Hukun vaikka uin

Vihdoin, VIHDOIN sain aikaiseksi liittyä tänne, vaikka jo reilun vuoden ajan olen Vähentäjien ja Lopettajien juttuja lueskellut. Jostain syystä aina on vaan lykännyt asiaa, mutta nyt ehkä vihdoin jokin naksahti päässä, että jotain on pakko tehdä ja tämä olkoon edes ensimmäinen askel. Tarkoitus olisi tähän ketjuun kirjoitella omia ajatuksia ja näin saada tätä käsistä lähtenyttä juomista kuriin. Yritän myös alkaa kommentoimaan muiden ketjuihin, monet vakkarit ovat nimimerkiltä tuttuja ja on tullut mieleen lukiessa että tähän haluaisin vastata, mutta ei ole jaksanut rekisteröityä.

Olen karvan verran vajaa 30 vuotias nainen, ja alkoholi on kuulunut elämään enemmän tai vähemmän (yleisesti ottaen enemmän) heti täysi-ikäistymisestä asti, eli kohta 12 vuotta. Opiskelija-aikanahan viikottainen biletys oli käytännössä ihan vakio, baarissa käytiin viikolla ja viikonloppuna ja kouluun krapulassa, mutta sillon siitä vielä selvisi suhteellisen kivuttomasti. Pari pidempää tipatonta kautta olen pitänyt, muutama vuosi sitten olin puoli vuotta ottamatta pisaraakaan ja toisen kerran noin 4 kuukautta täysin ilman alkoa. Mutta niitä lukuunottamatta tissuttelu on ollut aina viikottaista ja tätä nykyä käytännössä päivittäistä. Varmaan moni täällä tunnistaa sen syyllisyyden tunteen kun menee illalla nukkumaan päissään ja miettii vaan että minkä ihmeen takia piti tänäänkin juoda, ei tästä saa mitään enää irti, huomenna loppuu. Vaan eipä lopu.

Olen ollut opiskelujen loputtua työelämässä ihan kokoaikaisesti, ja yksi suurimmista syistä juomiseeni on ollut työn tai yleisesti elämän aiheuttama vitutus, tai töiden jälkeen rentoutuminen, ja viikonloppuisin “nollaaminen”. Hyvin voi mennä alkuviikko ilman juomista, mutta sitten vitutuskäyrän kasvaessa yleensä perjantaihin mennessä on aivan valmis kiskomaan ihan mitä tahansa että mielen saa turrutettua ja ahdistuksen loppumaan (vaikka viina tosiasiassa lisää sitä ahdistusta). Se on hyvin hetkellinen helpotus. Viikonlopun annokset ovat tasoa pullo viiniä ja lisäksi 6-10 mietoa juomaa PER PÄIVÄ. Toleranssit on siis noussut niin paljon että parin siiderin ottaminen kuulostaa ihan vitsiltä, siksarin jälkeen alkaa tulla ehkä pieni mielihyvän tunne. Olen naiseksi iso kokoinen joten senkin takia mitkään pienet määrät ei tee käytännössä yhtään mitään. Se on varmasti myös yksi syy miksi olen ajautunut tähän suurkulutukseen. Tiukkoja juon vain jos tulee lähdettyä viihteelle, ja sillon kun shottilasi on huulilla tiedän jo valmiiksi että huomenna muuten tukkaan sattuu. Mutta ei mitään, ääntä kohti vaan. Lähipiirissäni aika monelle olen kyllä kertonut että olen suurkuluttaja, mutta moni ottaa sen vähän vitsinä naureskellen eikä tosissaan, ja että “ei sulla mitään ongelmaa ole.” No hepä eivät näe sitä mitä tapahtuu kun olen yksin kotona, sosiaalisesti juodessa ei yleensä mene enempää ylilyönniksi kuin muillakaan. Yksi ystäväni tietää ja ymmärtää että olen alkoholisti, koska hän on sitä itsekin. Hän on kanssani saman ikäinen, ja on onnistunut olemaan nyt kolme vuotta ilman alkoholia ja olen aivan helvetin ylpeä hänestä. Ja helvetin kateellinen kun hän on tästä päässyt irti.

