Olen kirjoitellut tuonne vähentäjiin, mutta nyt olen päätynyt siihen ratkaisuun, että yritän lopettaa kokonaan. Olen toki tämän reilun kuukauden aikana saanut vähennettyäkin, mutta pääkopassa kummittelee koko ajan se, että minullahan on lupa juoda, minähän vain vähennän.
En jaksa koko alkuhöpinää kerrata, mitä vähentäjien puolelle kirjoitin. Mutta nyt viikonloppuna olen miettinyt asioita ja jotenkin vahvistunu ajatus, että tämä oli minun osaltani, toivottavasti, tässä. Huomista alkaen, huomisesta.
Morjens, eka kerta täällä. Ja eka päivä korkki kiinni sillä ajatuksella että se olisi nyt nähty. On viimeinen aika tehdä tämä ratkaisu ennen kuin pahempaa sattuu. Perusmotiivi raittiuden tavoittelulle on oikeastaan kyllästyminen siihen lutraamiseen. Parin saman ratkaisun tehneen kaverin kanssa olen jutellut ja toinen lupautui tukihenkilöksi. Tästä se lähtee…
Kävin verikokeissakin ja vaikka ne ei kaikkea kerrokaan, olin tyytyväinen, ettei arvot olleet ihan surkeat, GT 33, CDT 0,4, ALAT 34, MCV 92, HB 145.
Oi, olisipa minullakin tukihenkilä! Mueheni, kuten vöhentäjien puolella olen kertonut, on todellakin suurkuluttaja eikä se auta oikein itseäni tässä tilanteessa.
Tänään on hyvä päivä, toivottavasti näitä kertyy paljon paljon lisää!
Kyllä se tukihenkilö on todella tärkeä. Ja antaa uskoa mahdollisuuksiin kun kuulee mistä jamasta on noustu ja pysytty myös pinnalla. Hänen tapauksessaan jo vuosikymmeniä. Ja mikä erikoisinta, en tuntenut mitään häpeää kun kerroin varsin suorin sanankääntein tilanteeni. Ehkä pidemmin helpotusta ja vähän ylpeyttäkin. Osaan sentään tehdä johtopäätökset tilanteestani. Ja se palaute oli todella toverillinen. Ei uskoisi kahdesta karusta suomalaisesta miehestä, ja vieläpä selvin päin… Varmaan monenlaista fiilistä vielä tulee, mutta nyt on olo lähinnä huojentunut.
Ihan nopea kysymys varttuneemmille kollegoille. . Olen aikaisemminkin ollut jopa pitkiäkin aikoja juomatta ja ajatellut, että “jäähdyttelyn” jälkeen palaan kohtuukäyttöön. Olen nyt ensimmäistä kertaa 1) ymmärtänyt että minulla on riippuvuus 2) päättänyt ponnistella kohti raittiutta sekä 3) ymmärtänyt, että kohtuukäyttö ei ole tapauksessani vaihtoehto.
Ongelma ei ole siinä, etteikö menisi kuukausiakin nyt ilman, vaan siinä, miten muistan vaikkapa maaliskuussa 2017 tuon edellä sanotun ja sen, mihin paskaan minä taas menen aloittaessani, ennemmin tai myöhemmin.
Itse ajattelin vierailla säännöllisesti näillä sivuilla. Ajatuksia?
Hei acer56 ja tervetuloa palstalle. Nopea vastaus nopeaan kysymykseesi. Palataan ensi vuoden maaliskuussa asiaan! Olet tajunnut oleellisen. Yhtä oleellista on kiirehtiä joko hitaasti tai ei ollenkaan. Maaliskuuhun on vielä pitkä aika ja ajatuksia voi konkreettisesti toteuttaa vain nyt, tällä hetkellä. Turha kantaa huomisen murheita tänään harteillaan. Päivä kerrallaan.
Hei acer56 ja tervetuloa palstalle. Nopea vastaus nopeaan kysymykseesi. Palataan ensi vuoden maaliskuussa asiaan! Olet tajunnut oleellisen. Yhtä oleellista on kiirehtiä joko hitaasti tai ei ollenkaan. Maaliskuuhun on vielä pitkä aika ja ajatuksia voi konkreettisesti toteuttaa vain nyt, tällä hetkellä. Turha kantaa huomisen murheita tänään harteillaan. Päivä kerrallaan.
