smile:

Kultanen 4,5 v ei tartte operaatiota. Laserit toimii lampuissa ja ei mulla ooo mittään hättää, se on niin iso juttu kuitenkin toi kaatamiskuvion taakse jättämisprosessi, että paljon on aluksi aatellut pelkästään asioita, mutta henk.koht. en ole ottanut mitään merkittävää ja näkyvää toimintaa tilalle päivään tai yöhön, vaan luopunut ittensä myrkyttämisestä.

Mullistavaa ei ole tapahtunut hetkessä, kun kaikki vaan menee niin hiljalleen, eihän sitä holisoitunutkaan heti, vaan liukuma omakohtasesti kesti ehkä 7 vuotta. Salakavalan vakava ja kamala tauti. Toipuminen käy sentään nopeemmin. Seittämäs kk menossa. Tahtoo lisää ja saa kyllä. Unirytmi on edelleen hyvin aktiivinen, joka on yllätys ja pelkästään hyvä asia. On talvinen ydinvaihe, mutta tiedän jo nyt, että keväällä mun on oltava tosissaan varpaillaan, etten olisi sittemmin kontillaan, se aika on usein ollut vaikeeta-ihan joka kerta. Jokainen toukokuu on parempi takanapäin. Kuin joulun aika, ei tuota mielihyvää, sisältää menneessä vain ikävyyksiä. Senpä kun tiedostaa, joutuu tarkkailemaan lasereiden äärikyvyllä itteensä. Hah, tehostettua controllia, voi kääntyä kaksiteräiseks sapeliks. Rentoutta jokaiseen päivään, niin asiat sutvaantuvat.

Naatitaan talvesta, lenkkeily sujuu ja laiffi maistuu ja lukemisinto palannut. Rankkoja stooreja ja fiktioo lukien ja dokkareita ja kevyttä matskua boxilta ja netistä vakiosäädöt.

Hyvät jatkot ja tsilleen, etiäpäin mennään. — peeäs: Ei haittaa olla juomatta kokonaan tänäänkin. :smiley: :smiley: :smiley:

Moi,
seitsemättä kuukautta…niin se vaan aika menee, johan se on itselläkin viides menossa. Tai miten sen nyt milloinkin ottaa jo tai vasta. Ajan määreet pysyvät samana, mutta prosessi elää ihan omaa aikaelämäänsä ja se ei ole tosiaan kamalan nopea. Sykäyksittäin tuntuu menevän tämä minun juna ja välillä nytkähtää liikkeelle lähtiessään taaksekin päin, ei kuitenkaan siihen ryyppyyn asti. :laughing: Täällä tosiaan meinasi alkaa taas meno villiintymään, mutta loppukin sitten onneksi lyhyeen. Olin kanssa itse sopivasti pois plinkki -maisemista.
Ehkä se on hyväkin, että tuo kuntoutus kuvio antaa vielä odottaa itseensä. Mitä pitempi välimatka juomiseen ja asioiden työstöä takana päin, niin sitä paremmin varmaan pystyt irrottamaan voimavaroja siihen kuvioon. Kevät kaikessa ihanuudessaan on minullekkin aina tuottanut vaikeuksia maniaan verrattavan euforian merkeissä. Mopo on lähtenyt käsistä voi sanoa, että lähes joka kevät. Varmaankin taipumusta 25 suuntaiseen mielialahäiriöön. :open_mouth:
Odotan kevättä kuitenkin innolla ja meillähän se täällä etelämmässä on jo ihan kohta. Kaikkea hyvää sinullekkin ja varovasti sen kahvakuulan kanssa… :smiley:

JEPJOUP viikkoo uutta en tiiä kuinka monetta, hyvin se käynnistyi, paitsi hanget very dangerousia dogin tassustolle. Terävii ku partaveitset ja leikkaavat ikävästi — Siinä niitä päiviä kertyy ja laskemismetodit alkaa ajan kuluessa höllääntymään. On sillä silti väliä, olenko aktivoitunut holisti vai toipuva pro. Erään yön unissa olin juonut kaikki päiväni hävöksiin ja sitä selittelin sitten jollekin tutulle hönöissä, suu vaahdoten seli-seli-seilissä.
FUCKING compuutteri hävitti mun pitkän sepustuksen. pännii niin… skriivaan kele uudestaan…

Mulla on tollanen about 15 vuotta bentsokäyttöhistoriaa äkkiseltään laskettuna. Lyhyesti: -95 aloitin pamien käytön rauhottuaaakseni kännistä ja käytin suuria-pienempiä määriä ja kaikenlaista särkylääkkettä alkon kera pitkän aikaa. Särkylääkkeitä yli kymmenen vuotta ja lopetin pari vuotta sitten potemalla puolen vuoden yhtäjaksoisen pää-niska-silmäsärkyilyn. Jos vielä säröilee, en ota mitää, ellei hammasta revitä poskesta läpi. Eivät tehoa tavalliset kipulääkkeet. Kolmiokäyttöä (alko, särkylääkkeet + pamit) jatkui, eikä mulla ole kirjanpitoa kuinka paljon käytin ysärillä tai 2 000-luvulla, epäterveesti kuitenkin ja bentsojen ja alkon sekakäytön lopullinen lopetus tuli viime kesällä ja sitä ennen jo vähemmän -08 ja alko jäänyt kesään -10. Neljästi bentsovieroitettu, kerran onnistuneesti ja kolmesti erittäin epäammattimaisesti. Olot tosi häjyjä. Heti dokaamaan. Päihdepsykolla kesällä -05 erittäin onnistunut asiantunteva vieroitus, mutta en lopettanut käyttöä. damn, man. Sain Laillisen respan pameille ahdistukseen, jota koin rankasta tapahtumasarjasta joulun tienoilla -06. Olen seurannut päivittäisiä määriä kolmatta vuotta, jotta tietäisin missä mennään ja pysyis kontrolli.
Nyt itsevähennetyt määrät 30 millii iltaysin jälkeen. Tuossakin oon säätänyt siirtämällä tabun ottoa puolesta päivästä ip ja iltakuuteen ja nyt klockan nio ja siihenkin meni pari vuotta. Kokeilevaa antisiedätystä ja alussa alkoi oireilemaan, mutta nyt kun ei ole wiunaa sotkemassa tuntemuksia, on helpompi keskittyä vain yhteen poisoniin, kun muita lääkkeitä eli myrkkyjä ei ole käytös yhtään. Vain pamit siis jäljellä päihdyttävinä aineina taloudessa.

