Haluan eroon viinasta!

Me Lopettajat
241

Ehkä ihmiset ovat erilaisia. Jotkut reagoi kiinnostavaan tapaukseen viilipyttymäisesti - mitään ei sisällä tapahdu. Syke ei nouse, ihminen vaikuttaa ydentekevältä, viisarikaan ei värähdä missään. Jollain taas tapahtuu jotain päin vastaista.

Jotkut heteronaiset hullaantuu Hunks-tanssijoista; joku nainen punastuu kun mies kysyy saanko luvan tanssilavalla. Perhosia voi tuntua vatsanpohjassa. Luonnollista mun mielestä.

Yleensä tunnen itseni vaivaantuneeksi kun mua lähestytään kun olen naimisissa. Saatan silti nähdä jossain toisessa ihmisessä jotain kaunista - sisäistä tai ulkoista. Se saattaa aiheuttaa mussa lievää kiinnostusta tätä ihmistä kohtaan. Musta täysin normaalia.

Miesten kohdalla ei mitääm tapahdu minullakaan. Yleensä on vaan innostuttu toisten jutuista ja ryhdytty kavereiksi. Seksuaalista vetovoimaa en ole tuntenut yleensä. Mun kohdalla tämäkin lienee normaalia, kun oon lesbo?

Useita? Jotkut ihmiset, mun tapauksessa naiset saa mun pään kääntymään. Ehkä, oon sairas tai jotain?

Huoh… :confused: Hyviä kysymyksiä. Minä pidän itseäni biologisena otuksena jolle tapahtuu välillä näin. Se voi olla uutuuden viehätystä, ehkä jännitystä… Ehkä sen ihmisen kanssa voisi alkaa seurustella; pyytää kahville aluksi; tutustua jotenkin… Hänessä on sitä jotain. Näin kai se ihmisillä seurustelu alkaa. Ainakin itselläni netissä. Näin kauniin naisen - mielestäni erittäin kauniin, joka otti minuun yhteyttä netissä. Se sykähdytti minua paljon. Aattelin, että wau. Aloimme juttelemaan, juttelemaan netissä. Tutustuimme todella syvällisesti. Minä aloin pitämään hänestä todella kovasti. Hänkin myöhemmin. Tavattiin; pelkäsin aluksi, että pitääkö hän musta livenä. Piti. Aikaa kului jonkin aikaa - minä rakastuin häneen. Tässä oon ollut kohta kolme vuotta kyseisen naisen kanssa yhdessä. Rakastan häntä yhä.

Toivottavasti auttoi?

ps. taisin tuolla yllä olevassa vastata tohon halua harrastaa seksiä niiden kanssa. Jotkut ihmiset saattavat tuntea seksuaalista himoa jotain komeaa miestä tai kaunista naista kohtaan. Minäkin oon tuntenut semmoista :blush: . Lienee sekin normaalia?

Oon etsinyt rakkautta. Löytänyt ja sellaisen aarteen jota en mihinkään vaihtaisi! :wink:

242

Minä taas joskus mietin, että olenko minä epänormaali, kun minua ei sykähdytä jossain hunks-tanssijoissa yhtään mikään. :laughing: Ajattelin joskus ehkä olevani jopa lesbo, jos kerta miehet ei sillä tavalla sytytä. Nyt minä olen ymmärtänyt, että ei mun tarvitsekaan syttyä miehistä yleisesti. Minä sytyn tutusta ja turvallisesta. Se on taas se mun juttuni. Näin me erilaisia ollaan, ja sehän on hyvä asia. Sehän se onki vähän outoa, että jotenkin se mikä on normaalia ja ei normaalia saneltaisiin jostain ulkopuolelta. Eiköhän me saada se jokainen määritellä omalla kohdallamme ihan itse. :slight_smile:

243

Olet ihan oikeassa. :slight_smile:

244

Moikka Pumpkin uudestaan…

Aloin miettimään tota sun seksuaalisuus-sävytteistä kyselyä. Ootko oikeasti siis oikeasti ajatellut olevasi lesbo? Mietin vaan, että pitäiskö sun etsiä siihen jostain kirjallisuudesta apua tohon kysymykseen? Nää on erittäin henkilökohtaisia juttuja, niin näihin ei tosiaan tarvii vastata silleen tänne jos ei halua… Mielessään voi pohtia…

Arvio omasta seksuaalisesta suuntautuneisuudesta kun peilaan historiaani:

Mulla naisten kohdalla käy näin:
Tunnen seksuaalista himoa, rakastun, ihastun. Ystävänä ja kaverina oleminen voi olla joskus vaikeaa, onnistuu sekin.