Tässä kolmenkympin lähestyessä on väkisin alkanut oma terveys huolestuttamaan aiempaa enemmän, nuorenahan sitä ajattelee että kyllä kroppa kestää, mutta nyt on alkanut kuolemanpelko ihan tosissaan olla läsnä. Dokaamisen jälkeiset tuskanhiet, sydämen tykytykset ja rytmihäiriöt ja miljoonaa takova syke on aiheuttanut semmosia pelkotiloja että nytkö se pumppu oikeasti pettää. Viime vuonna pidin pari viikoa nollalinjalla sillä halusin käydä verikokeissa tarkastamassa maksa- yms arvot, ja ihan pelko perseessä niitä tuloksia sai odotella. Kaikki oli kuitenkin kunnossa, ainoa arvo mikä oli yli viitearvojen taisi olla [i]fosfori/i Huokaisin helpotuksesta ja tissuttelu sitten jatkui “kun siihen on saanut taas luvan”. Ei mitään järkeä.

Varmaan se todellinen motivaation puutos on ollu syynä miksi ei ole pystynyt olemaan sitä paria päivää enempää juomatta pitkään aikaan, mutta nyt tuntuu että jonkin näköinen sykäys on tapahtunut. Nuo pari aiempaa pitkää kuivaa kautta ovat molemmat liittynyt siihen että on halunnut kuntoilla ja laihduttaa, ja siihen ei vaan sovi alkoholinkäyttö. Nyt on samanlainen tilanne, haluan että en kolmekymmentä täyttäessäni ole ylipainoinen, väsynyt, viininaamainen, rupsahtanut ihmisperse. Nyt olen onnistunut vajaa pari viikkoa olemaan ihan täysin alkotta, ja olo on jo merkittävästi fressimpi, salilla olen käynyt 4 kertaa, olen nukkunut paremmin, mielialani on parempi. Eilen oli ensimmäinen päivä kun ihan oikeasti tuli taas töiden takia semmonen olo että jumalauta nyt riipaisen, ei muuten lopu vitutus. Kävelin parin kilometrin päähän alkoon hakemaan viiniä ja kaupasta siideriä, ja pääsin kotiin. Ja arvatkaa mitä. En juonut. Jokin pieni järjen ääni sanoi että hei, ota vaikka ensin tuota alkoholitonta olutta mitä jääkaapissa on, ja ota sitten alkoholillista jos haluat. Kolme Crispiä myöhemmin menin nukkumaan ja on melko voittajafiilis, ei olisi vielä pari viikoa sitten tapahtunut näin vaan kaikki olisi varmasti mennyt kurkusta alas. Nyt olen herännyt lauantaina ilman krapulaa klo 7 ja lähdössä kuntosalille.

Tänään on sitten toinen koettelemus edessä. Ystävä järjestää juhlat, ja tässä arvon juonko vai en. Ongelmanihan on vahvasti yksin juominen, sosiaalisia menoja on nykyään niin vähän että jos joisin vaan seurassa niin mitään ongelmaa ei olisikaan. Muuten en epäröisi ottaa tänään juhlajuomaa kun kerran juhlat on, mutta kun on SUURI VAARA, ettei se jää tähän päivään, vaan putki lähtee taas päälle. Tyypillisesti hakisin huomenna krapulaan pizzaa, karkkia, sipsiä ja tietysti korjaussarjan ja maanantaina kun on kärvistellyt työpäivän niin taas illaksi “ihan pari vaan.” Ja sit ollaan taas liemessä. Mutta tiedän että juhlissa tulee se olo että “miksi muut saavat pitää hauskaa ja miksi minä tässä kuivin suin kärvistelen ja kidutan itseäni”. Jäänee nyt nähtäväksi mitä tuleman pitää, otan nuo holittomat juomat joka tapauksessa mukaan ja aloitan niillä.

