Elämän alamäessä

Terve,

Aloitellaan nyt omakin ketju jotta saa omia tuntemuksia ja ajatuksia edes johonkin purettua.

Olen siis 36v mies ja velkaa on n. 155000€ jotka olen onnistunut tähän asti lyhentämään mutta nyt tullut seinä vastaan. Perinteinen häpeä ja epäonnistumisen tunne on jatkuvasti valtava ja tieto että on tuhonnut oman sekä läheisten elämän tulevaksi 20 vuodeksi ei juurikaan lohduta tilannetta. Itsetuhoiset ajatukset myös seuraavat jatkuvasti välillä vähemmän ja välillä enemmän voimakkaina, ainoastaan 3&4v tyttäret auttavat jaksamaan läpi päivistä.

Soittelin eilen velkaneuvontaan josta ohjeistus oli perinteinen eli päästä velat ulosottoon ja sillä selvä, hieman koitin saada keskustelua aikaan tuon kanssa kun siinä vaiheessa velat kuitenkin vain kasvavat kulujen ja korkojen myötä ja tuskimpa tuo pääoma edes lyhenee koska vain 700€ olisi kolmasosa nettopalkasta. Vastakaikuna tuli kommentti että UO:n korko ~7% on kuitenkin kohtuullinen ja voin hakea velkajärjestelyyn joskus 5v päästä jos lainaa on tuona aikana saanut lyhennettyä 80% alkuperäisestä. No eihän tuo ole mitenkään mahdollista noilla summilla ja koroilla joten haaveet velkajärjestelystäkin voinee unohtaa ja siksi siis olen suoraan varautunut tuohon yli 15v velkahelvettiin joka on edessä, tai no mistäpä sitä tietää loppuuko nuo silloinkaan jos/kun kuitenkin saavat aina ulosmitattua kolmasosan liksasta.

Työtilannekaan ei ole mikään älyttömän vakaa koska tällä hetkellä ei nykyisellä työmaalla ole oikein asiakkaita niin saattaa tulevaisuus tuonkin osalta muuttua. Luin jonkun kirjoituksen ettei UO:ssa oleva henkilö ollut päässyt työllistymään juuri mihinkään tai jos oli niin sai heti kenkää kun UO lähetteli kirjeitä työnantajille joten pieni pelko tuostakin jos nykyinen työ menee alta onko mitään toivoakaan työllistyä enään mihinkään vai tiputaanko vielä alemmas tässä yhteiskunnassa.

Seuraavaksi siis tarkoitus saada laskut mahdollisimman pian UO:lle jotta saa minimoitua ainakin nuo kulut joita muistutuksista/perinnästä on tulossa, jos jollain on tähän vinkkejä niin saa kertoa.

Meillä on vaimon kanssa yhteinen asunto jonka arvo ~130k€ ja lainaa siitä jäljellä ~94k€, pelottaa melkoisesti laitetaanko perheen koti siis UO:n toimesta vasaran alle ja joudutaan johonkin veneen alle tms. tosin tuossa vaiheessa varmaankin minä saisin könytä sinne itsekseni ja vaimo jatkaisi elämäänsä lasten kanssa…myös auton kohtalo pelottaa koska se on välttämätön töissä käynnin vuoksi ja työmatkaa kuitenkin sen reilu 100km. Jos lyövät sen lihoiksi niin eipä töissäkään voi enään käydä.

Lopulta vielä se vaikein asia eli tämä pitäisi kaikki saada kerrottua vaimollekin, olin jo henkisesti pari päivää valmistautunut tänään siitä kertomaan mutta hän sattuikin lähtemään ulos kavereidensa kanssa joten tämäkin jää johonkin tulevaisuuteen…

