Akkari, hei ja hyvää huomenta!
Aamutee nautittuna tippaleivän kera ja ilman krapulaa. Retkahtamiset harmittavat ihan luonnollisesti, kun pyrkimyksesi on ollut raitistua, ei ruveta kohtuu- tai satunnaiskäyttäjäksi.
Joskus kerroit olleesi raittiina vertaistuen parissa. Oletko ajatellut ottaa sen tavan uudelleen käyttöön rytmittämään viikkojesi ajankäyttöä?
Kyllä minulla välillä tökkii tämän Dyerinkin kirjoittamat jutut tai lähinnä hänen kirjoitustyylinsä. Mutta minusta näitä tällaisia lukiessa nimenomaan pitää yrittää ymmärtää sieltä se perinjuurinen pointti eikä olkinukkeilla lukiessaan. Dyer itse antaakin hyvän esimerkin tällaisista tavoista lukea ja kuunnella toista: jos esim. joku sanoo hyväksyvänsä homoliitot niin vasta-argumenttina on, että “ai sinä siis haluaisit että kaikki alkaisivat homoilemaan. No miten niitä lapsia sitten maailmaan tulisi?”. 
Minua huvitti tuo esimerkki, koska itse olen kuullut juuri tuon saman kommentin joskus ja ei juurikaan huvittanut silloin edes ruveta selittämään, että “enhän minä niin sanonut…”. No niin, mutta en tiedä, liittyikö tämä nyt sitten yhtään mihinkään, kunhan omiani turisen tässä illan ratoksi.
Hups, tuli muuten mieleen tarkentaa, etten kohdistanut tuota edellistä höpötystäni sitten Sitruunapippurille enkä kellekään muulle täällä olevalle. Kunhan noin yleisesti ottaen puhuin tuosta tulkitsemisen vaikeudesta. 
Hei Lomamuisto! Kyllä on ollut paljon mielessä AA-vertaistukena.Ongelma pieni kylä,työni palvelualan yrittäjänä(tuttuja paljon) Tuo viikkojen rytmitys varmasti hyvästä.Lähikaupunkiinkin matakaa lähes tunti ja olen sielläkin pari kertaa aimmin käynyt.Jotain sellaista tuomitsemista sieltä aa-sta en oikein ole pysynyt hyväksymään ja siinä tietenkin olisi kehitettävä itseään.Voi olla menenkin taas AA-ta kokeilemaan ja ei varmast huono vaihtoehto.
Huomenta “Akkari”. Tulipas viestisi sopivasti! Olin itse nimittäin eilen neljän vuoden paussin jälkeen kurkkaamassa erääseen ryhmään, jonka toimintamallin jo tunnen. Kyseessä on “Kreuzbund” eli “Ristiliitto”. Toimii katolilaisen Caritaksen kanssa tiiviissä yhteistyössä eikä ole millään lailla pakottavan “hengellinen”. Vastasi jo aikoinaan parhaiten omia odotuksiani, mutta taannoin mulla oli pää saanut juuri lopetetusta terapiasta ja muusta teemaan liittyvästä sellaisen yliannostuksen, että jätin silloin väliin. Oikeastaan mainitsemasi viikkorytmi pisti minut taas yrittämään. Hyvin rento meno päällä, ja aion taas aloittaa käymisen “toistaiseski”.
Teepä sama kokeilumielessä AA:n kanssa. Eikä sun mielestäni kannata pelätä jotain “paljastumista”. Jos joku ylipäätänsä kiinnostuu asiasta, voithan sanoa, että menet sinne pelkästään ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa. Ongelman laajuus ja yksityiskohdat jäävät kerhon seinien sisälle. Mene sillä mielellä, ettet taatusti häviä mitään, ehkä et voitakaan. Mutta sen voit selvittää vain käymällä paikan päällä ja kokeilemalla.
Mun täytyy nyt oikein kysyä, että minkälaista tuomitsemista olet aa:ssa kokenut. Koska minun ryhmässäni jokainen vaan puhuu omat juttunsa. Ei siellä oteta kantaa toisten puheisiin tai persoonaan.
Akkari hei, minäkin arastelin ensin tavata mahdollisesti tuttuja ryhmässä. Kun sitten tapasin, se olikin suuri helpotus. Ensimmäiseksi tapaamani oli liiketuttava, ja hänen kanssaan teimme pitkään yhteistyötä aina siihen asti, kunnes tekniikan edistyminen lopetti sen. Palavereissa tapasimme edelleen ja joku vuosi sitten hän kuoli korkeassa iässä. Viime viikollakin hieroin kauppaa pitkäaikaisen aa-ystävän kanssa. Yhteisössämme on niin monenlaisia ammatteja, että apua voi kysellä melkein mihin asiaan tahansa.
Tuomitsemisen henkeä kun olen joskus kuullut, vahvistuu mielessäni se, että alkoholismi on myös tunne-elämän sairaus. Joskus raitistuminen on juopolle niin suuri muutos, että tunteet pääsevät syöksymään yli kohtuuden.
