Tässä sitä taas ollaan, krapulassa tukka märkänä hiestä. Yöt on tullut juotua Rion olympialaisia katsoen niin tukka sekaisin, että aamulla on pitänyt tarkistaa tulokset lehdestä, kun muisti pätkii. Kaunista, hyvin kaunista.
Yritän siis taas kerran lopettaa alkoholinkäytön. Onhan tässä välillä ollut positiivisiakin aikoja, olin reilu vuosi sitten 5 kk juomattakin. Sitten homma taas palasi vanhoihin uomiinsa. Viime viikonloppu oli aika paha rimanalitus, tuli kohellettua aika pahasti ja nyt tietysti hävettää. Ei tässä minun alkoholinkäytössä ole mitään tolkkua, ikinä ei tiedä missä kunnossa seuraavana aamuna herää. Järki sanoo, että lopeta hyvä mies, mutta niin se vaan viinapiru nostaa päätänsä.
Tästä se taas lähtee. Ensimmäinen selvä päivä menossa.
Tervetuloa Felix porukoihin, sama juttu täällä, päivä kerrallaan täällä mennään. Tuttua on tuo fiilis aamuheräämisestä. Sellaisen aamun koin myös heinäkuun puolella ja kamalaa oli, kun täytyy pohdiskella herätessä, mitä on tapahtunut ja kenen kanssa, ahaa, yllätys, että omaan sänkyyn olin löytänyt. Puhumattakaan keskustelusta lapsen kanssa, joka sanoi: Kylläpä ryyppäsit eilen…se lause kolahti ja kovaa niin, että nytkin itkettää
Mutta 16 päivää juomatta nyt ja päivä kerrallaan mennään. Tsemppiä tiellesi
Kiitos kannustuksesta. Kohtahan tässä on vuorokausi selvää elämää takana. Minulla on myös lapsia, joiden ei kuulu kärsiä vanhempansa krapuloinnista. Viikonlopun pohjanoteeraus oli väärään numeroon lähetetty ala-arvoinen tekstiviesti. Hävettää.
Onnitteluni 16 päivän raittiudestasi. Olet päässyt hyvään alkuun. Itse pyrin ajattelemaan, että raitis elämäni alkoi tänään ja saan nauttia siitä heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Kiusauksia ja heikkoja hetkiä varmasti tulee, mutta tulkoot. Hoidellaan ne sitten ajallaan.
Tervetuloa takaisin, Felix. Siitä se lähtee, selvä elämä.
Joskus ajatytelin minäkin, että tarttis , jos maailma oikein hyvä olisi, olla edes kerran vuodessa mokaustenunohtamispäivä jolloin pyyhittäis pois kaikkien muisteista ne tehdyt töppäykset.
No, ei sitä ole, mutta aika tekee tehtävänsä. Niin ne vain unohtuvat ja ainakin kutistuvat ihmisten mielissä -uutta täytettä aivoille kun tulee koko ajan.
Tottahan mokaukset hetken hävettävät, kai niiden pitääkin. Mutta kyllä niiden voi antaa omassakin mielessä hiipua hiljalleen, harmaantua ja kutistua vähitellen uusien, toivottavasti positiivisempien asioiden tieltä.
eipä muuta kuin voimaantumista toivottelen, kyllä se siitä.
Tulee mieleen eräs kerta kun olin niin humalassa jääkiekko-ottelussa että piti seuraavana päivänä tarkistaa että kuka sen nyt voittikaan.
Eteenpäin vaan. Mokia ei saa tehtyä tekemättömiksi. Mutta niitä mokia myös tarvitaan. Ei varmaan kukaan lähde tavoittelemaan raittiutta jos on tullut pikkasen oksennettua housuille. Kyllä siihen tarvitaan vähän enempi. Isoimman mokani jälkeen olen pysynyt raittiina. Tuli pohjakosketus.
Kiitos tervetulotoivotuksista. Olen näemmä perustanut käyttäjätunnukseni yli 3 vuotta sitten. Hetken kävi mielessä alakulo, että aika monta vuotta tuli taas tupeksittua. Ei tuo edellinen viikonloppu ole edes pahinta laatuaan, valitettavasti.
No yritetään uudelleen, ei tässä kai muutakaan voi. Ei kai tätä riippuvuudeksi kutsuttaisi, jos juopottelun lopettaminen olisi helppoa. On tässä positiivisiakin asioita elämässä: lapset, parisuhde ja uusi itse luotu työpaikka. Terveyskin on vielä ok, kun olen tuurijuoppoudella päässyt, eikä tinttaaminen ole ollut jokapäiväistä.
