onneksi olkoon täältäkin. vuosi on pitkä aika ja erittäin kunnioitettava saavutus!
samaa mieltä tapsan kanssa. ei sinne AA:han kannata mennä, jos ei siltä tunnu. jokaisella on omat tapansa hoitaa asioita. joku hoitaa AA:lla, joku toinen jollain toisella konstilla.
Kiitoksia vuosipäivän onnitteluista Kimmo ja Tapsa! 
Tuosta ryhmästä, niin ei se ole AA-ryhmä vaan semmonen masennusryhmä missä joutuu masennuksen syitä ruotimaan porukassa. Vaikeimmista asioista puhuminen ei ole mulle mitään helppoa vieraille ihmisille. Yhdelle ihmiselle kerrallaan onnistuu. Andante aika hyvin kuvaili, että semmosta sielustrippailua se on muiden edessä. Aikalailla semmosta se on. Tuo nyt ei perustu vapaaehtoisuuteen vaan sitoutumiseen. Siinä sitä ollaan. Varmaan sen voi keskeyttää jos nyt alkaa tuntumaan liian pahalta.
Tuossa ryhmässä hyvänä havaintona pidän sitä kohdallani, että pärjään vieraiden ihmisten kanssa muutenkin kuin vahvasti lääkittynä. Sitä se yksi kokemus ilman rauhoittavia toi. Tunsin olevani oma itseni. Olevani läsnä muille. Tunsin, että hyväksyyhän nuo minut sellaisena kuin olen. Sellainen liian syvälle asioihin meneminen ja niistä muille kertominen on erittäin ahdistavaa tuossa ryhmässä. Iskee pelko niin oon nyt joutunut turvautumaan rauhoittaviin. Joku terapeutti tai sellainen sosiaalinen ryhmä missä voi vapaasti keskustella ihmisten kanssa ihan mistä vaan niin sopisi minulle. Sitten jos jotakuta kiinnostaa elämäni syvällisemmin niin voin avautua jos sen turvalliseksi koen.
älä välitä. et ole ainoa, joka tuntee noin. esim. minä olen aika samanlainen. kerrankin yksissä ristiäisissä olin kummina ja siinä sitten piti mennä keskelle huonetta vauvan ympärille rukoileen tai jotain vastaavaa. muut ihmiset oli sivummalla ja katteli sitä seremoniaa. vaikkei mitään tarvinut sanoa, eikä puhua alkoi pumppu jyskyttään ja hiki virtaan. tuli kova tarve päästä pois tilanteesta. mutta eihän siitä mihinkään voi mennä kesken papin puhelun. sillä hetkellä se tuntui kestävän ikuisuuden…
en kykene isommassa porukassa puhuun oikeestaan yhtään mistään tuntemattomille ihmisille. puhumattakaan jostain henkilökohtaisista asioista. paniikkihan siinä meinaa tulla. hyvä, kun kavereiden kesken kykenen henkilökohtaisista asioistani puhumaan. eikä tartte edes olla puhetta. riittää, kun olen riittävän suuren ihmisjoukon keskellä ja edes jotenkin spotissa. mutta sitten taas esim. ventovieraalle lääkärille pystyn melko hyvin jutteleen henkilökohtaisia asioitani. mutta siinä tilanteessa ei ole muita, kun minä ja lääkäri. kyllä sekin silti jännittää alkuun, mutta pystyn suoritumaan siitä. näin siis selvinpäin. hönössä asia on ihan erilailla.
meitä on erilaisia. toiset on sosiaalisia, toiset on ylisosiaalisia. jotkut on ujoja ja jotkut yliujoja. ja niin edelleen. minä olen tällänen, kun olen ja koita tulla itteni kanssa toimeen. toivottavasti sinäkin koitat tulla itsesin kanssa toimeen.
Miten voit, Punatulkku?
Varhaishuomenta sinne Pohjolaan, Punatulkku. Heitänpä sellaisen vinkin, että sinun ei ole pakkoa kertoa mitään mitä ei huvita kertoa. Oli ryhmä mikä tahansa ja millä tahansa tarkoituksella kokoontunut. Vaikka olet kuinka tahansa sitoutunut teemaan ja jollain tarkoituksella olet ryhmään mennyt niin on oma asiasi mitä paljastat ja kenelle. Minä ole hyvin suora ja avoinkin, mutta yksityisalueeni pidän yksityisenä. Kerron ne asiat joihin oletan ja odotan saavani konkreettista apua.
