Näin viime yönä unta että minulla oli hammastulehdus. Sit se hammas lähti pois ja huomasin sen olevan tulehtunut ja sairas maitohammas. Kun kokeilin kielellä irronneen hampaan tyhjää kohtaa, huomasin että sieltä oli jo tulossa uusi uljas, ja terävä rautahammas. Tämä varmasti merkitsee jotain tosi hienoa, mahtavaa, upeaa ja ennenkaikkea merkittävää. Mikäs sen merkittävämpää kuin täysin merkityksettömät unet ja niiden mielkuvitusrikas tulkinta.
Perkule noiden työnantajien ja haastattelijoiden kans! Mä olen terrorisoinut muutamia paikkoja soitoillani jo niin paljon että minulle sanottiin että he soittavat mulle takaisin. Okei, sehän tietysti tiedetään mitä se oikeasti tarkoittaa. Mutta kun saakeli sanotaan selkeä päivä, milloin he soittavat takaisin, nii vittusaatana soittaisivat sitten! Ja jos en minä taas kerran kelpaa mihinkään, niin mikä siinä on vaikea sanoa suoraan??? Helvetti odotutetaan viikkotolkulla työnhakijoita, sanotaan että työntekijöitä edelleenkin tarvitaan, ja mitä sitten? Kaksi viikkoa jo kulunut eikä mitään kuulu! Vetäkööt vitun päähänsä saatanat! Täällä OLISI kyllä parhaassa työiässä oleva, suht terve, ahkera, tunnollinen, hyvä työntekijä tarjolla joka ei liikoja edes vaadi. Mutta jos ei saatana kelpaa, niin ÄLKÄÄ SITTEN VALITTAKO JOS ELÄÄ KITUUTAN TEIDÄN VERORAHOILLANNE!!!
Hyvä että olet yrittänyt, onhan se perseestä kun ei ilmoiteta mitään , nyt muutenkin on työpaikan saanti varmaan todella vaikeeta, ole ihan hyvällä omallatunnolla vaan veronmaksajien rahoilla …sä sentään yrität! noita jotka vaan makaa himassa ja odottavat että ne tultaisiin hakemaan johonkin on aivan liikaa…
Tsemppiä toivotaan että jostain duunia tärppäis!! (en sano että kyllä tekeväll… koska tiedän että se on paskapuhetta) kaverikin hakenu töitä jo pitkään mutta kun ei ole niin ei vaan ole…
Pikavippeihinkö tässä täytyy turvautua? Mä oon jokaikiselle tuntemalleni ihmiselle jo elämäni velkaa. En siis kehtaa enää pyytää lainaa keneltäkään.
Tässä maassa ei ole ainuttakaan työtöntä alimmilla tuilla kituuttavaa ihmistä jonka mielestä tämä elämä on niin kivaa, ettei viitsi tehdä töitä, eikä edes hakea sitä. Syyt siihen miksi jotkut työttömät lopettavat työn hakemisen johtuu siitä, ettei työnhakemisesta ole mitään hyötyä. Pahimmillaan niistä töistä joita on tarjolla on pelkkää haittaa. Sama pätee moniin koulutuksiin.
Ja sitten kun saatana käy haastattelussa siellä on törmää haastattelijaäijään joka ei helvetti osaa edes käyttää tietokonetta joka on hänen työkalunsa! Haastattelijaan joka on tyhmä ku saapas! Näinä vitutuksen vuosina ei ole voinut olla ihmettelemättä sitä millä ihmeen perusteella ne ihmiset joihin haastattelutilanteissa tai erilaisissa pätkätöissä olen törmännyt, ovat saaneet työpaikkansa. Ei ainakaan ammattitaitonsa perusteella! Jos herralla on töitä, ansaitkoon palkkansa! Miten olis jos vähän päivittäisi ammattitatioaan edes sen verran että opettelisi, niin tota joo, edes näppäilemään saatana sitä näppäimistöään ettei tarvitse pyytää asiakasta tekemään työtä hänen puolestaan.
Joku tässä yhteiskunnassa on pielessä, että minä olen työtön, ja tollaiset saatanan idiootit ovat töissä. Istuvat läskeillä perseillään polttamassa tupakkaa kun palkka juoksee. Ja ne ääliöt ovat niitä jotka päättävät siitä ketkä pääsevät töihin ja ketkä jätetään armotta ulkopuolelle. Kaikista suurin este mun työnsaannilleni on asennevammainen työhaastattelja.
Rauhotuhan nyt.
Saman kokenut noiden työjuttujen kanssa. Nyt osaan jo ottaa rauhallisemmin.
Sitt levätään laakereilla jos ei hyvä työvoima kelpaa. Ei se helpota päihteidenkään avulla.
Vaikka rahat onkin tiukassa (eli tosi tiukassa ja velkaa on… liikaa) niin
jotenkin sitä oon onnistunut sinnittelemään. Fattaan vaan, jos sieltä jotain
saisi. Itse sain jonkun verran, jonkin aikaa. Pääsin pahimman yli.
Koeta nyt vaan sinnitellä ajatustesi kanssa ja koettaa jaksaa.
Mä lueskelin joskus kuukausi sitten sun ketjun melkein kokonaan läpi ja jäin harmittelemaan, että olit kadonnut paikalta. Kivaa, kun tulit takaisin!
Mun ongelmajuominen on ollut persekännit kerran viikossa-tasoa plus vähän tissuttelua siihen päälle ja nyt koitan vähentää. Vaikeinta tulee olemaan se persekännien muuttaminen sivistyneeksi seurajuomiseksi, ja voi olla, etten siinä onnistukaan, jolloin on kai lopetettava kokonaan. Saapa nähdä, kuinka käy.
Mäkin olen muuten lopettanut monta koulua kesken. Mun ongelma on lähinnä ollut kai sosiaalinen. Jos musta on tuntunut yhtään tippaa siltä, että en kuulu porukkaan, olen karannut heti ja äkkiä. Aikuisopiskelu taitaisi olla mun juttu. Sellainen, jossa lähiopetusta on vähän ja itseopiskelua sitäkin enemmän.
Ei mulla mitään sen järkevämpää sanottavaa ollut. Tsemppiä sulle!