Kyllä, järeämmät keinot nyt apuu kuten Jkin ehdotti. Jatka silti kirjoittelua tännekin. Voi auttaa muitakin
Yksin kotona. Auton avaimet on laitettu piiloon. Mies meni mökille, tytär kaverille. Ei hitto. Miten olenkin tässä tilanteessa. Tekisi mieli kuolla.
Aloin juoda eilen työpäivän jälkeen kun tulin kotiin. Aika lailla muisti poikki. Nyt mietin käynkö hakemassa kaupasta jotain jotta jaksan tulevan yön. Saisin samalla raitista ilmaa?
Ei. En oikeasti jaksa. Juon tölkin vichyä. Ja hiivin nukkumaan. Tänään en jaksa edes kuolla?
Unella saat lisää aikaa.
Voimia taisteluusi.
Putkis
Hengissä olen. Olin siis 5 päivää juomatta. Sitten joinkin kaksin käsin. Minusta vain tuntuu ettei minua pysty kukaan auttamaan. Itehän tästä on ylös noustava. Korkki kiinni.
Kyllä sinua pystytään auttamaan jos annat auttaa itseäsi. Sinulla tuntuu olevan jokin tunneovi lukossa, et päästä auttajia sisäpuolelle.
Totta on, että itse tuosta on noustava, mutta ei siitä tarvitse yksin ja ilman apua nousta. On toki kunnioitettavaa että yrität yksin, mutta tuossa alkuvaiheessa olisi asiantuntijoiden tuki tarpeen. Sinun ei tarvitse väsyttää itseäsi loppuun.
Perheesi osuus on nyt lähinnä vanginvartijan hommaa - ei millään pahalla. Se ei tee henkisesti hyvää kenellekään teistä.
Toivotan sitä kuuluisaa tsemppiä nyt, mutta myös tiettyä periksi antamista. Tuon yksin taistelemisen kohdalla.
Komppaan taas Juuliaa. Vuosikymmenten kokemuksellani sanon, että kyllä sinä apua tarvitset. Mikä on perustelusi, ettet sitä voisi hakea?
Onkohan täällä jollain kokemuksia tuosta a klinikan verkkoterapiasta? Se voisi olla mulle sellainen matalan kynnyksen alku.
Ei taida löytyä ketään joka olisi kokeillut. Katselin sitä sivua, jotain tehtäviä siellä on tehtävä. Kaikki mikä itsestä tuntuu hyvältä kannattaa kokeilla. Onhan siellä henkilökohtainen psykologi vastaamassa. Esittelystä jäi vähän epäselväksi kuinka usein hän on mukana. Ja useampia vaihtoehtojakin oli. Kai huomasit että se on maksullinen?
Ainahan sitä voi kysyä ja pyytää lisätietoa.
Joo, on maksullinen. Kysyin täältä siksi jos jollain olisi ollut siitä kokemuksia. Mutta mietin nyt vielä. En yleensäkään saa koskaan sanottua itsestäni yhtään mitään, niin tuskin myöskään verkkoterapiassa ? Vasta kävin läpi sellaisen tunnelukkojen terapian etänä. Tehtäviä ja ohjeita. Kovasti pohdittavaa. Vasta kävin myös työterveyspsykologilla, en saanut sanaa suustani. Vakuutin vain että mulla on kaikki hyvin. Kerroin vain äitin mielisairaudesta ja pelosta että sairastun minäkin.
Nyt olen lukenut kahta kirjaa, toinen on Selvin päin. Silmiä avaava kirja. Kovasti työtä tiedossa itseni kanssa? Luottavaisin mielin olen kuitenkin.
Viikonlopun juomisen ahdistus alkaa vähitellen helpottaa. Toivottavasti nukun ensi yön hyvin. Kävin reippaalla kävelylenkillä. Ihastelin kaunista tähtitaivasta. Löysin otavan ja pohjantähden.
Nukuin hyvin. No, olin aamuyöllä noin tunnin hereillä, luin viestejä täällä. Tänään on helpompi päivä kuin eilen. Onneksi etätyöpäivä, ei tarvitse peiliin kurkata.
Huomenta. Itselläni on auttanut nimenomaa tuo Selvin päin kirja. Aina kun viikonloppu lähestyy ja varsinkin perjantaina kotimatkalla kun sitä kuuntelee, loppuu ajatukset juomisesta. Tsemppiä taistoosi, kyllä sinä onnistut.
No on sinulla varsinainen Catch-22 ongelma kun itsestään ei voi puhua ja siihen varmaan tarvittaisiin terapiaa mutta kun siellä pitäisi puhua itsestään. Tähän kai liittyy tuo viestien poistaminenkin.
Toivotaan, että joku apu ja ratkaisu löytyy.