Tämmöistä yksinpuheluahan tämä uudelleenyrittäjän touhu on. Iso epäilys mahdollisuuksista leijuu ilmassa, kun om tuota historiaa takana. En edes rouvalle kehdannut mainita yrityksestäni, koska se kuulostaa niin kuluneelta omaankin korvaan.
Viikon päästä lauantaina joudun ensimmäiseen kunnon koitokseen, kun edessä on viikonloppu vanhojen kavereiden kanssa. Voisin tietysti vetäytyä tapahtumasta, mutta aika rontti temppu se olisi, kun olen vielä tapahtumasta järjestelyvastuussa. Johonkin verukkeeseen taidan turvautua, jolla väistän kiusalliset kysymykset. Vaikka sitten korkeat maksa-arvot olkoon selityksen syy.
Joskus ihan oikeasti kävin pikkujouluissa autolla, kun taksilla kulku tuli kalliiksi eikä julkisia enää tänne susirajan taa tullut. Silloin kukaan ei ihmetellyt mitään. Nyt ei vähään aikaan ole ollut mitään pippaloita. Kesällä oli ihan liikaa (juhannus, synttärit, mökkibileet…) ja niissä kaikissa join tapani mukaan, liikaa. Nyt seuraavat ja ensimmäiset juomattomuuden aikaiset juhlat ovat kahden viikon päästä. Autolla kulku voisi olla yksi selitys, mutta ne jotka minut tuntevat, eivät loputtomiin voi tätäkään uskoa. Niinpä ajattelin kertoa totuuden: Olen juomatta, koska alkoholi ei sovi mulle… Siitä saattaa seurata mielenkiintoista palautetta, katsotaan. Kerrottakoon vielä, että suurin osa ystävistä/ystäväpariskunnista juo, jollei paljon, niin kuitenkin. Tarkemmin, kun ajattelen, taidan olla ensimmäinen, joka olisi vissylinjalla. Oikeastaan aika surullista, miten suuressa roolissa alkoholi onkin tänä päivänä yhdessä olemisessa
Mutta ei meillä juomattomilla mitään selitysvelvollisuutta ole. On olemassa moukkamaisia ihmisiä jotka tuppaavat utelemaan itsekunkin yksityisasioita, kuten just tuollaista että mikset nyt vois ottaa jne. Joskus on paikallaan ottaa yhtä moukkamainen linja ja kysyä että eikö se ole ihan minun oma asiani, mitä se sinulle kuuluu?
No, tutummat eivät enää tarjoakaan, kun tietävät etten ota, ja tähän asti on kaikille muille riittänyt vastaukseksi se, että en käytä alkoholia. Vaatii kysyjältäkin jo melkoista röyhkeyttä aloittaa siitä tenttaaminen pitemmän kaavan mukaan, kun itse ei lähde selittelemään.
Asian voi yleensä tuolla sivuuttaa ja jatkaa keskustelua muista asioista.
Uusiksi on mennyt kaikki ystävyyssuhteet. Muistan kuinka ennen oli pariskuntia joiden kanssa tuli vietettyä illanistujaisia tms. viinahan siellä virtasi ja muka hauskaa pidettiin.
Siinähän se onkin ongelma, mitä tilalle kun ei enää ole paikkaa mihin lähteä joskus. Onhan niitä harrastus yms. paikkoja muttei ne ole sama asia kuin jos olisi joku ystäväporukka.
Viinalla läträtään joka paikassa, niin se ikävä kyllä on. Jonkinlainen puolijumalahan se on, jota ei saisi kyseenalaistaa. On ihan ok kömpiä invataksin takaluukusta pihalle konttaamaan, mutta raitista katsotaan oudosti. Niin se menee.
Miksi jonkin asian tekemättömyyttä pitäisi perustella? Jos et syö muiden seurassa, niin yleensä kuulijoille riittää, jos kertoo että ei ole nälkä tai en pidä tappaiskeitosta. Juomattomuutta pitäisi sitten selitellä kaiken maailman näkökulmista. Ärsyttävää, ja tänään ärsyttää kyllä muutenkin. Pinnaa kiristää ja potuttaa.
Tänään on perjantai, ja on tehnyt mieli juoda. Tai oikeastaan mielessä on pyörinyt ajatus parista harmittomasta tuopposesta ravintolassa, jonka terassille aukeaa näköala parvekkeeltani. Takki päälle, avaimet taskun ja iso olut olisi kädessäni minuutin päästä. Vartin päästä toinen, ja ehkä vielä kolmaskin. Pari shottia antaisi mukavan kimmokkeen ja lennokkaan mielen. Hyvällä tuurilla ei menisi aivan överiksi, ja olisin taas todistanut itselleni pystyväni kohtuukäyttöön. Kyllä mä tuolla ravintolassa haluaisin istua. Samalla haluaisin olla raitis. Aika vaikeasti yhdistettäviä toiveita, ellei tilaa ravintolassa vettä.