Kiitos! Joo, varmaan menin aika tavalla tapahtumien edelle sen kevääni kanssa…
Ehkä tämän päivän tehtävänä on paikantaa tilanteet, ajankohdat ja motiivit, joita alkoholi on täyttänyt. Stressin hallintahan se minulla on yrittänyt olla. Nyt vaan pitäisi muistaa/uudelleen löytää mikä muu tekijä veisi ajatukset pois työasioista kuin A. Ja tietysti rakentaa päivän ja viikon ohjelmaa niin, että ei olisi aivan romuna ainakaan joka ilta ja jaksaisi muutakin kuin olla zombina vaikka olisi selvinkin päin.
En oletettavasti ole ainoa tämän problematiikan kanssa? Mitä teitte/teette?
mulle on iskenyt aivan järjetön ahdistus, jota en ole ikinä kokenut! Nähny ihan hirveitä unia ja ne vaivaa päiväsaikaankin., en siis unia näe päivällä, vaan ne yöllä nähdyt tulee mieleen!
Hirvittää, että olen tehnyt tän lopettamuspäätöksen liian myöhään ja olen jo hankkinut jonkun peruuttamattoman ongelman, rasvamaksa, alkoholihepatiitti tai jopa kirroosi alkanut muodostua… Verikokeet oli ihan ok, mutta ne ei kuulemma aina näytä sitä, että onkin jo sairastunut.
Olen ollut ihan paniikissa koko päivän, käynyt kävelyllä pari kertaa, mutta ei vaan helpota. Onko jollain hyviä neuvoja miten saan tän olon kohenemaan?
kokemuksella sanoisin, että olo helpottaa varmaan päivän-parin sisällä. Samat vaivat on tullut kärsittyä ja ajatukset myös koettua.
Itse olen ajatellut nämä pohdinnat, joissa ei sitten itseruoskinnassa säästellä, raittiuden rakennusmateriaalina. Ei siis tauon vaan raittiuden. Siinä karsitaan mukavasti pois ne positiiviset mielleyhtymät, joita A:n on liittänyt ja tarkastellaan homman todellinen luonne omalla kohdella juuri nyt. Ei siis joskus ennen, kun homma pysyi lapasessa vaan nyt, kun riippuvuus on jo muodostunut.
Ja pian päätyy ehkä toteamaan, että käytön hinta on suurempi kuin sen tuoma arvo. Näin se mulla ainakin meni.
Tsemppiä, ei se kivaa ole, mutta en ainakaan minä kuollut tai jäljellä olevaa järkeänikään menettänyt…
Mähän olen jo paljon vähentänyt lokakuusta lähtien ja sitä ennenkin jo useita taukoja vuosittain, enkä joka päivä ole juonut, enkä määrällisesti ollut ihan hurjana siis koskaan. Mutta silti, olo on ollut ihan hirveä ja ihan yhtäkkiä.
joo helpottaa se aikanaan, se on aivan varma.
kaveri sanoo aina, että mitä pahempi, sen parempi.
jos olo menee sellaiseksi,että muistaa sen ikänsä, on todennäköistä raitistua ihan lopullisesti.
se oli itse melkein kuollut johonkin psykoosiin ja kramppeihin jota hoitajat eivät olleet tajunneet
kuin melkein liian myöhään…sitten olivat työntäneet rauhoittavaa joka aukkoon ja ukko oli selvinnyt
juuri ja juuri hengissä.
ei ollut enää siinä tilassa saanut sanaakaan suustaan ja kauhun voi kuvitella kun on kuolemaisillaan ja apu kulkee
parin metrin päästä katsellen surkeaa juoppoa ja narkkia: siinä se kuolaa ja sätkii…
en tiiä toivoisinko itselle samaa kokemusta. kai sitä vois tajuta vähän helpommallakin?
olen maallikko, mutta ilmeisesti vieroitusoireet tai A:n lopettaminen muuten vaan voi laukaista tilan, joka oikeasti vaatii lääketieteellistä apua. Ne on aivan asia erikseen enkä niistä voi sanoa mitään. Silloin lääkäriin.
Ylipäätänsä neuvot varmaan pitänee panna lainausmerkkeihin näillä sivuilla. Eikös tässä jaeta kokemuksia ja tsempata kaveria joka askaroi saman asian kanssa.
