Vajaa kolme tuntia on tätä vuotta jäljellä -tällä aikavyöhykkeellä.
Tuskin maa vapisee, taivaat repeävät tai ihmiset valaistuvat keskiyön hetkelläkään, joten en viitsi edes laittaa herätyskelloa soimaan sen varalta että nukahdan jo aikaisemmin.
Rakettejakin olen nähnyt ja kuullut ihan tarpeeksi, en viitsi niitäkään lähteä katselemaan.
Jotain aina muuttuu, vuodenvaihteeseen ajoittavat nuo yhteisiä asioitamme hoitelevat päätöstensä voimaantuloa. Uusia asetuksia, hiukan kai saadaan taas jotain juttuja monimutkaisemmiksi etä saadaan uusille virkamiehille töitä, jotain sitten taas vähennetään… yleensä sellaista työntekoa josta jotain näkyvää ja kouriintuntuvaa voisi käyttöömme jäädä. Mutta voi se tietysti jossain asioissa olla toisinkin päin.
Melkein samantekevää. Kun ei noilla edestakaisin pyörivillä poliitikoilla ole mitään kummempia valtuuksia, Isoja asioita koskevat päätökset tehdään kaikessa rauhassa äänestäen osakepääomien suhteessa jakaantunein äänioikeuksin ja päätösvaltuuksin eikä niiden päättäjien valintaan ole muilla sanomista. Kyllä meille siten ilmoitetaan mihin päin maailmaa mikäkin tuotanto sijoitetaan ja kenellä mitäkin teetetään ja millä ehdoilla.
Sitten jossain pienemmissä asioissa, joissa ei rahasta, omistamisesta, vallasta tai tämän maailman rikkauksien jakaantumisesta päätetä, voidaan pitää meteliä ja omaa lippua korkealla. Niinkuin nyt semmoisessa että ketkä saavat mennä keskenään naimisiin ja ketkä eivät, miten lujaa autolla saa ajaa miten monena kappaleena mikäkin asiakirja on täytettävä että se pätevä ja kunnioitettava olisi.
Ei siis taida olla minulla mielenkiintoa seurata näitä komeita uudenvuodenpuheita ja lausuntojakaan, joissa kehuvat mitä kaikkea kukin on saanut aikaan ja mitä kaikkea ensi vuonna sitten tehdäänkään. Kyllä ne tärkeimmät asiat sitten näkee.
Taidan ottaa tämän illan ihan yhtä rauhallisesti kuin muutkin. Enempiä riemastumatta kuin myöskään menneitä katumalla.
Jaa, otan takaisin. Yhtä asiaa taas kadun. Menin tuossa alkuillasta syömään ison kebabpizzan, kun olivat kaupassa tyrkylle laittaneet. Ja nyt nousee suuhun niin pahanmakuisia röyhtäyksiä että enpäs tykkää.
Ehkä sitten on hyvä että jotain katumista on. Teen parannuksen.