Moro Felix! Samassa tilanteessa.15,16 ja 17päivä elokuuta viimmeisin putki ja tänään ensimmäinen helpompi päivä.Koko kesä mennyt enemmän ja vähemmän ryypätessä.Muisi menee nykyään helposti ja hirveät morkkikset ym,kaikista mokista,humala puheluista ja muustakin.Olin täällä plinkissä aikaisemmin ja sain vuoden raittiuden ja noita 3kk pätkiä.Viimeisin keväällä.En jaksa oikein enää ja voimat lopussa,Tulin kurkistamaan pitkästä aikaa plinkkiä ja sinun kirjoitus sattui silmiin.Yritän olla mukan kun voimat palautuu.t.Akkari
Hyvä että tulit takaisin kertomaan terveiset juomakentältä! Voimien palauduttua tarkista kuitenkin, riittävätkö ne muun elämän vaatimusten ohella juomisesi hallintaan.
Alkoholismista toipuminen alkaa siitä pisteestä, kun on valmis luopumaan alkoholista. Toivon, että olet päässyt niin alas, että alemmaksi et enää halua syöstä itseäsi.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Felixin kuvaus perjantai-illan tuntemuksista on lyhyt, ytimekäs ja tuttu. Sama pätee myös seuraavan aamun toteamukseen siitä, miten oli hyvä herätä ilman krapulaa. Itselläni on laskujeni mukaan noin prosentin todennäköisyys onnistua kohtuukäyttöisessä juomisessa. Ja epäonnistumisesta lasku on kova ja armoton. Mieli tekee juoda ja mieli tekee kokeilla kohtuukäyttöä, mutta se on nähty ettei se onnistu. Se vaan on pakko hyväksyä ja päästää pikkuhiljaa irti koko ajatuksesta ja samalla päästää irti alkoholista. Hirvittäväähän se on kamppailla tätä voimakasta mielitekoa kohtaan ja usein tuo kamppailu on hävitty. Mutta silloin kun sen voittaa, niin palkinto odottaa viimeistään seuraavana aamuna ja raittiin viikonlopun jälkeisenä maanantaina.
Tsemppiä Felixille, Akkarille ja muille kilvoittelijoille! Järjellä me kaikki tiedämme, mikä on oikea ratkaisu.
Kiitos teille myötäelämisestä ja viisaista sanoista. Perjantai-illan kirjoitukseni kumpusi aidoista tunteista, mitäpä niitä kieltämään, mahdotonta taitaa olla. Kireä vire jatkuu täällä mökillä, ärsyttää kaikki mitätönkin. Pitääkö naapurin väen aina tunkea tänne heti, kun ulko-ovi kolahtaa? Ja miksi se appiukko on mennyt säätämään tuulettimen päin prinkkalaa.
Olen aina ollut luonteeltani herkkä, ja vihaan tarvettani miellyttää muita. Nyt tuntuu siltä, että oikeastaan kaipaan riitaa ihmisten kanssa, jotta pääsisin antamaan takaisin. Tänään näin kadulla naisen, joka heitti jätksipaperin roskat maahan. Meinasin käydä länttäämässä likaiset paperit sottaajan selkään opetukseksi.
Hei Felix ja mukavaa, kun olet tullut palstoille. On tosi iso juttu kaataa viinat viemäristä alas, tiedän kokemuksesta. Alkoholistihan kokee kovaa menetystä jo siitä, jos viinalasi vahingossa kaatuu. Toivottavasti olet siellä mökillä pystynyt hävittämään viskipullojen loput. Itse en ole koskaan juonut ravintoloissa tai terasseilla, joten en osaa kuvitella, kuinka vaikeaa sieltä on pysyä poissa. Mutta yksi konkreettinen keino olla juomatta on varmaankin juuri se, että ainakin näin alussa välttelee näitä paikkoja. On ihan turha kiusata itseään ja usein kuitenkin viina tahtoo viedä voiton. Tästä toki joku toinen voi olla eri mieltä ja tietenkin saa olla. Nyt on hyvä antaa itselle vain aikaa ja mennä vaikka hetki kerrallaan kunhan on vain ilman viinaa. Tsemppiä sinulle matkalla raittiuteen!