Kehveli, tilanteesi on kyllä tuskallinen tällä hetkellä mutta ei missään nimessä toivoton. Velkaa on mutta olet parhaassa iässä sitä myös hoitamaan. En usko että jäisit työttömäksi vaikka nykyinen työmaa loppuisikin, löydät varmasti uuden.
Ihmettelen vähän sitä miten olet noin suuren velan saanut kerättyä ilman vakuuksia? Yleensä sekin jo vaatii taitoa saada noin suuri summa kasaan, silloin kyllä löytyy potentiaalia muuhunkin kun velan tekoon. Jos sulla on tuota velkaa vakuuksilla voisitko ajatella että myisit omaisuuttasi? Joka tapauksessa sinulla on niin paljon hyviä asioita elämässäsi ja olet vielä nuori ja terve älä missään nimessä suunnittele tekeväsi itselle pahaa. Kyllä tuosta vielä noustaan ja virheitä tässä elämässä tulee tehtyä jokaisen. Tosi paljon tsemppiä sinulle!

Kehveli! Toivotan voimaa kestää. Koita pitää työpaikkasi. Askel kerrallaan. Olen paininut ja taas painin samankaltaisten ongelmien parissa. Nyt velkaa mulla liikaa joten vuosikymmeniä menee.

Zemppiä!

Aina kannattaa elää. Piste.

Synkkinä hetkinä ei pysty näkemään eteenpäin eikä millään uskomaan, että mikään koskaan voisi muuttua paremmaksi. Mutta silti se on totta. Kyllä voi. Elämä voi yllättää positiivisesti. Mutta jos ei ole elossa, ei pääse näkemään sitä.

Mulla on velkaa (ulosotto plus perinnät plus ties mitä, kun en oo jaksanut selvittää tarkasti) vain jotain 60-90k. Mutta olen jo käynyt ne pahimmat vaiheet läpi: kerroin vaimolle, hän jätti minut, menetin asuntoni ja jouduin alivuokralaiseksi, kun en mitään muuta asuntoa saanut mistään. Mutta olen töissä ja ulosottoon menee just tuo sama noin 700€ kuussa, tai vähän alle, vaihtelee lisien mukaan. Elämä jatkuu silti. Mikään asia ei ole niin suuri, että sen takia kannattaisi itseään tappaa.

Uusi pelottaa ihmistä. Sellaista, joka on maksanut kaiken ajallaan, pelottaa pelkkä karhukirje. Meistähän sellainen voi tuntua naurettavalta, mutta vain koska tiedämme, ettei se oikeasti merkitse mitään. Vain koska olemme sen itse kokeneet. Se ei ole uutta.

Toista pelottaa pelkkä ulosotto. Kolmatta pelkkä avioero. Neljättä pelkkä vankila. Kaikesta voi selvitä ja elämä voi muuttua taas hyväksi. Vankilassa en ole itse koskaan ollut, mutta moni tuttuni on eikä heidän nykyisestä menestyksekkäästä elämästään kukaan koskaan voisi uskoa miten pahan pohjakosketuksen kautta heidän polkunsa on kulkenut.

Tulot olivat vielä keskivertoa paremmat tähän kevääseen asti kun tein vuorotyötä ja sitä kautta pystyin myös enemmän velkoja lyhentämään sekä pelaaminenkin oli kevään ajan “hyvin” hanskassa ja sain voitoilla kuitattua velkoja pois, toukokuussa tilanne kuitenkin eskaloitui ja muutama isompi monttu niistä seurannut tiltti ja kas kummaa oli pelikassakin huvennut, kesäksi vielä muutama pienempi luotto ja kitkuttelua peleillä/voitoilla kesän ohi mutta tosiaan nyt kun taas tuli pelitili nolliin vedettyä ei luottoa enään herukaan, tai pieniä varmaan heruisikin mutta niitä ei ole mielekästä ottaa koska eivät korjaa mitään tilannetta (hyvä niin).

Joidenkin lainojen haussa on tullut kaunisteltua “hieman” totuutta kaikkien lainojen osalta ja ehkäpä tuossa syy miksi sitä lopulta noin paljon on kertynyt, näistä varmaan tulee vielä syyte hakijan epärehellisyydestä tms. joka kruunaisikin muutenkin niin loistokkaan tilanteen.

