Ajauduin monen mutkaan kautta lukemaan tätä Meridianin tarinaa. Kiitos, kun olet jakanut elämäsi vaiheita kanssamme. Tämä polku antoi monen monta ajattelemisen aihetta.
Itse olen elänyt hieman vastaavaa elämää lapsiperheissä vuosien ajan. Tunnistin kaikki nuo vaiheet, mitkä osa paistoi rivien välistä jo alussa, mutta ehkä jäsentyi vasta loppua kohden mielessäsi.
Alan ymmärtämään, että olen valehdellut itselleni vuosia.
“Kyllä tämä tästä, lapset on vielä pieniä en voi erota ja viedä kotia/isää”. Juominenhan nyt kuitenkaan ei ole ihan säännöllistä ja tehdään yhdessä kivoja asioita välillä.
“No se juo paljon, mutta on myös pitkiä kuivia kausia ja silloin se on ihan tosi ihana tyyppi. Minä olen vain liian vaativa kun en itse juo. Johan nuo naapurin/kummin/serkun veljetkin.”
“Nyt ne on koululaisia kuka niitä hoitaa jos yh vuorotyöläisenä. En voi antaa lapsia isälle hoitoon, työpäiviksini jos se pian ratkeaa. Raha-asiatkin niin solmussa, että millä maksaisin edes vuokran jos lähtisin”
“Juokoot, eihän se kännissä lasten edessä ole, kyllä minä kestän ja voin hoitaa kodin kunhan koti pysyy”.
“Nykyään se on pikku hiprakssa lastenkin edessä, lapset ärsyyntyy. Mies makaa sammuneena sohvalla, kun lapset lähtee kouluun. Kaikki vapaat menee juodessa. No, mutta se lupas nyt ryhdistäytyä.”
“Lapset soitti itkien iltavuoroon, että isi on mennyt naapurin kanssa juttelemaan eikä tule kotiin. Soitin sille, se lähti heti kotiin ja hyvinhän nuo lapset oli pärjänneet, ne on jo isoja. Lupasi ettei enää jätä niitä jos kerran pelkäävät”.
“Haluan erota, en jaksa katsoa tuota kännistä haisevaa ääliötä enää. Eroan heti ensi viikolla, kuukauden, vuoden päästä…”
Ja tämä kaikki huipentuu siihen, kun 14v lapsi tulee kertomaan, että isä on pilannut hänen lapsuuden eikä halua asua enää kotonaan. Hän vihaa isäänsä, joka aina on kännissä.
Näin hemmetin hyvin minä osasin valehdella itselleni, että ei tämä vaikuta lapsiin ja ei ne huomaa tai että kun ne kasvaa, on helpompaa. Nytkin mietin, että miten ihmeessä saan kuvion toimimaan jos erotaan. Tekosyynä toisen perään.
Tämä sinun tarinasi antoi todellakin uutta ajateltavaa siihen, että tämä itsepetos on lopetettava. Ilmeisesti kaikki kuitenkin voi järjestyä vaikka lähteekin.
Kiitos 