Huh, jos tässä nyt olisi aloitusviesti tässä, paljon näyttäisi olevan mielen päällä. Jatkan kirjoittelua viimeistään huomenna, ja silloin päästään puimaan miten tämän päivän juhlissa kävi. sormet ristissä

Hei Emiru!
Tervetuloa porukkaan!

Hienoa kun oot herännyt ajattelemaan itseäsi ja omaa tilannettasi ja kuntoasi.
Mä NIIIN tsemppaan sua täällä, että pusket tän illan ilman alkoa. Osta jotain herkkuja alkottomien juomien lisäksi. Juhlat ilman alkoa on yksi koetinkivi, mutta jos haluat kokea tuon :sunglasses: niin kyllä siihen pystyt. Päätös on vaan tehtävä ja pysyttävä siinä.

Itseäni on auttanut paljon ajatus uuden muistijäljen jättämisestä. Meidän aivot on tottuneet tiettyyn käytösmalliin, mutta ne voivat opetella niistä myös pois. Vanhan tilalle tulee uusi tapa toimia. Se on lohdullinen ajatus. Mutta oppiakseen uutta vanhasta on luovuttava. Seuraavalla kerralla asia on jo helpompi totuttaa.

Onko sulla kuinka paljon sosiaalista painetta noihin juhliin ja siellä juomisen suhteen? Itse koen sen aika stressaavana. Eikö ne ihmettele miksen juo! Paljastanko juomattomuudellani alkoholiongelmani?
Kun olen ollut juomatta juhlissa, olen kuitenkin huomannut, että siellä on muitakin sellaisia jotka ei juo tai ainakin eivät juo niin paljoa. Kaveriporukalla kotibileissä olen vaan ilmoittanut, että oon tauolla ja että alkoholi väsyttää mua nykyisin tosi paljon. Loppujen lopuksi me ei olla velvollisia selostamaan kenellekään mitään!

Minä sain vastaavanlaiseen tilanteeseen täältä paljon tsemppiä ja mua kannustettiin pitämään oma pääni. Sosiaalisen paineen takia ei kannata juoda. Ja muutenkin kun sulla tuntuu nyt olevan motivaatio kohdallaan, niin yritä pitää hyvä vire päällä. Kaipaat alkottomia kokemuksia, sillä niiden avulla pääset pikkuhiljaa kohti virkeämpää olotilaa. Painoakin on helpompi pudottaa! Tsemppiä! :smiley:

Hei Varjolilja! Kiitos tsempeistä! :smiley:

Tosiaan tämä kuuluisa sosiaalinen paine, sitä tavallaan on ja tavallaan ei tässäkin tilanteessa. Näiden juhlien osallistujista pari ihmistä ei käytä alkoholia, ja he ovat olleet ilman niin kauan että kukaan ei ns. kyseenalaista sitä mitenkään. Mutta sitten kun itse mainitsin yhdelle henkilölle joka pohti onko tulossa juhliin vai ei, että olisin todennäköisesti selvinpäin, vastaus oli " MITÄ?? Eihän siinä sitten ole mitään hauskaa jos kukaan ei juo!" – Öööö… Kukaan = 2 henkilöä + minä :unamused: Olen näemmä niin profiloitunut kovaksi juomakuomaksi että reaktio on tuota tasoa. Siitä jää semmonen fiilis että jaa, olenko ilonpilaaja jos kuljen Crisp-tölkki kädessä. Ja juurikin että muutkin juo, miksen minäkin.

Tämä on vaikeaa! Kun samaan aikaan haluaa, ja ei halua alkoon koskea. Tämä on myös yksi syy miksi olen miettinyt olisiko antabuksesta itselleni hyötyä. Kun ei kertakaikkiaan VOISI juoda. Mutta toistaiseksi yritän roikkua tahdonvoimani varassa. :unamused:

Hei emiru, tervetuloa!