Olen tullut siihen tulokseen että UO:kin varmasti osuuteni tästä asunnosta haluaa koska lainasumma on noin järjetön ja näin ollen saan vielä suuremmat tunnon tuskat ajatuksesta että ajan perheeni lumihankeen, autokin varmaan mitataan ulos ja tai siis vaaditaan halvempaan vaihtaamaan, hieno varmasti ajella sitten moisia työmatkoja jollain tonnin kiesillä jota saa kk:n välein sitten korjailemassakin olla.

En edes pysty kuvittelemaan puolisoni vihaa jota tuntee minua kohtaan tämän jälkeen ja yritän myös valmistella itseäni kaikista pahimpaan eli siihen että menetän kaiken, käytännössä siis perheen ja talon. Vaikea keksiä elämään iloja jos/kun näin lopulta käy.

Kehveli, meidän hölmöläisten on vain nähtävä elämässä muutakin kuin tämä. Ehkä jotan positiivista siellä täällä, vaikka tiedän, että on monia hetkiä, jolloin ei vaan pysty positiivisuuteen. Mutta, jos edes jotain, niin

  1. et suurella todennäköisyydellä tule saamaan syytettä velallisen epärehellisyydestä, vaikka et olisi kaikkia lainojasi kertonutkaan totuuden mukaisesti. Jos joku niin väittää, on se vain käsittämätöntä peloittelua tai silkkaa tietämättömyyttä. Velkaneuvonnasta voit asiaa kysyä ja kovin monelle muullekkin on sieltäkin todettu, että pelko on aiheeton.
  2. sinulla on varmasti ihanat lapset, itselläni lapsia ei vielä ole. Vaikka niistä on puhuttu puolison kanssa, emme ole vielä lapsia hankkineet. Tässä huonona puolena itsellä, että miten tällaisten velkojen kanssa uskaltaa lapsia tehdä? Niin no, ei oikein mitenkään.
  3. Sinulla on työ. Itse päätin, että yritän viimeiseen asti sopia ulosoton kanssa siitä, että voin itse maksaa summan ulosotolle, jotta asia ei tulisi työpaikallani tietoon. Minulla tosiaan sellainen asema ja osasto, jossa tieto ulosotosta voisi viedä työpaikan, ainakin YT-neuvotteluaikana ja täten vaarantaa koko velkojen takaisin maksun. En jaksa uskoa, että hyvillä perusteilla ja luottettavuudella (maksat mitä lupaat) tälläinen olisi mahdollista. Aluksi varmasti asiaa kokeillaan määräaika. Mikäli UO ei myönny ehdotukseen, vaadin perustelut sille, miksi minua kohdellaan eriarvoisesti niihin nähden, joille tuo lupa maksaa itse on myönnetty. Eli tässäkin, ei anneta periksi :slight_smile:
  4. Heräät joka päivä. Vaikka ahdistaa, vaikka masentaa, vaikka surettaa. Vaikka tunnet itsesi alimmaksi maan matoseksi. Heräät joka päivä. Pliis, ollaan siitäkin kiitollisia. Vaikka itsellemme, että jaksamme sen kaiken keskellä, vaikka välillä vähän huonommin, mutta jaksamme silti. Meillä on tämä yksi elämä, ei luovuta siitä.

Ollaan siinä jamassa, että päivä kerrallaan on nähtävä ja elettävä tätä tilannetta. Koskaan ei tiedä, milloin se maksuhäiriömerkintä tulee tai milloin ensimmäinen haaste tai toinen tai viides. Silti jaksan jo miettiä tulevaa, ehkä jotain pientä reissua. Työreissua. Treeniä. Tulevaa syksyä, eikä siellä koko ajan edes enää ole tämä asia päällimmäisenä mielessä. Toki suurimman osan ajasta, mutta ei enää koko ajan. Olen päättänyt selvitä. Päätä sinäkin.

Selittäkää ulosotolle, ettei velkojat saa pennin latia, jos menetätte työpaikkanne (ulosoton takia). Ei munivaa kanaa kannata tappaa.