Kaikissa tapauksissa AA:n pöydästä riittää jokaiselle otettavaa, eikä kaikkea kukaan voi omaksua heti.
Alkuviikosta kävin ja viikonvaihteessa pääsen jälleen palaveriin. On aina yhteinen ilo, kun joku tulee ensimmäistä kertaa, ja rauhoittavaa tavata tuttuja jäseniä.
Huomenta,Lomamuisto,Dave ja Andante! Varmasti vikaa,myös itsessäni ja suhtautumisessani,mutta olen kokenut tuomitsemista monissakin asioissa tuossa pienessä kotiryhmässäni,josta olen saanut hienon kolmenkuukauden raittiuden ja hyvin kiitollinen siitä.Ryhmän ns.kanta koostuu näistä jo 10-30 vuotta raittiina olleista 60+ihmisistä jotka ovat pois työelämästä eri syistä.Se että esimerkiksi en ole voinut osallistua ihan jokaiseen (2krt-viikko)palaveriin johtuen työni luonteesta yrittäjänä ei kertakaikkiaan ole sopinut ryhmäläisten toimintaan ja siitä tuomittu ja arvosteltu.Samoin olen kokenut ahdistavaksi sellaisen seläntakana puhumisen eräästä toisesta ovienvälissä ramppaavasta “Pekasta”,kun ei ole tullut palaveriin kommenteilla ennen palaverin alkua Pekalle jo ohjelman selvinneen,kun ei näy täällä ja lisättynä naureskelulla yms.pienellä piikityksellä vaikka tiesin Pekan olevan tänään mahdotonta päästä muurien sisältä palaveriin olosuhteiden vuoksi.Myös siitä loputtomasta HYVITTÄMISESTÄ sellaisista humalateoista joilla on toisisa luokannut ja joille nyt ei varmaan mitään enää voi ja on jo aimmin tehnyt voitavan ja anteeksi pyytänyt olen tuntenut ahdistusta ja tuomitsemista.En missään tapauksessa halua mitään pahaa tai loukkaavaa yleisesti aa-toiminnasta sanoa ja on todella hienoa,kun olette avun saaneet sieltä.On todennäköistä,että menen minäkin taas lähikaupunkiin tutustumaan toisiin ryhmiin ja kuten Andante kertoikin tuosta ristin ryhmästä voisi tällä Suomessakin löytyä mukava minulle sopivampi ryhmä josta saisin minäkin avun alkoholiongelmaani.Kiitos kaikille.Olette voimavarani tänään!t,akkari 
Hätkähdin että Akkari kirjoitti meidän ryhmästä. Rupesin miettimään, että kuka xxx-hän on? Mutta sitten huomasin, että ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa. Meillä vain kerran. Muuten tuntomerkit kyllä pitävät paikkansa. Valitettavasti meilläkin porukka koostuu meistä vanhoista pieruista. Ehkä se peloittaa nuorempia, kun ei sellaisia oikein tahdo tulla. Ja jos harvoin tulee, niin häipyvät suureen tuntemattomaan.
Mitä puhuit syrjinnästä, ehkä otat liian herkästi kaikki kevyet huulenheitot. Mutta hyvä että kerroit, täytyy itse vähän tarkemmin ajatella mitä sanoo, ettei sano mitä ajattelee (tuntemattoman filosofin mietelmä).
Huomenta “Akkari”. Harmillista, jos koit tollasta suhtautumista ensimmäisessä ryhmässäsi. Tosiaan kannattaa kokeilla niin kauan löytyy sopivampi. Kertomuksesi perusteella kuulostaa siltä, että ryhmän koostumus ei ole sinulle sopiva ja liian jämähtänyt. Myös juoruilu on sen verran ala-arvoista, että nostaisin kytkintä.Uuteen yritykseen uudella tuurilla!
Itsekin sain luuni kokeilumielessä raahattua toissailtana “Ristiliiton” kokoukseen neljän taukovuoden jälkeen. :mrgreen: Ryhmä ei ollut entiseni, vaan uusi,pari vuotta sitten perustettu. Ensi fiilis on vähän sellanen plus/miinus-nolla. Konsepti on mulle tuttu, eikä minulla ole minkäänlaisia odotuksia tai pakottavaa tarvetta käydä siellä. Ryhmässä on kuitenkin asiallinen ja ystävällinen ilmapiiri. Tätä edistää myös konseptiin kuuluva, jäsenistä valittu “moderaattori” joka puuttuu keskusteluun jos se luistaa hanskasta. Itselleni sopii ryhmä, jossa nimenomaan “keskustellaan”, joten pysyn vielä jonkin aikaa hollilla ja katson täydennämmekö toisiamme.
Ihmetellään yhdessä! 
Hei taas, Akkari ja muut!
