Sulla on hyvin ajatuksen tasolla tuo raittius, itse taistelen kanssa juuri korvienvälin kaa se on välillä helppoa ja välillä todella ahdistavaa toistaiseki tän 1,5 viikon ajalla se on mennyt hyvin joskin väsymys on ollut aivan kauhea johtuu osittain myös rikkinäisen olkapään aiheuttamasta yölisestä särystä.
Mut kaikkiiaan sulla homma hanskassa jos ilmaisu sallitaan toivotaan että se pysyy myös
kaikkea hyvää!
Kyl tää mullakin jokapäiväistä taistelua on, mut niinku sanoit välil helpompaa ja välil ihan hirveen vaikeeta 
Väsymys oli mieletöntä kolme ekaa viikkoa, mut täl viikol oon ollu pirtsakampi jo. V-mäistä kun kipu herättelee yöl, mul oli vasen käsi puoli vuotta kipeenä ja aina ku yöl käöntys ni kipu herätti. Toiv nyt saat olkapääs kuntoon pian
Vappu sujunut ihan hyvin ja rauhallisesti. Mökillä oon ja ihmeen vähän juominen käynyt mielessä. Autotallia kun siivosin niin hetkellisesti tuli kylmä olut ajatuksiin, mut ei mitään hirveetä himoa onneks tullut. Kaverin kans ketä lopetti samaan aikaan ku mä ollaan tiiviisti tänään viestitelty ja tsempattu toisiamme. Onhan tää vähän outoa kun suurin osa tutuista kuitenkin juhlii vappua aika railakkaasti, laittelee skumppa yms kuvia someen ja mä päivitän jotain siivouskuvia:) No, ei se mua häiritse ja huomen aamulla voin olla itteeni taas tyytyväinen. Sauna lämpeemäs ja koht sinne. Mikä must on kans iloinen asia, et kaks kolmesta jo aikuisesta lapsestani on selvinpäin tän vapun, nuorimmainen ainoana läks isolle kylälle vähän juhlimaan. Ei tarvii sit murehtii ku yhdestä vaan tänään. Ainahan noista lapsista murhetta kantaa, vaikka kuinka isoja olis 
Hyvöt vapun jatkot kaikille
Moikka Ilona ja Rampe ?
Tekee hyvää seurata teidän ajatusten vaihtoa. Samalla käyn läpi omaa raitistumisen alkutaipaletta. Ettei totuus pääse unohtumaan ?
Työmaa on kamala ja kestää pitkään mutta itse ajattelen, että elämän eteen kannattaa yrittää. Tsemppiä ja jatketaan! ?
Huomenta Yolo Ihana oli herätä virkeenä vappu päiväön. Aamutuimaan ajattelin, miten vääristynyt oma ajattelutapa vielä on, sitä pitää juomista jotenkin normaalina ja juomattomuutta ”outona”, vaikka ihan päinvastoin sen niinku pitäis olla Hei, tajusin nyt, ettei mua oo yhtään tänä viikonloppuna ahdistanut, jee!
Moikka,
Kiva lukea teijän kirjotuksia. Oon tässä viime aikoina ihmetellyt kovasti tätä ahdistusta, joka tulee vöhän väliä ja jotkut päivät on tosi vaikeita päästä sen yli. Helpotti kuitenkin nähdä teidän teksteistä, että se on ilmeisesti aika tyypillistäkin ja helpottaa jossain kohti? 
Kiu8 voin kertoo et elämäni pahimmat ahdistus”kohtaukset” on tullut nyt lopettamisen jälkeen ja varsinkin kolmena ekana viikkona tuntus et sekoanko mä kun se puristava tunne oli niin voimakas et rinnas ja mahas asti oli sellanen sanoinkuvaamattoman järkky olo ja kyl olin itkuherkkäkin. Neljäs viikko on ollu jostainsyystä helpompi, en tiedä onko se sitä et oon pystyny pääsemään yli sen pahan olon ilman et oon ratkennut juomaan, ehkä vähän vahvistunut henkisesti jo. Mielialat ailahtelee ja kokoajan täytyy pitää mielessä et oon vasta alkutaipaleella, mut hei kyl saa ja täytyy iloita ja olla ylpee jokaisesta päivästä jonka on ollu selvinpäin. Eikä sitä kannata liikoja retkahtamista miettiä ja pelätä, ollaan kuitenkin ihmisiä eikä mitään koneita. Hyvöt kevään jatkot sulle ja muista, ettet oo yksin etkä ainut tässä tilanteessa ja mullakin tekee välillä tosi tiukkaa, mut onneks ei sentäs joka päivä
joo, on tehnyt kyllä tiukkaa ja ihmeellinen tosiaan tuo ahdistus, kun kuristaa kurkkua vähän väliä. Mutta josko se siitä ajan kanssa lähtis sit helpottamaan. Liikunta on kyllä isoin apu ollut. Semmonen kunnon rääkki tyhjentää kyllä pään totaalisesti. Ihmettelinkin tossa ku tänään purskahdellut itkuun ihan ihme syistä, että hormoonitko vaivaa vai mikä 
mutta hei se itku kyllä puhdistaakin! Päivä kerrallaan etiäpäin nauttien energisistä päivistä.