Kyllähän se on Minnie juurikin näin, tunteet heittelee laidasta laitaan. Pitää vaan yrittää päivittäin jotain ilon hetkiä koittaa löytää.

Sovittaisiin varmaan hyvin yhteen näiden velkojen/ongelmiemme kanssa, oikein nuija ja tosinuija kyseessä… :laughing:

Hei Surutar, se ei ole velkojan vaatimus, vaan työnantajan ja mikäli arkaluontoisia tietoja käsitellään, pitää tuo nuhteettomuus olla todistettuna. Lisäksi työt, joissa vaaditaan matkustamista, vaaditaan poikkeuksetta luottokelpoisuutta, koska nykyään matkat maksetaan luottokorteilla. Vaikka maksaisit verkkopankissa tai käteisellä, hotellit vaativat voimassa olevan luottokortin. Ei olisi tästä jälkimmäisestä syystä minunkaan velat paisuneet, vaan olisin antanut mennä osan ulosottoon liki kaksi vuotta sitten. Tämä on karua todellisuutta nykyaikana, mutta on työpaikkoja, joissa ei ole matkustamisvelvoitusta. Minulla on siis ulkomailla matkustamisvelvoite työsopimuksessani.

Pointtini oli se, että tällaisessa tapauksessa kun on vaara, että ulosoton takia menee työpaikka, voisi yrittää neuvotella ulosoton kanssa siitä, että maksaa sinne suoraan eikä olisi automaattiveloitusta palkasta.

Mitenkä muuten matkatöissä (ja muutenkin, esim nettiostoksissa, hotellivarauksissa jne.) toimisi nämä prepaid-luottokortit? Eli tallettaa sille ensin rahat ja sitten maksaa. Esim. Skrillillä on tällainen prepaid Master card. Eihän se tietty ole silloin enää "luotto"kortti mutta käsitellään samalla tavoin.

Matkustamisesta, onko mahdollisuutta firman luottokorttiin? Sitä haettaessa ei kysytä luottotietoja. Eikä käsittääkseni sitä myöskään oteta pois, jos luottotiedot menee. Ellet sitten tietty sössi siihen liittyviä maksuja. Firman luottokorttien maksuista vastaa viimekädessä siis yritys ja näin yrityksen luottotiedot, vakavaraisuus jne. tarkistetaan, mutta ei kortin haltijan.

Kehveli, jep. Ainakin ymmärtäisimme toisiamme. Emme ehkä täydentäisi, mutta ymmärrystä siinä riittäisi :laughing:

Tämän firman luottokortin olen turvannut, eli se on olemassa, ihan työtäni varten. Juu, tapanani ei ole muutenkaan sössiä ja kortti kuuluu työmatkoihini, mutta mielenkiintoista kyllä oma pankkini irtisanoi debit/credit-korttini , vaikka olin sitä luottoa lyhentänyt jopa enemmän kuin piti, säännöllisesti ( jotta saan pois alta sen ), ja käytin vain debit-korttia. Se tapahtui tässä ihan vajaa kuukausi sitten maksuhäiriömerkinnän tultua. FIrman luottokortin tilasta minulle ei ole tullut mitään viestiä tai sähköpostia ja sen saldo onkin muutama sentti plussalla, koska viime reissun jälkeen maksaessani laskua pyöristin summaa hieman. Eli en osaa sanoa tapahtuuko tuolle kortille, tai onko jo tapahtunut se, että se ei toimi. En saanut omasta pankistani asiasta mitään ilmoitusta enkä muuten edes viitsinyt mennä konttoriin valittamaan: paska teko, koska väittivät aikoinaan, että kannattaa ottaa mielummin debit kortti, kuin visa electron, jonka olisin silloin ottanut, koska en tarvinnut mitään luottoa. Onneksi se luottolimiitti siinä on vähän, ja se on kohta pois maksettu, mutta sikamainen teko pankilta, ja sitten vasta parin viikon kuluttua sain postia, että tuo luotto ehkä irtisanotaan. On pian pankin vaihto! Niin, edellisenä päivänä kortti toimi ok. Seuraavana päivänä tarvitsin rahaa ja menin nostamaan sitä tililtäni, ja kortti ei toiminutkaan. Minulla ei ollut silloin henkkareita mukana, eikä pankissa ollut muutenkaan käteisnostomahdollisuutta. Olin lomalla. Minulla on toisessa pankissa Visa Electron ja siirsin sinne rahaa verkkopankissa, ja sain rahat seuraavana päivänä. Todennäköisesti myös firman luottokortti toimii. En vain käytä sitä muuta kuin työmatkoilla, joten en osaa tällä hetkellä kertoa sen tilasta.