Itselläni on taas hankaluuksia löytää motivaatiota tänne kirjoitteluun, mutta yritetäänpäs nyt taas. Uusille on jotenkin helpompi jutella, koska itsekin on melko uusi ja vähän kirjoittanut. Jotenkin tuntuu, että niiden kanssa juttelu, jotka täällä ovat olleet pitkään, on vaikeaa, sillä he ovat jo kuulleet kaiken ja jutelleet kaikesta. Sitä pelkää, että itse sitten jankuttaa niitä samoja vanhoja fraaseja. Vaikka tuskin he niin ajattelevat, varmaan pääni sisällä koko juttu. Joka tapauksessa, löysin viestistäsi niin paljon samaa, kuin itsekin koen ja haluan vaihtaa ajatuksia enemmän.

Tsemppiä nyt tämän päivän koetukseen ja koita nyt joka tapauksessa nauttia olostasi, tai jos et siihen selvinpäin pysty, voit ajatella että suoritat nyt tällaista koetta, jossa tarkkailet sivusta itseäsi ja muita juhlijoita, se voi olla mielenkiintoista. Itselläni kun oli kuukauden tipattomuus, kävin normaalisti ulkona, ja aina silmät avaava kokemus oli se, kun aamuyöstä kulkee Helsingin keskustan läpi ja näkee ulkopuolisen silmin, millainen itsekin todennäköisesti on humalassa. Enpä nyt yhtään tiedä, toimiiko tuo sinuun, ehkä et koe asiaa samoin kuin minä, mutta jos nyt kuitenkin ymmärrät mitä tarkoitan.

Tulepa sitten kirjoittelemaan miten kävi!

ps. jos kiinnostaa, niin oman ketjuni löydät nimellä “Täällä taas”

Hei,

Sosiaalisen paineen takia ei missään nimessä kannata juoda. Itse olen viime aikoina miettinyt aika paljon erilaisia juhlatilanteita ja pienempiä juomisen tekosyynä käytettäviä kissanristiäisiä, ja olen alkanut painokkaasti sanomaan itselleni, että jos haluan olla juomatta niin sitten olen, eikä se ole minun ongelmani mitä muut siitä ajattelevat. AINA tulee uusia, uusia ja uusia juhlia, mitkä ovat jonkun mielestä juuri ne maailman tärkeimmät juhlat, joissa tällaisen itseni kaltaisen yleisesti tunnetun ryyppyveikon olisi täysin sopimatonta olla juomatta.

Mutta kun näiden juhlien alkoholin satunnaiskäyttäjillä todennäköisesti ei ole sitä ongelmaa mitä itselläni, että juodaan päivittäin isoja määriä ja elämä kirjaimellisesti valuu kusena maahan.

Kirjoitat, että tissuttelet päivittäin ja viikonloppuisin määrät ovat suorastaan hurjia. Näin ulkopuolisena kuulostaa vähän siltä, että ehkä sinun kannattaisi juhlista huolimatta vain jatkaa tuolla juomattomalla linjalla?

Heippa sinullekin Tragic Idol! Täytyy mennä lukemaan sinunkin ketjua tarkemmin, lukaisin jo ensimmäisen viestisi ja kyllä – tutun oloista tekstiä. :smiley: Kirjoittele toki itsekin vähän kuulumisia lisää, vaikka olisikin vähän motivaatio kiven alla!

Kävin hakemassa muutaman holittoman oluen lisää illaksi, olen huomannut kyllä että niillä pystyy vähän huijaamaan sitä omaa alkoholin himoa. Kai siinä on myös vahvasti sitä rutiinia että pitää olla jokin tölkki kädessä, muuten on jotenkin toimettomana.