Oon tällanen 50-v vanha ”käyrä”, niin hyvin mahdollista et osa olotilasta selittyy kyl noil hormooneilla, vaihdevuodetkin vissiin pukkaa päälle. En nyt kuitenkaan lähtis itelleni diagnosoimaan Tri Jekyll and Mr. Hyde syndroomaa vaikka välillä tuntuu et sekin hyvin mahdollista Toisinaan muutun enkelistä pirulaiseksi hetkessä ja kiihdyn nollasta sataan nopeemmin kun Mb amg 63 s ?. Tätä tää keski-ikäisen naisen elämä on tai naisen ylipäätään
Liikunta tekee kyl kaikinpuolin hyvää ja onneks tullut harrastettua sitä jo ennen tätä lopettamista. Mun pitäis kyl ottaa itteeni niskasta kiinni ja lisätä sitä taas.
Nyt kun Vappu meni näin hyvin, niin ajattelin et Jussiin asti oon ainakin ottamatta. Kait nää välitavoitteet hyvä asia on, tiedä häntä Kuukauden juomattomuus on tehnyt niin hyvää, etten tiedä miksi vaihtaisin tän saavutetun olotilan siihen entiseen, huonoon. Jakselemisia meille kaikille
Ei tosiaan ole helppoa tää naisen elämä, kun on millon mitäkin. Just tunnetilat heittelee välillä tosi rajustikkin 
Hieno päätös olla jussiin asti juomatta! Mä otin kans itelleni välitavotteen et 2kk alkuun ja siitä sitten olin tarkotus kuitenkin jatkaa se puolvuotta itsetutkiskelua. Pysyn nyt kuitenkin realistisena ja oon armollinen itseä kohtaan. Paljon tutkinu noita sober curious juttuja ja ne jotenkin auttaa näkemään asiat niin eri kantilta, kun ennen. Mitä enemmän näitä energisiä päiviä tulee, sitä enemmän tunnistaa sitä vanhaa itseään ja se on aika kiva tyyppi Tää sivu auttaa ihan älyttömästi, kun saa lukea teidän kokemuksia ettei yksin tarvitse räpeltää. Voimia päiviin! 
Viides perjantai-ilta selvinpäin. Ihan mukavasti menny. Oon pitänyt itteni kiireisenä ja saanutkin tosi paljon aikaseks. En mä ennen ois näin ahkerasti piha- ja mökkihommia tehnyt tai jos oisin tehnyt niin kyl alkoholia ois kulunut jo aikalailla. Nyt kun krapuloita ei oo ollut niin kyl näistä viikonlopuista ja päivistä ylipäätään enemmän irti saa. Oon vetänyt itteni aika piippuun tai niin piippuun, etten oo enää hommien jälkeen jaksanu liikuntaa harrastaa niinpal ku toivoisin, mut ei se niin välii:) Nukkunut oon ku pikku possu, hyvin. Ihmeellisesti juominen vaikutti nukkumiseen, vaikken juonu ees joka viikko. Nyt ei oo enää sellasii jatkuvii yöheräilyjö vaan nukun pidempiä putkia ja oon aamuisin levänneen olonen. Välil tulee juominen mieleen, tuntuu et on jotain sillee pikkasen ikävä, mut ei oikein tiedä mitä:) Kännis en kuitenkaan halua olla, saatikka potee sitä jäätävää darraa. Sunnuntaina viis viikkoa täyteen, täst on hyvä jatkaa. Kaikille tsemppejä
Kiva kun ulla menee hyvin mulla oli viikonloppuna tosi synkkiä hetkiä liittyy mutta tänään taas hyväpäivä joka sai alkunsa jo salilla! Rennon alkotonta viikkoa toivotellen!
