Päivitys alkoholismista ilmeisesti tehty, hyvä kun olet tullut takaisin. Olen kai kirjoittanut sulle pari tekstiä, mutta ketjuasi luin alusta saakka. Retkahduksen jälkeen tunnelmat lienee samat, voit katsoa tuolta mun ketjusta miltä tuntui.
Joku kirjoitti minulle silloin, ettei ne raittiit päivät ole mihinkään kadonneet. Ei ne ole sinullakaan. Olet oppinut tän vuoden aikana itsestäsi ja elämästä raittiina vähintään lyhyen oppimäärän. Nyt vain on korjattava kurssia joltain osin ja nöyrempänä kuuntelemaan.
Jos olet tähän saakka suhtautunut AA:n negatiivisesti tyyliin ei ole mun juttu, suosittelen menemistä sinne. Sieltä saat takuulla tukea, laita aivot narikkaan ja kuuntele. Retkahdin pitkästä raittiudesta, siksi uskallan sanoa tän sulle, toivottavasti et loukkaannu. Hyvällä sanon.
Mun labbikselta lähti kohtu ja munasarjat veks, kun tuli vahinko naapurin piskin kanssa. Kipulääkkeistä sille kehittyi munuaisten vajaatoiminta ja vein viikon ajan tiputukseen (nahan alle) eläinlääkäriin. Tuli iltaisin kotiin suurinpiirtein Michelin ukon näköisenä. Kyllä se siitä toipuu hoivalla, nestettä vain riittävästi. Yleensä ton jälkeen näistä rouvista tulee varsin lauhkeita
Tosi paljon tsemppiä sulle, uusin eväin matkaan päivä kerrallaan t askel
Kiitos AK ja ja tää on toipumista puolin ja toisin… kultsikka on Michelle piitlesin piisin mukaan ja erään halivuudi tähden mukaan nimetty. Al pacino oli siinä toises leffas, josta pokkas oscarin. plondi hurtta, mutta kermaantumaan päin…
Mites tätä elämää osaa rakentaa, kun ne puiset tikatikkaat on vielä märkiä… ote lipsuu ja askel horjahtaa.
Viikon dokasin ja uudelleen selviämisrojekti on vasta alussa, oliko mitään hyviä puolia?? Njiet.
Mä en viitti oikeestaan luetella mitkä asiat painaa mieltä ja roppaa, kaiketi se on kestettävä nää olot, tää niin helppoo kaikille mun läheisillekkään…
Tulevat tapahtumat syksyllä kuitenkin motivoivat, vaan resssiä liikaa niistäkään ottamaan, näin mää koitan aatella…
Minullekin teki oikein pahaa lukea, että tuollainen retkahtaminen tapahtui. Olen palstaasi lukenut ja minulla oli vahva tunne, että tää tyyppi klaaraa iisisti tän homman.
No nyt kävi toisin. Toivon todella, että jaksat tsempata ja yrittää uudestaan pysyvää raittiutta!
Kylläpä oli vaikeeta päästä ineen, hyvii tsekkauskymyksii, kuten miltä näyttää törsä tai tursa… en tiiä en, riippuen mitä sillä tarkoistetaan…
Tänks cricette ja sk ja varmaan kaikilla asioilla on tarkoituksensa, meikän näppylät tärisee täs näppiksellä, ettei kovin pääätähäiskätvvää läppendaalia tällä kertaa…
Toivottavasti sait nukuttua. Et lähde nollasta ollenkaan ja monet elämäsi asiat on parantuneet ja parantuvat edelleen kun et tänään ota huikkaa. Retkahduksen myötä meni ehkä osa turhasta omavoimaisuudesta ja ylpeydestä (puhun nyt myös itsestäni). Sai mennäkin, eikö?
Tänään on raitis päivä. Ollaan tyytyväisiä siitä. Katsele takapeiliin sitten kun uusia raittiita päiviä taas alkaa kertyä.
Tsemppiä
Kurja oli lukea tällaisia uutisia, mutta sinä varmasti nouset tästä! Minustakaan sitä et aloita nollasta, koko tuo mennyt selvä vuosi on ollut tärkeää oppia ja kokemusta eikä sen merkitystä tämä juominen poista. Lisäsi myös ymmärrystä omia hankaluuksia kohtaan, jos ei nyt ihan samassa veneessä olla niin ainakin vierekkäisissä. Ei nämä asiat niin selviä ole, vaikka selvää aikaa olisikin jo jonkun aikaa alla.
Hyviä asioita: Niukalti ja mä niistä tajua mitään. Lyhyessä ajas voi todellakin mennä kaikki keturalleen.
Täytynee vaan rynnistellä kohti parempia aikoja, eikä takoa tätä päätä tai kenenkään päätä alcosementtiin.
Jaksaillaan ja koitetaan pärjäillä kaikilla konsteilla elämässä, joka meille on suotu.
Tervehdys 7kymppi,
tämä oli ehdottomasti vaikea uutinen lukea. Toivoin että se olisi ollut väärinkäsitys. Oletko saanut jo korkin kiinni? Älä vaan lyö lekkeriksi sen nimissä, että kerran lähti lapasesta niin antaa mennä vaan.