Silloin muutama vuosi sitten kun päätin olla 6 kk juomatta kävin kyllä ihan baareissakin bilettämässä selvänä, silloin nimenomaan näki sen että ei saatana, ihmiset on kännissä apinoita ja suurimmalta osin hyvin epäviehättäviä. Oli hauska nimenomaan kirkkain silmin kävellä baarista kotiin ja katsella sitä meininkiä. Tämän tipattomuudenhan jälkeen sitä ajatteli että noniin kun voi olla noin kauan ilmankin niin eihän se kohtuukäyttö niin hankalaa voi olla. No kyllä se hetken aikaa onnistuukin mutta nopeasti sitä lipsui takas isompiin ja isompiin määriin ja sitten takaisin siihen tissutteluun. Aivoni ovat vaan sillä lailla viritetyt että yksi juoma on liikaa ja kymmenen liian vähän.

Heissan Korkitkiinni!

Sinäpä sen sanoit, elämä valuu kusena maahan. Se on juurikin näin. Ja kyllä, juomani määrät OVAT HURJIA. En halua ajatellakaan kuinka monta euroa on juomiseen mennyt, jos ne fyrkat olisi laittanut säästöön ni olisi melkoinen potti kasassa. Aivan käsittämätöntä on tämä toiminta kun rationaalisesti ajattelee, mutta alkkiksen aivot eivät vaan läheskään aina sitä järkeä pysty kuuntelemaan.

Yritän kyllä todella tänään skarpata ja seilata selvillä vesillä. Niin huomennakin pääsisi kuntosalille sen sijaan että tilaisi pizzaa kotiinkuljetuksella. :wink:

Hei emiru.

Yksi kohta kolahti minuun.

“Viime vuonna pidin pari viikoa nollalinjalla sillä halusin käydä verikokeissa tarkastamassa maksa- yms arvot,”

Kysynkin mielestäni erittäin tärkeän kysymyksen.
Etkö halua katsoa totuutta silmiin?

Minähän olen lopettaja, mutta vierailen välillä täällä vähentäjien bileissä.
Putkis toivottaa tervetulleeksi.

Tervetuloa minunkin puolestani!

Saatan olla väärässä, mutta minun tietääkseni maksa - arvot eivät vielä kahdessa viikossa normalisoidu?

t. Juhani

Terve Putkis!

En tiedä olenko itse käsittänyt väärin miten nuo verikokeet toimii, mutta siis silloin pointtini oli nähdä olisiko parin viikon juomattomuudenkin jälkeen esim. maksa-arvot aivan punasella tapissa, ja silloin olisi huomannut onko jotain jo pahasti vialla. Koska jos olisi mennyt jonkun kuukauden ryyppäämisen jälkeen testiin niin mielestäni se olisi ollut ihan yhtä tyhjän kanssa, jos/kun arvot on tapissa, totta kai olisi. :smiley: Jos ymmärrät mitä tarkoitan. Eli tarkoitus oli nähdä ns. todellinen tila, tai ainakin lähempänä totuutta.

Huomenta Juhani! Vastasinkin Putkikselle että ideana oli nähdä mikä tilanne on kun on jonkin aikaa ollut juomatta, että jos silloinkin arvot hohkaisi punaisena niin sitten olisi tiennyt että okei, nyt on tilanne paha. Kösittääkseni on kuitenkin eroa meneekö hirveän juomisputken jälkeen testeihin vs. parin viikon hengähdystauko. Mutta oli tilanne normalisoitunut tai ei, oli arvot ihan siinä keskitasolla, luojan kiitos. :smiley:

rumpujen pärinäääääää

Hyvää huomenta! En juonut! :smiley: Fanfaareja!

Eikä kyllä tehnyt loppujen lopuksi edes tiukkaa. Heti kun pääsi juhlapaikalle illan emäntä kysyi että mitä alkoholia haluan alkudrinkkiin. Siinä oli semmonen kahden sekunnin tuumaustauko ja sanoin että itseasiassa voisin aloittaa holittomalla drinkillä, katsotaan myöhemmin sitten uudestaan, ja vastaus oli aijaa ookoo. Siinä sitten menikin loppuilta muutaman holittoman oluen ja erinäisten makuvichyjen kanssa. Vasta joskus myöhemmin illalla kun kieltäydyin tarjotusta siideristä sanoen että en juo tänään, tuli ihmettelyä että olethan juonut koko ajan. :smiley: Vastasin että niin, holittomia. Eipä ihmiset kovin tarkkaan siis syynää mikä tölkki on kädessä.

Ja hauskaa kyllä oli, paljon mässyä ja herkkuja, juttelua ja korttipelien pelailua, baariin ei lähdetty ja kotona olin yhden aikaan nukkumassa. Se onkin ainoa syy miksi on hieman pöhnäinen olo, yleensä pää on tyynyssä 22-23, valvominen tuntuu jotenkin heti päässä. Nousin tänään 8 aikoihin, nyt paistumassa munakas ja aamiaisen jälkeen salille. Vieläkin on eilisestä treenistä alakroppa jumissa, pitää koittaa muistaa venytellä, se on kyllä ihan vihoviimeistä hommaa sekin.

Hyvää sunnuntaita kaikille, vaikka kovin harmaalta näyttääkin! :slight_smile:

Jeeeeeee Emiru!
Hienosti vedetty! Arvelin, ettet ”sorru”. Nyt vaan muistilokeroon talteen tän aamuinen fiilikseksesi!
Mukavaa sunnuntaita!

Hei emiru.
Hyvä että pidit selvän illan houkutuksista huolimatta.

Vielä pohdin noita arvoja. Ymmärrän kyllä hyvin pointtisi “normaali arvoista”.
Jos nimenomaan normaalia on kahden viikon juomattomuus.

Okei. Itse kävin aikoinaan maksakokeissa kahden vuoden jatkuvan juomisen jälkeen. Minulle se oli “normaalitila”. Ei ollut mitään selviä kausia. Ei päivää, ei yötä.
Arvot silloin 400 ja 200. Nyt kahden ja puolen vuoden raittiuden jälkeen molemmat arvot alle 30. Näin ainakin muistelen.
Noiden arvojen perusteella ei ilmeisesti jäänyt mitään vauriota. Siis maksaan. :wink:

Oli minulle hyvä että kävin mittauttamassa arvot juomisaikana. Nyt ymmärrän paremmin kuinka alkoholi elimistöä kuormittaa.

Muistaakseni kahdesta arvosta toinen kertoo pitkäaikaisesta alkoholin käytöstä ja toinen lähipäivinä / viikkoina käytetystä.

Putkis 0132

Moi ja tervetuloa! :slight_smile: Tutun kuuloista tekstiä sulla. Itellä aika samat juoma vuodet takana n.12vuotta, viime vuonna kun täytin 30 niin siitä lähti jonkinlainen “kriisi” että nyt on tehtävä asialle jotain. Ja shokki huomata ettei sitä ookkaan enää nuori ja kuolematon. Tai no on kai kolmekymppinen vielä nuori mutta joo tiiät varmasti mitä tarkoitan. :laughing: Siispä oikein mukava että kirjotit tänne! :slight_smile: Onnittelut eilisestä juomattomuudesta, tosi hieno suoritus!

Hello emiru ja tervetuloa porukkaan ja saman tien onnittelut eilisestä voitetutusta taistelusta!

Uusille on jotenkin helpompi jutella, koska itsekin on melko uusi ja vähän kirjoittanut. Jotenkin tuntuu, että niiden kanssa juttelu, jotka täällä ovat olleet pitkään, on vaikeaa, sillä he ovat jo kuulleet kaiken ja jutelleet kaikesta. Sitä pelkää, että itse sitten jankuttaa niitä samoja vanhoja fraaseja. Vaikka tuskin he niin ajattelevat, varmaan pääni sisällä koko juttu. Joka tapauksessa, löysin viestistäsi niin paljon samaa, kuin itsekin koen ja haluan vaihtaa ajatuksia enemmän.
Mun pitää heti ekaksi kaivella Tragic idolin kirjoitus tuolta :sunglasses: Voi kuule kyllä me jokainen ollaan ihan varmasti jankutettu samoja vanhoja juttuja ja minäkin vaan täällä jankutan edelleen vaikka on ne muuttuneetkin vuosien saatossa. Tunnen itseni vanhaksi harakaksi täällä välillä :laughing: Se pointtihan on tässä, että loppujen lopuksi jokaisen vaan tulee oivaltaa ne vanhat fraasit ja kliseet mitä alkoholinkäyttöön liittyy. Ongelmahan meillä kaikilla on sama kuitenkin vaikka lähtökohdat ja tavoitteet taas erilaisia.
Minähän olen lähes koukussa nyt tähän plinkkiyteen :unamused: mutta niin monta kertaa tämä paikka on saanut minut jättämään sen viinipullon avaamattakin. Joskus tuumailen, että pitäskö sitä jo jättäytyä taka-alalle täältä :open_mouth: mulla on oikeestaan välillä vähän nolo olo kun olen “vain vähentäjä” ja tiedän, että se ei ole mikään nolouden aihe. Minä olen tehnyt töitä tämän nykyisen tilanteen eteen ja joudun jatkossakin tekeen etten palaa vanhaan kaavaan. Ajattelen, että olenko juminut johonkin kun en uskalla siirtyä lopettajaksi. Mutta tällä hetkellä tämä riittää just minulle. Sen kun kuitenkin muistais, että tätä tehdään itsellemme eikä muille.
Mutta sitten toisaalta kun on jo muutaman vuoden hengaillut täällä niin nimimerkkejä tulee ja menee. Ilahdun joka kerta kun uusi ilmaantuu, mutta tunnustan, että välillä en heti jaksa alkaa tutustumaan uuteen ihmiseen. Koska kuitenkin niin moni nimimerkki sitten häviää täältä. Se sitten surettaa minua jostain syystä.

Kuten olen monta kertaa todennut niin en aikoinaan tajunnut mille tielle tämän plinkin kanssa lähdin. Tästä tuli muutenkin tärkeä osa kasvamista kuin vain viinan suhteen. Salainen, mutta niin julkinen päiväkirja toimii. Ja vaikkei täällä kaikkea ajatuksiaan ja tapahtumia voi kirjoittaa plinkki-suodattimen takia niin se kun niitä työstää päässään niin sekin on jo paljon se.

No tulipas siinä tekstiä :laughing: sumussa ja usvassa kirjoitettu. Onneksi ei krapulassa sentään vaan muutaman tunnin yöunien jälkeen. Yövuoro painaa jäsenissä.

Minä tosiaan olen himpun verran yli viidenkymmenen ja minusta on todella hienoa kun kolmikymppisenä olette heränneet alkoholin käytön takia! välillä olen hyvällä tavalla kateellinen nuoremmille kun tajuavat hyvissä ajoin.
Mun ongelma oli tosiaan kun kaikki vapaat meni viinipullojen ympärillä ja kävin minäkin maksakokeissa ennen tätä “vähentelyuraani”. GT oli koholla jonkin verran eli sehän se on se hyvä suurkulutuksen mittari. Lääkäri sano, että pistäs se punkkupullo pariksi viikoksi kiinni ja otetaan uusiksi. Viitearvoihin se sitten laski eli eipä siinä voinut vedota keskivartalolihavuuteen tms syytä. Sitten löysin plinkin ja niin hyvin olen onnistunut ettei tarvi pelätä enää verikokeita maksa-arvojen takia. On ne kontrolloitu tässä välilläkin ihan omasta pyynnöstä.
Olen minä kompuroinutkin tässä matkalla, mutta onnekseni aina noussut ylös jatkamaan matkaa.

Suokaa anteeksi kun höpötin itsestäni pitkät tovit. Ihan vaan tervetulleeksi minun piti tulla tänne toivottelemaan vaan niin tämä plinkki vaan vie mukanaan :laughing:

Hei Emiru! Hienosti olet alkuun päässyt vähentelyssä! Ja Vilmasto pysy vaan linjoilla, ei haittaa vaikka kirjoittelemmekin usein samoista asioista. Tapa purkaa tämäkin.
Itse samaistuin emirun kanssa tuohon työpäivän jälkeiseen alkoholilla itsensä palkitsemiseen. Siitä kun pääsis eroon.
Itselläni on oma “päiväkirja” täällä plinkissä. Sinne tulee lähinnä 0 päivinä kirjoiteltua tunteitaan. Päivittäin käyn lukemassa muiden kirjoituksia.
Hienoa että olet ajoissa havahtunut tähän ongelmaan.
Itse olen yli 50 v ja vasta nyt tajunnut tän. Ongelmakäyttöä ollut varmaan n. 3 vuotta. Riippuvuus kuitenkin syntynyt.
Tsempit kaikille :smiley: :smiley:

Onneksi olkoon onnistuneista ja ennenkaikkea selvin päin vietetyistä juhlista!

Itsellänikin on ihan tältä viikolta kaksikin kokemusta siitä, että ei ihmisiä välttämättä kiinnosta mitä muut juo. Kannattaisi ehkä tosin miettiä muutama naseva vastaus valmiiksi, jos joskus joutuu siihen perinteiseen suomalaiseen tilanteeseen, että joku nousuhumalainen alkueläin alkaa ihan tosissaan vänkäämään juomattomuuden syitä.

Moi venkku!

Joo, kriisi on vahvasti päällä! :laughing: Kyllä tässä on jo ollu kaikenlaista kremppaa mm. selän kanssa, että tuli jo jossain vaiheessa semmonen olo että on se ny saakeli että rampautuu alle kolmikymppisenä! Sekin on yksi syy miksi nyt on pakko alkaa pitämään kropasta parempaa huolta ja aloittaa kuntoilu ihan tosissaan. :smiley:

Heippa Vilmasto!

Kuten kerroinkin ekassa viestissäni, olen myös lueskellut plinkkiä jo reilun vuoden ajan, jo siitäkin on tuntunut olevan jonkinlaista henkistä apua, kun niin tutunoloista tekstiä on tullut vastaan! Ja nyt kun viimein sai aikaiseksi rekisteröityä niin olen aivan varma että tästä on hyötyä nimenomaan siihen omien ajatusten työdtämiseen ja juomattomuudessa pysymiseen. Itsekin yritän vähän miettiä mitä kaikkea nyt sitten kirjoittelee ettei ihan kaikkea avaa, mutta jos joku nyt täältä tunnistaa niin samapa tuo sitten lopulta on. :smiley:

Itse en rehellisesti usko että olisin edes viisikymppisenä enää hengissä tai ainakaan hyvässä hapessa jos jatkan tällä tiellä. Pakko alkaa vähentää. Ja kun sen on tiedostanut jo ainakin pari vuotta että tämä ei ole enää millään tasolla normaalia alkoholinkäyttöä niin miksi enää lykätä asiaa, joka on vaan pahentunut vuosi vuodelta. Sen kyllä tiedostan että en ole varmasti täysin alkoholin käyttöä lopettamassa vielä, varmasti tulee repsahdus, mutta tämäkin on jo ÄLYTÖN voitto että olen pystynyt olemaan pari viikkoa juomatta. Jokainen nollapäivä on plussaa ja se riittää tällä hetkellä.

Kiitos vielä tervetulo toivotuksesta, ja höpötä toki! :smiley: Itsekin yritän tässä päästä muiden ketjuihin kommentoimaan, mutta nyt ei ole kertakaikkiaan kiireiltä ehtinyt. Tässäkin nakuttelen nopeasti ennen töihin lähtöä pikaisia vastauksia, kun ei myöhemmin päivällä todennäköisesti kerkiä.