Sinun ja meikämannen kokemuksista ilmenee selvästi, että aa-ryhmien jäsenet ovat voittopuolisesti keski-ikäisiä tai jo eläkeläisiä. Eläkeikäiset meistä ovat yleensä saaneet pitkän raittiuden, johon valtaosa on myös pyrkinyt. Uusia jäseniä, jotka pysyvät vuoden raittiina, tulee reilut 200 vuodessa. Osa heistäkin luopuu aa:sta joko juomaan tai sitten pysyvät raittiina loppuelämänsä. Sekin tiedetään, että työikäisillä miehillä hyvin yleinen, ellei yleisin, kuolinsyy liittyy alkoholinkäyttöön.
Oven väliä ramppaava “Pekka” saa tulla palaveriin siinä kuin muutkin, myös pienellä paikkakunnalla.
Toisten jäsenten juomisen tarkkailu on vastoin aa:n perinteitä. Kaikki toiminta, raittius mukaan lukien, perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen. Itse osallistun vuorollani kahvinkeittoon yms.palvelutehtäviin. On kiitollinen olo, kun saa raittiina palvella toisia alkoholisteja.
Tapasin aamulla monen vuoden jälkeen kauppareissulla “Matin”. Hän kertoi jääneensä pois palavereista, mutta on palannut takaisin säännöllisempään käyntirytmiin. Oli näet ulkomailla tullut vartioimaton hetki, mutta onneksi juominen oli kuitenkin jäänyt lyhytaikaiseksi.
Itselläni on kanssa aikataulu usein niin tiukka etten välttämättä kerkiäisi AA-kokoukseen. Tosin voihan omaa aikataulua aina priorisoida. Ei minua se tuttujen mahd. tapaaminen sielä haittaisi. Elämää se vain on. Toisekseen vietän koko kesän toisella paikkakunnalla. Voihan sielä varmaan vain käydä kuuntelemassa? Jostain olen saanut päähäni että sielä on uskonto aika vahvasti osana.
Tottai voi osallistua, ihan ympäri maailmaahan näitä kokouksia on ja lopettajat ovat kaikkialla tervetulleita. Hienoimmat hetkeni olen viettänyt Skotlannissa vanhassa kirkon kellarissa, kirkkokuoron harjoitellessa yläkerrassa. En kajahtanut uskoon sielläkään, vaikka olin kirkossa. Kääk!
Mä luen joka päivä lehdistä islamista, mutta en ole muslimi 
Moro! Joo menen kyllä kokeilemaan toistakin ryhmää.Elämä pitää saada haltuun.Tänään taas ollut vaikeempaa,kun riitaa vaimon kanssa vähän joka asiasta.Mikä lie,kun ei nyt mitään osaa oikein tehdä vaan aina tulee ojennusta vaikka parhaansa yrittää.Toikin vituttaa,kun pitää iltaisin noi oluet/siiderit tuossa olkkarin sohvalla juoda ja vielä todeta ettei ole alkoholisti ja voi pari juoda.No ei ole,ei ole,mutta varsinkin riitelyn jälkeen ei se niin mukavalta vaan tunnu.Vettä sataa taas ainakin meillä ja muutenkin ankeeta ja harmaata koko elämä.Mutta parempi silti selvänä,kun vaan jaksaisi pysyä. 
Tuli tuossa mieleen, että vaikka alkoholin kanssa taistelu on todella perseestä, niin olen silti onnekas.
En joudu syömään mitään lääkkeitä, en käytä huumeita, en tupakoi/nuuskaa. Ainoa kemikaali joka tällä hetkellä vaikuttaa on aamuinen kahvi 
Terveys on tallella, hammaslääkärille rutiinitarkastukseen. Punttisalilla menee lujaa ja lenkkipolulla myös. Opinnot etenevät aikataulussaan, kohta on enempi opintopisteitä kuin hienossa, sveitsiläisessä raakamaidosta tehdyssä emmental-juustossa reikiä!
Kun saan säästettyä vähän rahaa niin menen ostamaan kevään kunniaksi uudet kengät ja parturiin.
Onko joku kokeillut noita Detox-kuureja? Tekisi mieli heittää tommosen kuurin kautta ruokavalio paljon kasvispainottemaiseksi.
Olen niin saatanan hyvällä fiiliksellä juuri nyt
Hyvältä vaikuttaa.
Detoxit on käsittääkseni humpuukia. Paastoa jonkin aikaa, sen jälkeen kasviksetkin maistuu.
Kyllä raittiina on hyvä olla.
Hienoa! Miten noin muuten menee?
Satamamestari!
Kesälomien alkaessa voin kertoa sinulle, että vierailla pakkakunnilla on juhlallista käydä palavereissa. Pitkän talven jälkeen lomailupaikkakunnan jäsenille on ilo tavata kesälomalaisia ja tietenkin myös päinvastoin. Ja uutena osallistujana olet erikoisen tervetullut.
Hei Satamamestari! Kiva kuulla, että homma rullaa. Mutta älä nyt mitään vihanneskorvikkeita harkitse. Liity parvekepuutahureiden kerhoon! Mulla tomaattikasvit on jo sen verran isoja, että pitää ensi viikolla istuttaa suurempaan ruukkuun. Paprika seuraa, naapurilta kuppaan ehkä vielä pari kurkkua. Kivaa!