Jotenkin minulla alkoi tulla paniikinomaisia ajatuksia tästä firman luottokoritista ja siitä, että onkohan se varmasti turvattu? Siis sen pysyminen… Kerrothan, jos sinulla tulee asian kanssa jotain ongelmia? Tuota korttia hakiessa ei kyllä ollut sopparissa kohtaa, jossa kortin käyttäjän luottotiedot olisi tarkastettu, eikä sopimusehdoissakaan ole mainintaa asiasta. Mietin vain, että jos minulle tulee maksuhäiriömerkintä kortin myöntäneen tahon maksamattomien velkojen takia, niin poistavatkö myös tuon kortin firman luottokortin käytöstä? Hitto, kun nämä asiat alkavat vaivata mieltä taas.

Vielä muutama kommentti kehvelin edeliseen postaukseen liittyen. Tuota nyt on ihan pakko kysyä, että onko tosiaan velkaneuvonnasta sanottu, että velkajärjestelyyn pääset viiden vuoden kuluttua, jos velkoista on saanut lyhennettyä 80%? Nyt olen ymmälläni. En tästä asiasta kovinkaan paljon tiedä, mutta onko täällä ihmisiä, joilla on kokemusta? Että velkajärjestelyyn vaaditaan tuollaisia summia jo maksettua ulosottovelkaa? Olen ajatellut, että velkajärjestelyä haetaan sitten, kun velkaa on pystytty lyhentämään ensin uo:n kautta, velkaantuminen on saatu pysäytettyä ja on näyttää, että maksukykyä löytyy? Olen elänyt siinä ajatuksessa, että kyse on lähinnä muutamasta vuodesta uo:ssa + velkaa on lyhennetty säännöllisesti. Osaako joku kommentoida tähän?

Tässä on ainakin esimerkiksi miten joku peliriippuvainen on päässyt velkajärjestelyyn. Muistelisin että joku on täällä foorumillakin puhunut että oli päässyt velkajärjestelyyn kun oli käynyt itse puhumassa tuomarin kanssa.

velkajarjestely.fi/esimerkit

Minä. Eikä tarvita mitään vuosien ulosottoa. Mistään 80% en ole koskaan kuullutkaan.

Hei, kerron kyllä, mikäli sen suhteen ongelmia on. Pääsen näkemään sen saldon ihan näppärästi eli ainakaan tunnuksiani ei ole poistettu, eli voit huokaista helpotuksesta. Mitään postia ei sieltä myöskään vielä ole tullut. Omassa pankissani tekivät tylyn päätöksen , kun mitätöivät korttini. Asuntolainani on myös ko pankissa, ja siis lyhennetty ihan normaalisti sekin, mutta pankkini tempun jälkeen harkitsen vaihtavani kaiken tämän jälkeen tilipankkia toiseen. Olisi luullut, että olisivat laittaneet edes viestiä verkkopankkiini, mutta eivät laittaneet. Posti tuli vasta kahden viikon kuluttua.