Miesten kohdalla
Kaverina ja ystävänä oleminen on hyvin helppoa. Seksuaalinen himo on hyvin vähäistä - joskus esiintyy. Rakastumisen ja ihastumisen tunteita ei koskaan.

Vastaus: seksuaalisena suuntautuneisuutena oon tämän oman tutkimustuloksen valossa aikalailla lesbo - homoseksuaalinen ihminen.

Tein kai heteromiehille tarkoitetun testin. Olenko homomies? Vastaus 75% Heteromies eli 75% lesbo tässä tapauksessa. 17% bi-utelias(bi-curious) ja 8% homomies eli heteronainen).

allthetests.com/quiz30/quiz/ … Bi-curious

Ihme testi. Jos nainen saa tulokseksi, että on homo, niin on heteronainen…

…

Suattaapi noita testejä olla parempia. Laitan jos löytyy…

seta.fi/seksuaalinen-suuntautuminen/

nyt tärppäsi virallinen Kleinin-testi:

youngsouthampton.org/childre … -quiz.aspx

Itse sain tulokseksi 5.43

Tuohon välimaastoon:

5 = predominantly homosexual, incidentally heterosexual
6 = exclusively homosexual

en.wikipedia.org/wiki/Klein_Sexu … ation_Grid
en.wikipedia.org/wiki/Fritz_Klei … researcher

Viimeisin testi kyllä kertoo viimeistään mikä olet… Tuo Fritz Klein on seksologian Albert Einstein. Ensimmäisen testi oli suuntaa antava. Tämä on tiedemiehen laatima testi. En jaksa suomalaisia testejä etsiä, mutta tossa Kleinin testissä ei hirveä englannin kielen taitaja tarvitse olla…

245

Minusta yhteiskunta on vähän turhan seksivirittynyt, sitä minä lähinnä ajattelin. Ja kun tuntuu, että kaikkien pitäisi olla sellaisia, että saa hirveitä kiksejä vaikkapa niistä hunks-miehistä, niin kai sitä rupeaa itseään vertaamaan niihin normeihin ja miettimään, että mikä helevetti mussa on vikana, kun ei värähdä. :laughing: Kyllä minä näen, että joku on kaunis nainen tai komea mies, en kai minä sokea ole. Mutta mitä sitten? Kun minä tarvitten semmoista syvempää yhteyttä siihen, että minun seksuaalisuus lähtee oikeasti hyrräämään. Tuntuu vain, että nyky-yhteiskunnassa juuri se olisi epänormaalia.

Siksi mulla ei ole mitään ongelmaa olla kaveri niin naisten kuin miesten kanssa, minkänäköisten ja -oloisten tahansa. En minä ole missään vaarassa ruveta tuntemaan jotain epäsopivaa silloin. Ihan hetero minä tiedän silti olevani ja olen oikein hyvässä heteroparisuhteessa. Joten ei mulla mitään hätää ole seksuaalisen suuntautumiseni kanssa. :wink: Eikä minulle olisi ollut ongelma olla lesbokaan, pahinta kai olisi jos ei tietäisi mikä on. Mutta kyllä minä tiedän.

Sulla on Punatulkku tosi rohkeita ratkaisuja takanasi elämässä. Joten nostan sulle hattua. Juuri noin, pitää todella seistä sen takana, mitä tuntee olevansa! Se on kaiken tyytyväisyyden lähtökohta. :slight_smile:

246

Minua ei myöskään Hunksit väräytä ollenkaan. Mutta semmoisia työmiehen näköisiä, hieman resuisia miehiä katselen oikeinkin mielelläni! :wink: Olen ollut saman miehen kanssa 17-vuotiaasta, eli noin 17,5 vuotta. Mullekaan ei ole koskaan ollut mikään ongelma olla vieraiden miesten läheisyydessä, toki (kuten Pumppiskin tuossa sanoi) huomaan, jos joku yksilö silmääni miellyttää ja huomaan flirttailun, mutta en ole koskaan tuntenut sen suurempia seksuaalisia värinöitä vieraitten seurassa.

Kuten Pumpelokin, minäkin tarvitsen niille tunteille kiintymyssuhteen, turvallisen tilanteen. Kavereina mulla on sekä miehiä, että naisia eikä sen kummempia ongelmia ole ollut. Juoma-aikoina ongelmia oli enemmän, kun satuin olemaan kännissä aikamoinen flirtti ja antaa ymmärtää vaikka mitä, mitä en sitten välttämättä oikeasti tarkoittanutkaan…

Seksuaalinen ihminen silti olen ja yhteiselämämme on ihan sopivan viriiliä, mutta seksuaaliset tunteeni rajoittuvat hyvinkin tarkoin omaan mieheeni. Kaipa toiset vain ovat seksuaalisesti herkempiä joka suhteessa. Sanon taas, kuten olen niin monen monta kertaa jo sanonut, että me kaikki olemme erilaisia ja se jos mikä on hyvä asia! :smiley:

247
248

Taisipa tuo munkin rakastuminen noudattaa tuota kiintymissuhteen syntymisen kaavaa… Näköhavainto, kiinnostuminen, tutustuminen, kiintyminen, ihastuminen ja lopuksi rakastuminen ja rakkauden asteittainen syventyminen monitahoiseksi/asteiseksi rakkaudeksi.

249

Justiinsakin niin! Kunhan vain sitten oikeasti on sellainen. Tarkoitin tuolla seksuaalisesti ylivirittyneellä yhteiskunnalla sitä, että sitä saattaa helposti jotenkin sekoittaa itsensä noihin normeihin ja luulla olevansa virittyneempi kuin onkaan. Silloin sitä saattaa rikkoa itsensä vain. Juuri luin semmoisen tutkimuksenkin, jossa oli huomattu, että miehet arvioivat ajattelevansa seksiä enemmän kuin todellisuudessa ajattelevat. Eli he eivät muista, kuinka paljon todella miettivät, joten soveltavat itseensä semmoista yleistä käsitystä siitä, kuinka miehet ajattelevat vain koko ajan seksiä. Ihan mielenkiintoinen juttu. Että jos ei vain miettis yhtään, että mitä ja miten minun pitäisi tuntea ja kokea vaan keskittyy vaan ihan siihen, mitä oikeesti todella haluaa. :slight_smile:

Jahas, ehdit Punatulkku taas väliin. :slight_smile:

Onneksi! Tässä sen juuri näkee, mitä se saa aikaan, jos ihminen ei saa ja voi olla sellainen kuin on. Kaikista vaikeinta varmasti on, jos ei itse edes hahmota, millainen olisi jos voisi olla sellainen kuin on. Siksipä se ittensä ihmettely onkin jossain määrin erittäin tärkeää.

250

Minulla nuo meni eri järjestyksessä, koska ihastuin jo ilman näköhavaintoa. :laughing:

251

Ohohoh… :laughing: Kai tää keskustelu jotain auttoi varmaan jollain tavalla… En tiedä… :laughing:

252

Kiva aihe, no ite mietin aika paljon suuntautumistani ja ehkä se on niin, ett oli mies tai nainen niin jos ihminen vaan kolahtaa niin se kolahtaa. Mutta mä oon toisaalta vähän seksuaalikammoinen kun mulle riittäs vaan ystävyyssuhteet ihmissuhteeksi.En osaa ajatella parisuhdetta itselle kun olen niin tajuttoman arka ja epävarma. Menen ihan kipsiin jos joku kiinnostuu minusta ja koen että tuottaisin kuitenkin pettymyksen kun minuun tutustuu. Mutta tuosta seksuaalisuudesta vielä.Siis nyt alan ymmärtää etteihän se itse touhuilu ole tärkeintä vaan se, että löytyisi jonkunlainen sielun kumppanuus. Mutta ku sitä ei ole löytynyt, joten yksin vanhetaan. Hiukka surullinen olo asiasta.

253

Aihe on hyvä -aina ajankohtainen ja niin keskellä elämää kuin olla voi.
Ja niin asiaa olette puhuneet että minäkin olen vain hiljaa lueskellut. Ja nyökytellyt.

Uskon että tästä keskustelusta on ollut apua arvaamattoman monelle hiljaiselle lukijalle.

Asioita on hyvä avata.

Ihmisen seksuaalisuus ei ole lainkaan yksiselitteinen asia, monimuotoinen ja monitasoinen juttu pikemminkin. Täällä kuunteluoppilaanakin on hyvä olla.

254

Nää on kyllä uskoisin, että yksiä niitä ihmisenä olon vaikeimpia asioita, jos niikseen tulee. Niin henkilökohtaisella ja aralla alueella liikutaan. Oon vähän sellaista linjaa tykännyt itse pitää, että en näitä arimpia juttuja pahemmin availe, mutta tästä voisi nyt jotain.

Mulle on ollut tärkeää, että olen tästäkin asiasta uskaltautunut puhumaan. Tämä kipsiin meneminen ja panikoiminenhan nimittäin oli kanssa hyvin vahvasti itseäni. Muistan, että ihan varmasti niitä aivan ykkös paniikin aiheuttajiani silloin raittiuden alussa oli se, että miten uskallan lähestyä vastakkaista sukupuolta. Mä olin aivan hirvittävässä solmussa kaikissa kontakteissa ihmisten kanssa silloin “entisessä elämässä”, mutta etenkin naisten kanssa. Siis mä pelkäsin aivan mielettömästi siinä viimeisinä aikoina ihan yksinkertaisesti jopa sellaistakin tilannetta, että koulussa vaikka jonkun ryhmätyön vuoksi mut istutetaan jonkun tytön viereen. Minkälaisen itseinhon vallassa sitä silloin olikaan… :confused:

Hassuahan se nyt on ja voi tuollaiselle jo nauraa. Mutta pointti on se, että mulla ainakin ihan se itsetunnon rakentuminen tuonkaltaisesta henkisestä tilanteesta on vienyt oman aikansa. Tämä kaikki näyttäytyy mulle vain positiivisessa, ei negatiivisessa valossa. Multa on hävinnyt nuo pelot kokonaan, vaikka tokihan edelleenkin on jäänteitä noista sosiaalisista rajoitteista, mutta nyt tosiaan on työkalut tehdä näille asioille jotain. Tiedän suunnilleen mistä ne on johtuneet.

Se, että ei tarvitse antaa sen menneen määrittää sitä, miten kokee tässä ja nyt tänäpäivänä itsensä on valtavan iso asia. Ja niin pitkään se mennyt on painanut, kunnes ne tiedostamattomat asiat on valoon vetänyt.

255

Mutta kun sitä ei ole löytynyt, joten yksin vaelletaan. Hiukka surullinen olo asiasta. On se. Rakkaus on ihnisen kuudes aisti. Kannattaa kuunnella sydämensä ääntä. Vain siten voi saavuttaa mielenrauhan ja tasapainon, jonka turvin alkoton elämäntapakin tulee mahdolliseksi. Hyväksy itsesi ja muut. Antamalla ihnisarvon itselleen ja muille; hyväksymällä meidät sellaisina kuin olemme, voimme jatkaa “taisteluamme” elämän varsitiellä.

256

Tänään on 59. päivä juomatta. Hieno juttu oli, että eilinen keskustelu sai ihmisissä liikettä aikaan.

Samoilla linjoilla oon Ikzun kanssa, että nämä on hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Aluksi vähän ehkä närkästyin. Sitten aloin miettimään - kiitos tuon Pumpkinin, joka tän “härdellin” sai aikaan. :wink:

Puolisonkin ekan kerran tapasin olin ihan kipsissä. Yhden oluen jouduin juomaan ennen tapaamista, että uskallauduin paikalle. Se haihtui aika nopeasti, mutta treffattiin ja sitten olin kuin puupökkelö. Olin puhunut netissä, että kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta. Mua pelotti, että pitääköhän hän musta livenä. Hän tiesi siitä etukäteen. Kerroin kanssa, että mua silleen pelottaa… Jää suli musta ja olin 100% varma, että hän pitää musta kun hän pussasi mua. Mitkään kehonkielen, ilmeet, eleet, puheet - ei mitkään saanut mua vakuuttuneeksi. Olin sellaisessa “pakene tai kuole”-tilassa.

Netti on hyvä tapa tutustua ihmiseen. Jos alkaa pelottaa. Mykistyy, jähmettyy, kädet tärisee, sydän hakkaa kahtasataa, verenpaineet nousee tappiin. Kun oon koneella kykenen kommunikoimaan helpommin noista vaivoista huolimatta. Tosin ei ne omassa kotona ihan samaan mittakaavaan nouse kun live tilanteessa. Kun haluaa tavata jonkun ja kertoo että kokee silleen toisen ihmisen lähellä selittämätöntä pelkoa niin toinen osaa siihen varautua. Oli kyse kovasta ujoudesta tai sosiaalisten tilanteiden pelosta, niin kun kertoo toiselle etukäteen, niin se on hyvä juttu.

257

Jännä olotila. Masentaa. Kun otan lääkkeitä, viinan himo kasvaa - en voi niitä käyttää. Kun en ota lääkkeitä mua masentaa… :confused:

Aika mielenkiintoista on kanssa, että masennuslääkkeet lievittää masennus oireita. Taisivat lääkkeiden ansiosta masistasot laskea keskivaikean puolelle, nyt ne on vaikean masennuksen puolella.

Krooninen sairaus vaikea-asteinen masennuskin on myös. Täytyy sekin myöntää. Pitää hoitajalta pyytää uutta lääkettä.

Tää on ihan sama tilanne nyt kun viimeksi lopetin lääkkeet. Se masennus ei vaan poistu.

Tarkottaako tää, että pitää olla joko invalidisoitunut masennuspotilas vai vauhdikas itseä tuhoava juoppo?

youtube.com/watch?v=8xkaRFUpHe4

youtube.com/watch?v=-aSxSUy34HU

…

Aika raaka tilanne. Huhuh! Mä toivon tosiaan, että nää masennusfiilikset johtuu viinan puutteesta ja paranee aikanaan. Voi olla tosiaan niin, että toi mitä yllä on totta, että oon kehässä mikä on vaikea.

Mä en oikeen ymmärrän mistä tämmönen paha olo kumpuaa…?? Ei oo ees syytä oikein. Tai noi masennustestin kyselyt antaa vastaukset. Mutta nää on sitten mt-hoitajan asioita… Tajuaminen, että eläminen ei anna yhtään mitään… tai no kun ruksii tosta beckin masennustestistä 3-4 vastauksia moneen kohtaan, niin tietää missä mennään. Googlatkaa se ja yrittäkää saada “vaikea masennus”-diagnoosi…

Ihmisen mielialakin on outo käsite. Kun voi hymyilyttää kun sisältä itkee. Sitä voi olla kuin ei olisi mitään vaikka onkin aika sairasfiilis sisällä. “Nothing else matters” sanoo yksi James Hetfield… “Kaikki hyvin” sanoo Punatulkku sen saman suomenkielellä.

258

Off-topiikkina Punatulkulle: Älä lentele ympäriinsä raittuden perässä vaan pysähdy hetkeksi! :smiley:

259

joo :slight_smile:

260

Minun on ollut tarkoitus sanoa samaa tuosta Punatulkun allekirjoituksesta. Raittius ei löydy etsimällä, lentelemällä sinne tänne, vaan se löytyy todellakin pysähtymällä, omasta sisimmästä. Jos voisin kertoa jonkun kaavan sille, millä sen kuuluisan naksahduksen voisi saada aikaan, niin kertoisin sen heti ja kaikille, niin laajasti kuin suinkin osaisin! Mutta kun en tiedä itsekään, se vain joillekin tulee ja toisille ei. Tsemppiä Punatulkulle kaikkien muutosten keskellä!