Noin on laskettu. En epäile, etteikö tuolla summalla hyvinkin toimeentule. Itse asiassa tiedän hyvin että pienemmälläkin pärjää. Eikä vielä tarvitse hakea toimeentulotukea, asumistukea, maataloustukea, sopeutumiseläkettä jne.
Asiassa on kuitenkin yksi mutta. Ihmiset ovat kovin erilaisessa asemassa jo ennestään, eivät tämän ja viime vuoden tai muutaman viimeisen vuoden tulot merkitse kovinkaan paljon.
Jos on omaisuutta, vaikkapa oma asunto, oma auto, vaatteita kaapissa enemmän kuin eläissään jaksaa puhki kuluttaa, harrastusvälineitä, työkaluja, elektroniikkaa, keittiökoneita, huonekaluja ja arabian posliinia vaikka myytäväksi asti ja sattuu vielä asumaan muutaman kilometrin etäisyydellä kirjastoista, kaupoista, kokoontumistiloista, järven tai meren rannasto jonne voi kesäpäivänä ongelle mennä ja omaa jonkinlaisen ammatin tai on koulutettu jolloin siinä sivussa tulee myös hiukan semmoista epävirallista verkostoa -ainakin kahvikupin ja pullan saa useammin kuin kadulla majaileva mitään osaamaton… ei siinä todellakaan sitten tarvitse aina niin kaikesta maksaa jos jotain haluaa.
Tarvitttava rahamäärä siis on aivan erilainen.
Ei minusta ihmisten elämänmahdollisuuksia voi noin suoraviivaisesti arvioida.
Useimmiten se omaisuuden määrä on paljon merkittävämpi kuin senhetkiset tulot. Onhan aivan selvää sekin, että esimerkiksi laitettessa tulevaisuudessa hyvin tuottavaa yritystä liikkeelle tai opiskeltaessa hyvään asemaan mahdollistavaan oppiarvoon on usemman vuoden ajan siihen sijoitettava rahaa paljon enmmän kuin siitä just sillä hetkellä hyötyä on. Kysymyksessä siis on sijoitus, jos tulopuoli näyttääkin paperilla menneen miinuksen puolelle, niin ei ihminen todellisuudessa ainakaan köyhtynyt ole.
Jos tuo mittaus tarkoittaa sitä että mitään omistamaton ihminen elelee ihmisarvoisesti noilla summilla, niin ok, niinpä eleleekin. Mutta voi se joskus tiukallakin olla.