Hitsi, menikö liian hyvin? Etkö ansainnut sitä?
Nyt pullot hemmettiin, jos niitä vielä nurkissa pyörii. Vaikka antabus avuksi, että pääset uudestaan raittiuteen kiinni. Minä uskon sinuun 7kymppi. Nyt ylös sieltä, lakki kouraan ja uudestaan oikealle tielle.
Hengessä mukana, B.
Satasella samaa mieltä Basilican kanssa (kiva kuulla sinustakin ).
Se, että alkoholisti retkahtaa ei ole ihmeellistä vaikkakin kurjaa, varsinkin kun veto on sinne itsesäälin suuntaan. Muistan, että ihan hilkulla oli, etten jäänyt niihin tuntoihin. Tapahtunutta ei saa pois, joten nyt armollisuutta itseäsi kohtaan peliin. AA, A-kilta, Antabus, A-klinikka - mitä vain, paitsi ei enää huikkaa.
Se, ettei tajua mitään, on askel eteen päin. Hop hop t.Askel
joo-karmivaa on ollut ja vieläkin krampittaa, vaan tästä etiäpäin ja onneksi sain joitain jutskia hoidettua.
Eka karmeuksien helvettiyö takana, kovaa painia, joka melko yksinäistä lajissaan.
Päässä ei oikein liiku mikään tosi järkevä
Toipilaita on kaksi, kun sain kuin sainkin hurtan tikittömänä takas ja eläinlääkärin ohjeita noudattaen.
Tänks tuesta ja tästä alkoi new start. On niin väsy ja takkuinen fiilis. Uusi vaihe ja tavoitteita turha kelailla ja menneitä vatvoa.
Hirveetä taistelua koko päivä. Kaiken muun ja oman pääkopan säröistä. Koirale ollut tosi poikki, en meinannu saada millään sitä dokamaan vettä. Toivon mukaan ei jouduta päivystykseen. Aivan paniikissa välillä ton tötsän kaa, auttaiskoha tollaset kaulurit juoppoja…
Tulevat asiat kyllä järjestyvät, meikä ressaa ajoittain vasta kaukaisista asioista ja niiden sujumisesta.
Elämä on sarja päätöksiä jne joo ja en vielä ole oma itteni tai normikuosis, toipilas, vaan onneksi tukea saa yllättäviltäkin tahoilta.
Ilman viinaa olet selvinnyt, se on tärkeintä. Kaksitoista pistettä sille.
Surku koiraasi, itse koetin aikoinaan isolla ruiskulla suupielestä, niska suoraksi ja sivele kaulaa (kauluri pois). Jos urea ei lähde, sitten kannattaa viedä eläinlääkärille. Mun koira sai kipulääkkeistä munuaisten vajaatoiminnan.
Saat uuden kuosin pikkuhiljaa. Päivä kerrallaan. Aamulla saadaan herätä ilman krapulaa. Öitä
Huomenia ja öitä ja päiviä vaan… Tää välillä menee koirapalstaksi, mut kyl se keino juottaa löytyi, siis vedellä. Huomasin, että miksi lähtee tonne ulos kuumimpaan aikaan puskemaan, kun voi mennä aikasin tai myöhään, sellaseen ei ketään liikkeellä ja käppäillä betoniviidakkopuistojen helmassa. Kaiketi on niin sekasin mennyt vrk-rytmi, vaan se aikaistuu jo ens vekkalla ja sinne sentään on maileja… Anivarhuulla viskasin kaikki hyi-helvetti-minkä-hajusia-niitä-vanhoja-juotuja-puteleita en ees kauppaan, vaan pois silmistä, eipä niin, että haikailuja takas kentälle olis, varmaan sellasta kaksijakoista tai purea halua pysyä vesirattailla.
Edeltävä yö oli sen verran horroria, että hyvää vaan teki siitä valvevälitilasta lähtee rauhas dallailemaan ja onhan se muutenkin joka aamu lähettävä kunnosta riippumatta. Noh, omaan tilaansa voi vaikuttaa. Tollanen pieni siistiminen ees vähän teki hyvää, kun ei satu asumaan ihan kartanon kokoluokan lukaalissa, vaan se toinen känniminä, sehän se osaakin kaiken ja on Euvostoliiton omistaja, luulottelee…
Jos jotain hyvää löytää mun retkahtamisesta vai oliko se vaan pakko tapahtua/miten vaan, niin ei se nyt sellanen maailmanloppu ollut, vaikka olothan on heikkoja ehkä pitkäänkin, joten siinä mielessä ihminen on oppivainen ja tätä projektia riitttää varmaan loppuelämäksi, u can´t always win, but maybe u´re learning something or not.
Mun tapaukses varmaan liian hyvin/“huonosti” olevat asiat saa aikaan sen romahdushässäkän.
Niin ja kaikkihan me teemme virheitä, se on inhimillistä, vaan onko eniten virheitä tekevä inhimillisin.
).