Mulla on tällä hetkellä samankaltainen tilanne oman sekaryhmäni kanssa. Ryhmän rakenne on muuttunut liikaa narkkispainotteiseksi enkä tunne oloani kotoisaksi (heitin tähän pari kommenttia toiseen ketjuun). Kuitenkaan ei edes mieleeni tulisi prepata itseäni aineilla toimintakykiseksi tyydyttääkseni joidenkin ryhmäläisten uteliaisuutta. Miksi helvetissä mun tällasta pitäisi tehdä? Syvällisempiin aiheisiin mulla on asiantuntijat käytettävissä enkä näillekään kaikkea kerro jos ei huvita. Ei me automaattisesti mitään tietotoimistoja olla! Usein vähemmän on enemmän - tarkkaan valiten. 
Tsemppiä sulle, Punatulkku - älä vetäydy ainakaan täältä.
Heippa vaan! 
Hyvä kysymys. No “Me Lopettajien” hengen mukaan oon ollu juomatta.
Toi oma sosiaalisten tilanteiden pelko ihan suoraan sanottuna vituttaa niin ankarasti, että haluaisin siitä kokonaan eroon. Semmonen tavoite. Ilman mitään kemiallista apuvälinettä.
Bentzot ja Etanoli auttaa mutta jotenkin tuntuu kornilta, että näinkö minusta ihminen saadaan aikaan. 
Etanoli on kyllä näyttänyt suunnan mihinkä johtaa. Bentzojen kanssa joutuu säätelemään että riittääkö ne seuraavaan hakukertaan. Kun on juoppo silleen niin ihan huomaamattaan noidenkin toleranssit kasvaa. Jostain luin, että juopoille ei parane näitä antaa juuri tämän takia ja riippuvuuspotentiaalin… No näillä mennään mitä on jaettu kouraan.
Mutta kohti parempaa huomista. Tosiaan tavoite on päästä elämään kiinni ilman kemiaa.
"[i]Mahdoton on suuri sana. Sitä käyttävät pienet ihmiset, jotka mieluummin elävät siinä maailmassa
johon ovat syntyneet kuin yrittävät muuttaa sitä. Mahdoton ei ole tosiasia vaan asenne.
Mahdoton ei ole toteamus vaan haaste. Mahdoton on mahdollisuus.
Mahdoton on väliaikaista. Mahdoton ei ole mitään.[/i]
"
-Nyrkkeilijä Muhammad Ali
Vaikka tuon kaverin sanoilla. Ärsyttävä vaiva mutta ei parane pitää sitä mahdottomana… Tai muuten se muuttuu pääkopassa mahdottomaksi. Sitä sitten jää voivoittelemaan omaa kurjuuttaan. Toimii varmaan viinan kanssa “nyrkkeilevien” kanssa nuo sanat myös… 
Eteenpäin ja tsemppiä kaikille! 
ps. Jonain päivänä vastaan kävelee Punatulkku joka syö vaan sitä mitä lintulaudalla on. Ei lehahda apteekin ikkunasta sisään tai pöllähdä alkoon… Ääntelee kuin muutkin, mutta maha täynnä jyviä.
Kiva Winston, kun pyydystit tuolta pohjamudista tänne pinnalle… Edellisestä voi päätellä miten voin… heh… En tiedä onko tämä höpöttely jo saunaosastoa vai lataamoa… Kun viunapiru istuu hipihiljaa olkapäällä. Ei enää äänähdäkkään. Mutta valppaana pitää olla ettei mokoma otus herää. Mutta ihmettelen vaan omia eriskummallisia aivoja nykyään. Miten tuon päänsisäisen elimen kanssa tullaan oikeen toimeen…
Kyllä tätä plinkkiä tulee seurailtua ja oltua hengessä mukana.
No joo jatkellaan kirjoittamista tänne. Nyt on Hallitus julistanut sodan mun helvetin tärkeää yksityisoikeuttani vastaan nimittäin tupakanpolttoa. Olen oikeasti tosi vittuuntunut tommosiin kekkuleihin mitä siellä pyörii. Tässä nämä kenopäät suunnittelee tohon mun polttamaan malluun 3 euron korotusta ja vissiin normiaskiin sitä kahta euroa. Tuohan vittu maksaa kohta kympin aski. 
Nyt on tavoitteena päästä tupakasta eroon kun muutenkin kusipäät käy lompakollani. Luulis vittu, että olisi näillä walruusseilla ja muulla paremmalla väellä varaa kukkaron nyörejä avata, niin ei. “Paras” näiden kolmen S:n idea on ottaa opiskelijoilta rahat pois. Ei voi kun hattua nostaa tälle hallitukselle.
Kyllä tässä huomaa kun on juopotellu pienen ikänsä niin Irwinin tuotanto on tullut tutuksi. Joku fraasi sieltä tulee mieleen. “Kun herrat tyrii niin kansa pieree verta…”. Mutta luulen, että tässä tapauksessa mistää tyrimisestä ole kyse vaan tosiaan rikkaiden asioiden parantamisesta. Mutta joo…
Kalliiksi käy kyllä mokoma pössyttelykin. Aski Marlboroa maksoi muistaakseni jotakin tyyliin 4,5€ silloin kun itse lopetin. Eikä siitä ole montaakaan vuotta aikaa. Sehän on melkein jo tuon uuden veronnoston myötä hinta tuplaantunut ja on ~40 senttiä pötkylältä
Maksiaski missä nykyään on 24kpl maksaa 6,70 €/aski. Normi askiin tulee jopa 2 euron korotus. Niin maksiaskiin varmaan se kolme euroa. Eli jos tohon 6,70€:hen mätkästään kolme euroa, niin hintaa tulee 9,70€. Taitaa tulla tupakasta hiljalleen ylellisyys tarvike.
Itellä on niin paha nikotiinikoukku, että mitä enemmän stressaan sitä enemmän poltan. Kaikkiin itseä ahdistaviin ja jännittäviin paikkoihin tarviin polttaa pötkylä. Harjoitella nähtävästi pitää ilman olemista. Olen monesti yrittänyt vähentää polttelemalla puolikasta aina pääsemällä 1/3 osaan. Sitten taas poltan kun korsteeni eli suht paljon menee… Kallista touhua. 
Nyt yritän lopettaa kokonaan ja rauhoittava lievittämään viekkareita. Eiköhän se siitä. Voi ostaa itselle vaikka parempia vaatteita tai laittaa hilut sukanvarteen.
Nyt kännykässä appsi mikä kertoo mitä milloinkin tapahtuu kun on tupakan polton lopettanut. Ehkä tuommonen kristillisä arvoja ajava hallitus tässä suhteessa tekeekin ihan hyvää, että pakottaa ihmispoloisen lopettamaan rakkaan harrastuksen - mikä tosiaan todennäköisesti tappaa. Tietysti mokaman pötkön polttaminen on kauhea synti, niin näin inkivisiition aikana on korkeimpia ukkeleita ja akkeileita kuunneltava. Muuten tässä kusessa ollaan. Pitää tosiaan omaa taloutta miettiä, että kaikkeen ei ole valitettavasti varaa. Maallinen valta silleen tällätavalla tarttuu renkeen ja piikaan. Niih… Herrojen elkeet tarttuvat renkeen… No joo… Eipä synkistellä. Eteenpäin vain… Ja sisulla! (Jos sitä enää on)
Toi tupakka on kyllä niin paljon muuttanut kyllä elämän laatua paremmaksi. Noh… On siinä riskit, että kuolla kupsahtaa ennenaikoja. Eipä se minua hirveesti liikuta. Kaikkihan tässä joskus kuollaan. Se tupakissa oleva nikotiini napsahtaa muutamassa sekunnissa aivoihin niin teho on välitön. Aikansa nähtävästi kutakin. Rokottaa jo ison siivun elämisestä…
Voi olla, että alkaa tämä lakko ottaa pannuun ja loppuu. Katsotaan. Kalliiksi tulee jatkaminen ja tosiaan on kohti henkilökohtaista konkurssia. Siinäpä motivaatiota kerrakseen…
Jos en satu ihmeparantumista tekemään, että mielisairauteni kaikkoaa…
Minulle lopettaminen oli aikamoinen prosessi, mutta onnistui lopulta. Ensin siirryin tupakasta pikkusikaareihin. Sen jälkeen lopettelin niiden polttamisen asteittain, ensin niin että en polttanut enää kotona. Sitten lopetin myös töissä polttamisen. Ja lopulta myös baareissa ja kaveriporukassa polttamisen. 2006 tein päätöksen lopettaa ja 2010 vedin viimeisen sikaarin. Viime kesänä tosin kännissä poltin tupakkaa, mutta vastenmielistä se oli. Kyllä tupakasta siis eroon pääsee. Mulla pahinta ei olut nikotiiniriippuvuus vaan tapariippuvuus. Sinulle taitaa toi nikotiini olla kans tärkeä.
Laskeskelin muuten, että nykyisellä tupakan hinnalla mulla jää vuositasolla tupakkarahaa säästöön n. 1600 € ja viinasta säästyy vähintään 2400 € vuodessa. Sopivalla sijoitusrahastolla tuolla summalla saa esim. 5-6 vuodessa kasaan hyvän uuden auton hinnan ja on varaa huollattaa se ja vaihtaa 2 vuoden välein uuteen. Ei paha 
Tsmppiä tupakkalakkoon Punatulkku. Kannattaa sitä yrittää.
“Toi oma sosiaalisten tilanteiden pelko ihan suoraan sanottuna vituttaa niin ankarasti,”
Nixon oli esiintymisjännitteinen ja hänellä oli yksityistilaisuuksiin valmis vitsivarasto. Ystävystyi Frostin kanssa ja rentoutui kun sai tunnustettua Watergaten. Ei Nixon ainoa valtionjohtaja ole, joka on omia kansalaisiaan vakoillut vaan Norjassa ja Luxemburgissa pääministeri jäi kiinni - media ei vaan nostanut isoja otsikoita.
Nixon aloitti liennytyksen, solmi rauhansopimuksen Pohjois-Vietnamin kanssa ja on USA:n historian päihdehuoltomyönteisin presidentti. Esiintymiskykyinen Kennedy, jonka ansiona tokl oli Kuuban kriisin ratkaisu oli heikko presidentti, näytti kansalle väärennettyjä uutisia Vietnamista.
Eli ei ole ollenkaan varmaa onko varma esiintyminen hyvä vai huono asia paitsi jos olet liikkenjohdon konsultti - silloin ei saa sosiaaliset tilanteet pelottaa. Sosiaalisissa tilanteissa jännittänyt Nixon on eräs aliarvostetuimmista presidenteistä - pärjäsi asiatasolla mutta ei mediassa.
.
Näin vähennnät tupakkamenoja:
Elikäs sätkien, punaisen Dunhillin ja Nettitilausten kautta tupakkimenot saa alas samoin polttamisen määrä vähenee.
Mä en pysty tupakanpolttoa lopettamaan enää. Mä olenkin ajatellut homman sillälailla, että en ala sitten tupakkisairauksien takia toisten rasitteeksi, en läheisten enkä yhteiskunnan. Teen itselleni eutanasian ja vapautan itseni herrojen jaloissa kuljeksimasta.
“vapautan itseni herrojen jaloissa kuljeksimasta.”
Yläluokkakin polttaa muutakin kuin sosiaalisesti sallittuja ökysikareita (tänään tosin medialta piilossa). Nallella paloi juurikin mainitsemani punainen Dunhill, Tanskan tuhkakuppikuningattaren tupakit ovat luksusssätkiä eli käsintehtyjä kreikkalaisia luomutupakkeja → meille taviksille mahdollinen lisäaineeton tupakki olisi juurikin Nallen merkki eli punainen Dunhill. Makuahan siinä ei ole kun lisäaneet (lakritsit, kasvinsuojelumyrkyt ja ties mitkä kymmenet) puuttuvat. Se on vähän kuin joisi denaturoimatonta Lasolia kun punaista Dunhillia polttaa. Tupakassa oikeasti maistuvat lähinnä vain lisäaineet samalla lailla kuin Lasosilla ei ole denaturoinnin vuoksi etanolin makua.
Tupakoivaa yläluokkaa eivät tupakkalait koske. Jorma Reini ja Tilastokeskuksen pääjohtaja Timo Relanderi polttivat kaikkialla työpaikallaan. Mainostoimistoissa saa monesti polttaa. Obama polttaa luulisin että Air Force Onessakin saa polttaa.
Suomessa ei muuten milloinkaan ole ollut kieltolakia. Alkon yrityshistoriikin mukaan koko kieltolain ajan Helsingissä oli Alko, josta sai samppanjasta lähtien kaikkea “resepteillä” ja kun menekki oli liian suuri niin sitten vain konjakkia ja pirtua. Sibelius sai lähetykset kotiinsa ja Eino Leino sai lääkintäkenraaalimajurilta pirtureseseptit.
Luulitko tosiaan että tupakka- ja kiletolain merkitys olisi ollut muu kuin “kana kontorolliin”. Ei lait eliittiä koske. Niin ja eliitille on Suomessakin Lääkintöhallituksen luvalla saatavissa amfetamiinia laihdutuslääkkeeksi ja Mehiläöisessä saa ilokaasua heti.
No persaukisen on sitten maksettava lääkkeistään. Ei siinä muukaan voi. Empä tiedä tuleeko tosta tupakoimattomuudesta niin hyvä olo, että kannattaa olla polttamatta. Itselle tuli helvetellinen olo. Maksaa tosiaan sitten enempi että olisi parempi olo. Kun ei siitä eroon pääse ja olo ei TOSIAAKAAN ole mikään kaksinen ilman tupakkaa.
Nyt on suu messingillä kun on mallu huulessa.
ps. Kuolema korjaa sitten ajallaan… Kaikki joskus. Kukaan ei elä ikuisesti. Paitsi ne onnelliset jotka viimeisenä päivänä tarun mukaan tempaistaan pilvenreunalle.
Juomatta tässä ollaan ja se on ok ja kai se on se pää-asia.
ps. Kiitos vinkeistä Arska. Pitää tutustua jossain vaiheessa…
