Anteeksi sekoiluni, olinpa huolimaton, kun sekoitin teidät kaksi.
Suomessa on kuitenkin kymmeniä auttavia puhelimia, osa virallisten tahojen, osa vapaaehtoisten hoitamia.
Toivon, että löydät niistä ensiavun ja tietoja jatkosta.
Tänään et ole yksin
juu. älä pyytele anteeksi, jos koet tulleesi loukatuksi jonkun kirjoituksista…
en minä, enkä usko, että moni muukaan kirjoittaa loukatakseen. kaikilla on vain oma tyylinsä ja kai
hän todellakinkäsitti väärin.
olemme kaikki varmaan hieman erilaisia, jotka ponnistelevat saman ongelman kanssa.
kukin löytää aikanaan toivottavasti oman oikean tavan olla ja elää, ilman päihteitä tai lääkkeitä tai niiden kanssa.
ja toivottavasti en ainakaan itse anna käsitystä, että voisin neuvoa ketään. tulee kai helposti annnettua.
neuvoja annetaan aullisti, jos kysytään, mutta neuvoista täytyy ottaa itselle sopivat.
miten toista edes voi tukea netti palstalla?
miten voi osoittaa tunteen ja myötäelämisen?
kai vaan sanomalla: älä anna periksi, jaksua…
“Mutta ehkä tämä tästä helpottaa!”
Olet ehkä epäonnistunut vähentämisessä (jollakin aikajänteellä), mutta et ole epäonnistunut vähentäjä!
Moikka! Toivottavasti olet vielä pysynyt raittiina, sillä nämä on juuri niitä ikävimpiä asioita joita lopettamisen jälkeen hetkeksi tulee. Kun on juonut riittävän pitkään, alkaa tulla tällaisia “mörköjä” lopettamisen jälkeen pariksi viikoksi, että huolehtii ihan turhista ja pelkää omituisia asioita, joilla todellisuudessa ei ole mitään perää. Se on ihan luonnollista ja johtuu aivokemioiden epäjärjestyksestä. Nämä vaivat menevät ohi, eikä niitä itsessään tarvitse pelätä, vaikka vittumaisia ovatkin. Nuorempanahan näitä ei tullut ollenkaan, tai ainakaan niihin ei kiinnittänyt huomiota, mutta näin vanhemmiten kun on saanut aivojaan riittävästi kiusattua, alkaa näitä pelkotiloja ja ahdistuksia tulemaan.
Ole rohkea, nämä helpottavat kyllä muutamassa viikossa viimeistään. Jos et kestä muuten niin käy lääkärissä niin saat rauhoittavia siksi aikaa.