Olen aika tuttu tuon lääkeaineen kanssa, itse osaan sitä omin nokkineni vähentää ja niin jo tehnytkin, vaatii arvioni mukaan ehkä vuoden-kaksi täysputsiksi, vaikea tarkkaan lausua. JOS LOPETAN SEINÄÄN NYT, tulee hallitsemattomia refloja, niin pahoja vieroitusoireita, ettei niistä selviä ilman hoitoa. Psykoosi tulis ääs edellä vastaan. En saa noista sinisistä smurffi-huumetabuista mitään kicksejä tai päihdetilaa, ne turruttavat ja mä turrun niihin. Kun tässä on tullut etäisyyttä viime kesään, olen alkanut enemmän funtsia noiden myrkkyjen tarkoituksellisuutta ja osaansa meikän ruokavaliossa ja kaiken kaikkiaan mielekkyyttä niiden rouskuttamiseen ylipäätään. Kaikkia mediciinejä loppulaiffia tartte käyttää. Mitään ei voi/kannata kuitenkaan hosumalla tehdä, eräs jannu lopetti seinään ja näin sitä sairaalan pihassa viime kesänä melko pahan päävamman jäljiltä, veressä ei alkoholia.

Ne Tropit, Ne Tropit nii-iin. Kun katson kokonaisfotoa pitkältä ajalta ja vaikka 10 vuotta sitten vallinneeseen sekakäyttösekoiluun, on tilanteeni tänä päivänä aivan eri galaxilta. Isoa bassopatatuplamegasähkörumpua lyön raittiuden puolesta. En viime kesällä aloittanut mitään pamihoitoa tai siirtynyt addiktiosta toiseen dokaamisen lopettamisen myötä, vaan mulla on ollut eri määrillä noi bentsot kuvios jo -95 vuodesta. Ne on mun ainoo pkv-lääke, remeron masislääke oli ääriturha mulla, betasalpaaja sydänoireiluun 9 kk -09. Kannatan lääkkeettömyyttä nyt enemmän kun alkoraitistuskauteni on viikkoja ollut tasanen ja haluun loppuitten lopuiks vapaaksi bentsoistakin. Se on vaan hieman erilainen operaatio–ei poikkipinoon-periaatteella…

Yli viikko kop-kop-kop kulunut rintaoireiluahdistuksen loppumisesta, jonka arvioisin johtuvan juomisen aiheuttamista vaurioista ja jälkimainingeista. Pamit ovat vaikuttaneet mun muistiin eniten, joskin korjaanutumista tapahtuu yhtä lailla myös alkon haitoista ja osahan ei korjaannu koskaan. On tullut aika säätää ja katsoa miten se etenee vai eteneekö ollenkaan, sopivalla vähentämisellä hyvinkin mahdollista. :slight_smile:

Mietiskellen kohtuu hyvin fiiliksin ja vapaalla tyylillä lumisia mäkiä laskien, hyvää viikon alkua ja jatkoa kaikille !!! :smiley: :smiley: :smiley:

Moi,
vaihtelevia säätiedotuksia ollut palstalla viime aikoina.
Kuulostaa tosi hyvältä tilanteesi ja suuntasi. Kaikki mahdollinen tsemppi lähti matkaan juuri nyt! :stuck_out_tongue:

Ka niin, jees tänks ja voimia tsemejä myös --ja etelään saapuu kevät aiemmin–hokasin että varmaan, jos olet maamme rajojen ulkopuolella. Kartalla pysyminen helppoa, joitain pohdintoja aina meneillään, ei tartte onneks suunnitella mitään vinomietteisiä tempauksia ollenkaan. Näin eloilu tää menee iisisti eteenpäin koko ajan, vaikkei aina uskoiskaan, juuri määränsä verran, eikä paljoo enempää ylimääräsiä loitsuja tai murheita turhiakaan…
:smiley: :smiley: :smiley:

Tuosta sinun lääkepohdinnastasi vielä…
Harvoin kuulee noin rehellistä ja harkittua puhetta aiheesta. Toteat sekaviihdekäytön ja syyt miksi niitä määrättiin. Myönnät koukun ja sinulla on kokemusta vieroituksesta. Haluat lääkkeettömän raittiuden ja ainakaan minä en näe mitään estettä sille. Aikataulukin kuulostaa rauhallisuudessaan realistiselta. Ja ainahan niitä apuja saa ulkopuoleltakin, jos siltä alkaa tuntumaan. :smiley: