Viini ei virtaa, mutta täytyy toivoa että tuon perjantain jälkeen saataisiin tuuletettua ahdasmielisimpiä ja vanhoillisimpia ajatusmalleja laajemminkin. Raamatulla päähän lyöminen politiikassa saisi loppua kokonaan ja pysyvästi. Järkyttävää ollut seurata ps:n ja kd:n edustajien kantoja sukupuolineutraaleista liitoista puhuttaessa, kun ei oikein mitään kunnon perusteluja löydy niin vedotaan satukirjaan. Tosin jos pääministeriksi ollaan nostamassa vanhoillislestadiolainen mies niin ei nyt varsinaisesti olla arvoliberaalisuuden korkeimmalla portaalla…
Korkinkadottajalle sanoisin, ettei ne “metroseksuaalit” tai muutkaan seksuaalit taida sun jutuista just nyt perustaa.
Mä periaatteessa ymmärrän myös toppuuttelevampia kantoja. Annan painoarvoa esim. sellaisten asiantuntijoiden näkemyksille kuin lastenpsykiatri Jari Sinkkonen joka on tuonut paljon esille mm. miehen läsnäolon tärkeyttä lapselle ym. Mutta en mä usko että tämä avioliittolaki muuttaa lapsen kannalta oikastaan mitään kovin olennaista. Korkeintaan positiivisempaan suuntaan. Tasapainoisessa homoperheessä kasvava lapsi voi tuntea että hänen perhemallinsa hyväksytään normaaliksi yhteiskunnassa.
Mutta kyllä on uskomatonta miten edelleen on ihmisiä jotka vetoavat Sodoman ja Gomorran tarinaan kun perustellaan miksi homous on synti. Ei ole uskovaiset lukeneet raamattuaan. Aina näissä tilanteissa tulee esille miten valikoiden raamatun tarinoita on aina luettu. Kaikki ikävät elementit tarinoista osuu sokeaan pisteeseen ja niistä poimitaan vain ne jotka sopii omaan pirtaan.
Sodoman ja Gomorran tarinaa pidetään vieläkin todisteena siitä että nimenomaan homous on kauhistus Jumalalle. Oikeasti se on tarina insesti- isä Lootista joka tyrkytti omia neitsyt- tyttäriään Sodoman (homo??)laumoille raiskattavaksi pelastaakseen kaksi enkeliä kys. kohtalolta. Jos Sodoman asukkaiden synti oli homous, eikai ne tyttäristä olisi kiinnostuneet. Lootin olisi pitänyt uhrautua itse. Tarina on niin iljettävä kuin olla voi. Mutta raamatun mukaan Loot oli nimenomaan otollinen Jumalalle koska oli niin hurskas.
Ja oikeasti aivan naama vakavana jotkut vetoavat tähän tarinaan perustellakseen homouden vääryyttä. Edit. Ja siis vetoavat tässä yhteydessä yleensä lapsen parhaaseen! Ei taida tuo tarina ihan kertoa siitä miten Herra Jumala taivaassa ajattelee lapsen parasta. Ja miten tämä tarina kertoo siitä miten homous aiheuttaa lapsille kärsimystä.
Sujuvasti jää huomaamatta kaikki muut ikävät elementit. Eiks toi itseasiassa ollutkin vain tarina Lootin vaimosta joka muuttui suolapatsaaksi? Juu sehän se oli olennaisin opetus.
Kohta Räsäset, Oinoset ja se “hiljainen enemmistö” ylös tempaistaan. Eikö se ole hyvä, että lopunajat tulee niin jotka uskoo Herraan niin tempastaan tonne pilven reunalle? Kaikki voittaa…
Mä vähän epäilen että Dawkins on itseasiassa messias mutta vain vielä valeasussa. Jos Dawkinsin kaltainen mies johtaisi mailmaa ja ihmiset seuraisivat häntä kuin messiasta, siitä voisi hyvinkin seurata tuhatvuotinen rauhan valtakunta.
Minähän ainoastaan puhun asioista niiden oikeilla nimillä, joten mitä pahaa munan imemisellä ja perspanolla sitten on?
Perjantaiyönäkin kun Pekka Haavisto ja Antonio Flores kotiutuvat Linnan kemuista, niin luuletteko noiden vaan pukeutuvan pyjamiin ja sänkyyn vetäydyttyä sanovan hyvää yötä, kulta.
Kuriositeettina myös mainittakoon, että minä äänestin Haavistoa viime pressanvaaleissa molemmilla kierroksilla.
Asiantuntijat pitävät häpeämättömyyttä yhtenä häpeän välttämisen keinona. Sun pitäisi Korkinkadottaja mennä johonkin Tommy Hellstenin häpeäkurssille miettimään miksi sun täytyy koko ajan olla noin häpeämätön.
Käytän itsekin välillä rivoa kieltä. Mutta se ei kohdallani ole itsetarkoituksellista vaan välineellistä jolloin tarkoitus on tuoda jokin tärkeä viesti jostakin asiasta esille.
Jos sä paljastelet omia intiimejä asioitasi vahingoitat yleensä vain itseäsi. Mutta siinä kohtaa kun menet paljastelemaan joko oikeasti tai mielikuvissa toisten intiimejä yksityisasioita rikot aika törkeästi toisten rajoja. En ole kovin montaa ajatusta suonut sille mitä jonkun Haaviston ja Floresin makuuhuoneessa tapahtuu. As far as I’m concerned-> ei kuulu meille. Joten oleppa hyvä opettele kunnioittamaan toisten rajoja.
Eihän nuo kaksi ensin mainittua toimintoa ole mitenkään seksuaaliseen suuntautumiseen sidottuja. Niitä harjoittavat niin homo-, bi-, metro-, retro-, kuin heteroseksuaalitkin. Mutta eivät toki kaikki mistään ryhmittymästä.
Mitä Haavisto ja Fiores tekevät keskenään, ei kiehdo ainakaan minun mielikuvitustani juuri sen enempää kuin mitä Sauli Niinistö ja nuori vaimonsa tekevät keskenään, tai mitä kukin meistä tekee vaikkapa yksinään.
Voi luoja miten voi olla ihmistä ikävä. Parhaat kuolee ensin, sanotaan. Joskus se pitää paikkansa.
Ihminen: muista miten ainutlaatuinen olet. Ja muista miten uniikki se lähelläsi elävä toinen ihminen on. Kun Sinä lähdet, kukaan ei paikkaasi korvaa. Kun se toinen lähtee, kukaan ei Hänen paikkaansa korvaa.
Kukaan ei enää koskaan kirjoita kirjepaperiin niitä samoja sanoja kuin Sinä. Kukaan toinen ei koskaan tule pitämään kynää kädessä ja saa aikaan niitä samoja, juuri Sinulle ominaisia koukeroita tekstiin jonka vain Sinä voit kirjoittaa. Kenelläkään toisella tässä universumissa ei ole niitä ilmeitä, niitä eleitä, sitä huumoria, sitä tapaa kävellä, nukkua, puhua, hengittää kuin Sinulla.
Kenelläkään toisella ei ole niitä juttuja, jotka tekivät Sinusta Sinut.
Kun Sä olet mennyt, Sä olet iäksi mennyt. Ja tuloksena on ikuinen ikävä.
Olen ilmaissut jo aika ystävällismielisesti, tapani mukaan huumorilla, mutta selväsanaisesti että nämä kotivalon viimeaikaiset yhden, kahden, kolmen sanan viestit tuntuvat epämääräisiltä ja oudoilta. Mutta jos asia ei ole vielä tarpeeksi kirkkaasti auennut, sanon nyt sitten vieläkin selväsanaisemmin: tuollaiset muutaman sanan haikailevat kommentit - etenkin kun niihin ei yleensä tule jatkoa - ovat kiusallisia enkä minä pidä niistä. Mikäli niihin sisältyy jonkin järjellisesti ymmärrettävä asiallinen viesti, se pitäisi selväsanaisesti ilmaista ymmärrettävillä lauseilla.
Selvyyden vuoksi mitä himiksen vuosien varrella runoilemiin romanttisiin viesteihin tulee, tapani vastata niihin humoristisesti on tosiaan aina ollut ainoastaan huumoria kautta linjan. Koska olen pitänyt kotivaloa kohtalaisen älyllisenä olentona olen olettanut himiksen ymmärtäneen asiaintilan, ettei tarkoitukseni ole ollut esimerkiksi antaa harhaanjohtavia signaaleja.
Mikäli tuollaiset viestit itsepintaisesti jatkuvat, ääni tulee muuttumaan kellossa ja tulen suhtautumaan niihin ahdisteluna.
Se on sitten vuosi 2015. Pitäisiköhän tänäkin vuonna yrittää suorittaa tuo vuoden 2008 tipaton tammikuu pois alta? Ehkäpä alkottomuus voisi saada aikaan luovaa kirjoittamista meidän kaikkien iloksi ja riemuksi. Ja säät pitää huolen sisällä olosta. Käännytään sisäänpäin ja poltellaan kynttilöitä ja pohditaan syntyjä syviä.
On sulla kyllä supermaksa jos väität korkinkadottaja dokanneesi koko ajan ilman taukoja. Juomisen vielä ymmärrän mutta en sillä brassailua.
Mun täytyy vähän promota tätä Daniel Mackleria sillä on tosi hyviä juttuja. Kukaan ei voi olla pitämättä tyypistä joka tekee sen nimisiä biisejä kuin esim: “That old time psychiatry”, “He’s a boy with a chemical imbalance”, “Drugged babys lullaby” ja “Hide the psych meds”. :mrgreen:
Istuin sammaleisella mäen rinteellä Jonkun kanssa. Mäen harjalla oli koulutytön huone, samanlainen lavaste kuin niiden amerikkalaisten tv- sarjojen lavasteet joissa on liveyleisö. Huoneen molemmilla sivuilla oli sänky, ja keskellä koulupöytä. Pöydän ääressä istui koulutyttö tekemässä ahkerasti läksyjä. Yhtäkkiä oikeanpuoleisesta sängystä nousi isoäiti paplaroituine valkoisine hiuksineen ylös. Isoäiti oli vanha, mutta voimakas ja hyväkuntoinen. Mummo nousi touhukkaasti etukenossa sängystä aikomuksenaan ryhtyä päivän askareisiin. Koulupöydän ääressä istuva tyttö oli syventynyt niin tunnollisesti läksyjensä tekemiseen ettei hän huomannut viereisestä sängystä ylös nousevaa mummoa. Joku nousi ylös ja sanoi minulle “jaahas, aika suorittaa manaus”. Sitten heräsin.
Seitsemäs päivä tammikuuta herran vuonna 2015. Olo hyvä. Sielunelämä villi.
Joopajoo. Kaksi viimeistä päivää ovat olleet todella vaikeita ihmettelen että olen pystynyt pujottelemaan alkojen ohi. Kun terveelliset elämäntavat alkavat tehota alkaa myös suonissa virrata tämä toinen ei- kemiallinen myrkky. Paljon pahempi kuin alkoholi. Lumous kaikkoaa kuin pieru saharaan ja tosiasiat vyöryvät päälle raakana ilman armoa. Se psyykkinen energia kiemurtelee suonissa kuin syövyttävä happo ja se pakkautuu päähän. Enkä mä tiedä mihin mä sen sieltä päästäni siirtäisin.
No tsiljoona ja tsiljoona ei sillä väliä. Postaan omiakin viestejäni nykyisin tsiljoonan vuoden välein kun käyn nykyisin niin harvakseltaan täällä. Mä alan kai kasvaa ulos plinkistäkin ja kypsyä ihmisenä. Mutta riippuvuus kuin riippuvuus, pakko käydä aina välillä. Läppärini voinnin sanelemin säännöin tosin. Läppärilleni on ilmaantunut sielunelämän ongelmia ja se sammahtelee arvaamattomasti. Jokatapauksessa viimeisimmät viestisi olivat kotivalo outoja ja erilaisia kuin ennenvanhaan. Ja niitä on muuten enemmän kuin kaksi. Niiden merkitys ei ihan auennut minulle.
Tänään oli ensimmäinen rauhallisempi ja hyvän olon päivä. 15. tammikuuta tipatonna. Olen nähnyt kauheasti unia mm. mission impossible siivousurakoista jotka kaatuvat minun vastuulleni koska muut perheenjäsenet siivoavat mieluumin naapureiden paljon siistimpiä taloja. Hyvin symbolisia unia on pyörinyt verkkokalvoillani viime aikoina. Vaikka alkoholi on poissa kuvioista juuri nyt niin tuntuu että olisi ollut koko elämänsä jotenkin päissään. Mussa on kauheasti jotain kummallista psyykillistä energiaa joka pakkautuu päähän koska en löydä mitään kanavaa jota pitkin sen saisi purettua ulos. Onneksi Suomen koulujärjestelmä opetti minulle kirjoitustaidon. Ja onneksi on olemassa raivarimusiikkia jota voi kuunnella tarpeen vaatiessa.
Ja jos tulee sietämätön mielihalu juoda alkoholia se lähtee kun syö seitsemän korvapuustia samalla istumalla.
Miten menee? Mulle kuuluu hyvää.