Sitä samaa sulle:) Niit synkkiä hetkiä tulee mullekkin aina välillä, mut onneks menee ohi ajan kans. Mua painaa nyt aikamoinen väsymys, mut johtuu varmaan siitä kun on liian monta rautaa tulessa. Eilen kävin tekemässä pitkän lenkin, kun rupes ajatukset menemään alakulon puolelle. Ei johtunut mistään juomattomuudesta, parisuhde juttuja vaan, mut kyl nekin selviää taas:) Liikunta tekee kyl tosi hyvää ja salilla käynti kuulostaa hyvälle. Joskus kävin ahkeraankin, mut muutin pari vuotta takaperin paikkakunnalle mis ei kauheen lähellä salia oo. On mul tääl kotona kaiken maailman hilavitkuttimia millä voin treenata ja huomen onkin sellanen päivä et pitäis riittää energiaa ähkiä vähän punttien kanssa
Kyl nää viikot alkotta hyvin sujuu, mut ens viikonloppu voi tehdä taas tiukkaa. Mut hei sulla Rampe jo kolme viikkoo ja mul lähenee kuudes viikko kovaa vauhtia. Oikeesti tosi hienoo
Kuulostaa tosi hyvälle ei se että on parisuhdeongelmia vaan että alkoton elämä sujuu mallikkaasti!
Tosiaan pamahti jo kolme viikkoa täyteen ja sähän oot jo ihan konkari!
Tänään kaikenmaailman pikkuhommia tehty tai ei ne niin peiniäkään kun tuo kissaaitauksen kaos piti uusia kun sai kipeetä talvella kun lumet rojahti alas katolta alas!
Väsy täälläkin no tänään ihan fyysistäkin kun hommia tehnyt.
Hyvin se sullakin viikonloppu menee, tsemppiä meille ja muillekin
Perjantai-ilta eikä tänään oo tehnyt mieli juoda, mut juominen on käynyt mielessä. Tää tunne on jotenkin outo, ristiriitainen ja osoittaa kuinka paljon tää on henkisen puolen juttu, eron ottaminen alkoholista. Harkinta-aika, oonko aikuisten oikeesti valmis luopumaan siitä kokonaan vai en? Kait se on sitä kun viikonloput on ollu niinpal erillaisia kun joi. Niis oli se tietty fiilis ja sama kaava ja nyt ne kumpikin puuttuu. Tai on edelleenkin sellanen viikonloppuolo, mut ei sitä tiettyy odotusta mikä oli kun tiesi ottavansa kunnon kännit. Tää on nyt niinku kuudes viikonloppu selvinpäin, menee varmaan vielä pitkä aika kun ei enää tunnu ihmeelliseltä tällaset tervehenkiset viikonloput, mut kyl mä jaksan odottaa, ainakin kovasti toivon niin. Herran jestas sentään millanen morkkis mulle tulis, jos ratkeisin, enkä sitä todellakaan haluu., ikinä. Täytyy vaan välil palautella mieleen mitä kaikkee paskaa juominen on aiheuttanut, sitä ku vähän kelailee, niin motivoi kummasti. Nyt on kuitenkin hyvä perjantai, hyvä viikonloppu, selvä ja mä nautin tästä Nauttikaa te muut kans
Kuudes viikko täynnä, hyvä minä. Oli ihana herätä sunnuntai aamuun ilman krapulaa, taas:) Eilinen ei ihan helppo ollut, mut siin se meni kuitenkin. Maraton puhelu aamulla ystävälle kenen kanssa yhdessä tää ennen kokematon matka aloitettiin. Oon niin kiitollinen tästä ystävyydestä. Edelleenkin täytyy viikonloppuisin itelle muistutella miks juominen ei kannata, mut tätä tää nyt on enkä päivääkään vaihtais tästä selvänä olosta pois. Vähän kuntoilusta hyvän olon endorfiineja ja sit pihal puuhastelemaan. Tänäänkään ei oo mitään syytä miks joisin. Jakselemisia kaikille
Onnea kuudesta viikosta! Mahtavaa!!b
Älä kuitenkaan alkolla juhli, leivo vaikka kakku tai pullaa
Tuo kimppalopettaminen on jees kunhan muistaa, että mahdollinen kaverin retkahtaminen ei anna lupaa itelleen vetää alkoa mutta muuten ihan oikea vertaistuki on hieno turva!!