Älä panikoi turhaan Minnie. Ei niitä kortteja kuitenkaan lopulta tarvita muuta kuin rahan nostamiseen ja maksamiseen. Minä en muutenkaan pidä työmatkoista. Sehän on kuin 24/7 työtä. Jos vaikka tuon firman luottokortin osalta tulee ongelmia, niin hyvä juttu, koskei tarvitse enää tehdä niitä pitkiä työpäiviä muissa maissa :slight_smile:

Olen näköjään hieman väärään muotoon kirjoittanut velkaneuvonnan kommentin, eivät ne siis 80% koko velasta tarkoittaneet vaan kokonaisvelkapääoman maksua kahdeksaankymmeneen prosenttiin alkuperäisestä, käytännössä siis 20% veloista pitäisi saada maksettua heidän mukaan jonka velkajärjestelyä voisi hakea.

Tuohon tosiaan koitin hieman keskustelua saada aikaan toteamalla ettei ole realistinen tavoite koska korot kuitenkin juoksee hullun kyytiä tuossa vaiheessa, no eivätpä tuohon oikein mitään kommentoineet kuitenkaan.

5 vuoden syyksi taas perustelivat sen että lainat ovat tuoreita eli uusimmat on otettuna tältä kesältä ja pitäisi pystyä todistamaan velkaantumisen/pelaamisen loppuminen siinä vaiheessa kun haetaan velkajärjestelyä.

Tahdotko Surutur hieman avata mikä oli oma lähtötilanteesi velkajärjestelyyn hakiessasi. Eli paljonko velkaa, kuinka pitkä aika ulosotossa, pelaamatta, lainaamatta jne. Toki ymmärrän jos et tahdo mutta ehkä tuosta hieman toivoa tähän omaan tilanteeseen saisi.

Toki voin kertoa, sikäli mikäli muistan, omasta velkajärjestelystä on jo kauan. Eli v.2009 keväällä muutaman kk pelisession jälkeen velkaa oli n.90t. Kaikki ei tietysti mennyt peleihin, vaan siellä oli myös minun ja exän yhteisiä kulutusluottoja. Omassa elämässä tapahtui paljon surullista, enkä päässyt töihin niin paljon kuin olisin halunnut. Jouduttiin ottamaan velkaa ihan selvitäksemme päivittäisistä kuluista. Ulosotto taisi alkaa syksyllä -09.

Keväällä 2010 hakeuduin velkaneuvojalle ja kevät meni VJ-hakemusta tehdessä, velkojia kuullessa jne jne mitä kaikkea siihen aloitukseen nyt liittyi. 12/10 kävin oikeudessa kertomassa elämästäni, lähinnä siis velkaantumiseen johtaneet syyt… siis pelaaminenhan oli vain jäävuoren huippu, syyt siihen olivat paljon syvemmällä… Alkoi “rauhoitusaika” ja uo loppui. Selvittäjä (oikeuden määräämä lakimies) teki hommiaan ja lopulta pääsin aloittamaan maksut syksyllä 2011. VJ kesti 3 v 8 kk. Maksoin velkoja takaisin n. 700€/kk, yhteisistä lainoista velkojat perivät exältä koko velkasumman ja minä maksoin hänelle jne. Kaikenlaista kiemuraa matkan varrella. Nyt 2 v VJ:n loppumisen jälkeen maksan vielä 13t lisäsuorituksia velkojille (eli tienasin vj-vuosina niin paljon, että joudun maksamaan puolet velkojille)… huh huh, näin kirjoitettuna en tajua itsekään, millä voimilla olen vetänyt tän kaiken läpi, eikä tämä vieläkään ole ohi… niin, ja sittenhän mulla on nyt kohta 80t ulosotossa, mutta velkajärjestelyyn ei toista kertaa pääse, enkä haluakaan. Siinä jätetään tosi vähän suojaosuutta velalliselle, toki se on lyhyempi tie kuin ulosotto, mutta tiukempi.

Sitten on tietysti se “ryhmä”, jotka saa 0-ohjelman eli eivät maksa mitään, mutta suurin osa meistä työssäkäyvistä joutuu jotain maksamaan, eli puheet, että velkajärjestelyssä “saa kaikki anteeksi” ja veronmaksajat maksaa, on höpönlöpöä.

Tässä nyt jotain, kysele lisää, niin vastaan.