Tsemppii seuraaviin koitoksiin
Kiitos Rampe Ei tullu juhlittua alkolla ja kun katoin avokin krapula kärvistelyä olin niin onnellinen, ettei mun tarvi. Se fyysinen puoli, kun oli paha olo, eikä muuta ois jaksanu ku maata koko päivän sängyssä ja sit päälle se henkinen helvetti mikä hänelkin kestää tonne keskiviikkoon. On muuten silloin ihan eri mies, kärttynen, hiljainen ja hiton raskas:) Tiedän et mun on parempi olla hajuton ja mauton seuraavat pari päivää. Onneks ottaa nykyään tosi harvoin:) Eilen oli purkuhommia mökillä ja ruokapuoli jäi puolikkaaseen maksalaatikkoon, mut sit ku kotiuduin niin vedin sipsi/karkki ähkyt sängyssä, oli mun tapani juhlistaa tätä kuutta viikkoa
Kimppalopettamisesta sen verran, et ystävällä on enemmän selkärankaa ku mulla, oli taannoin 100 päivää ottamati ja tietää kuinka helppo ratkeamisen jälkeen on palata entiseen. Täst ollaan käyty keskustelua ja se auttaa ymmärtämään ettei kannata tuudittautua siihen et jos nyt pystyn olemaan juomatta vaikka kolme kk niin sit senjälkeen kykenisin kohtuu käyttöön. Joo, mut nyt alko uus viikko, kaikenlaist ohjelmaa luvassa. Vene laskettu ja keskiviikkona luvattu lämmintä, jos vaikka kävis heittämässä pienen lenkin. Mukavat viikonjatkot kaikille
Perjantai-Iltahan se taasen on ja selvinpäin tänäänkin:) Viikko on ollu kiirus ja väsyttävä. Ei oo ollu haluja juoda, mut kyl se juominen kokoajan takaraivossa on. Mul on nyt isot projektit meneillään mökillä ja onhan käynyt mielessä, et oishan se ihanaa pitää kunnon vanhanajan viinin ja oluen huuruinen viikonloppu ystävien kesken kun kaikki on vihdoin valmista. Saunottais, otettais vähän aurinkoo, uitais ja syötöis ja JUOTAIS jotain ”hyvää”. Vaarallisia ajatuksia, jörjettömiä, typeriä. Mistä helvetistä näit oikein sikiää? Tai kylhän se on tää orastava kesä ja se et oon tottunut itteni palkitsemaan juomalla, siit näit ajatuksia tulee mun pieneen päähäni.
Tuleehan näitä mielihaluja varmaan vielä pitkäön ja tietty tiedän et tulee muillekkin. Ystävä laittoi viestiä kun katteli jääkiekkoa et lonkeroo tekis mieli. Jääkiekko laukas juomishalun hänel, mut onneks ei hänkään ratkennut.
Kaikki on periaattees hyvin, mut joku puuttuu. Avokki sanos muuten eilen et pitäiskö mun juoda taas kun olin silloin jotenkin mukavampi. Siis en todellakaan ollut, täys kuspää olin, en tietty aina mut usein Väsyttönyt muuten ihan hemmetisti koko viikon, mut se johtuu kyl nyt ihan stressistä. Pian saan kuitenkin aloittaa ”lomailun”, et kyl tän kestän ilman mitään nollaamista alkolla. Sunnuntaina viikko nro 7 täynnä. Senverran aikaa kulunut jo viimeisestä ryypystä, et oon kyl jo tajunnut kuinka paljon parempaa kaikki on näin. Vaikka välillä suoraan sanottuna vituttaa kaikki, niin kestän sen paremmin ku ennen. En oo niin hermoheikki enää, jee
Hyvää viikonloppua
Perjantai toiaan, viikon pahin päivä mutta voiton puolella eikä sitä akoa ainakaan enää mitään helpolla saa enkä edes jois vaik saiskin.
Tuo ittensä palkiteminen toisaan on yks vaikee mistä täytyy päästä eroon. Miksen voi esim rankan päivän jälkeen ottaa kaljan, kaks tjtn kun KAIKKI muutkin voi ja miksen voi vetää sivistyneet kännit jonain päivänä ja pitää taas viikkojen tauon miks miks ja miks no siks kun se ei jää siihen yhteen tai pariin kaljaan tai yhteen känniin vaan homma repee… Näin se vaan on ja parasta tottua siihen ja oppia pikkuhiljaa tähän mutta kyllä se vaan jokin puuttuu ja veikkaan kyllä, että se on se tuleva kesäkin joka siihen vaan vaikuttaa myös aikalailla.
Kreetan matkan lähtöön alle 3 viikkoo aikaa ja se kyllä vähän aiheuttaa mietintää miten selvii kaikista rantakahviloista ja dinnereista ym ilman alkoa mutta tuon jälkeen kun sen klaaraa on varmaan taas ottanut aimo askeleen kohti pysyvää raittiutta!?
Yritän myös lohduttautua sillä kuinka paljon rahaa säästyy varsinkin nyt kun kaikki muukin elämä ruokaa ja bensoja myöten on muutunut sikakalliiksi.
Väsyttää välillä kyllä ihan huolella ja olen itekin varmaan aika tylsää ja totista seuraa nyt kun tosiaan jotain puutuu.
Mutta onnea 7 viikosta hienoa hienoa!! ja hommahan jatkuu
Mukvaa viikonloppua!
