Paha juttu. Alkanut pyörimään dokaaminen mielessä. Kevät ja kesä. Mitä tehdä?
Kuukausia raittiutta takana…
Helvetin voimat nousevat taistelemaan minua vastaan. Kuka voi pelastaa minut tästä koetuksen hetkestä?
Palavereja vaikka kuinka usein.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Hyvä idea.
Huomenta Grape. Onko juttu paha vai ennestään tuttu? Mikä on oleellista keväässä ja kesässä juomishalujesi suhteen? Olet käynyt prosessin jo läpi raittiuteesi kiinni saadessasi joten en olisi liian huolissani. Tunnistat tilanteen - tarkista se nyt huolellisesti. Mielellään muiden tukemana - kuten teetkin parhaillaan täällä. Oma asiasi säntäätkö palaverista toiseen vai et. Kokeile ettet jää yksin märehtimään ja paisuttamaan asioita.
Vastaan kysymykseesi yksinkertaistamalla. AINOASTAAN sinä itse voit pelastaa itsesi. Tukijat voivat tukea, toteuttaja olet loppupeleissä aina ja ainoastaan sinä. Tsemppiä ja pysy linjoilla. 
Kesästä ja dokaamiseseta ei ainakaan täällä päässä selvitä mitenkään ilman Antabusta. Jatkuvasti kiljunkeitto mielessä ja varmuus siitä että vain yksi kauhallinen päivässä riittää. Just. Ei ole koskaan yksi riittänyt, vaan kyllähän sitä nyt iso mies toisenkin, kolmannen… jne. Nappi naamaan on mulla ainoa pelastus. Se jopa hillitsee noita dokausfantasioita. Sen verran pahana vielä mielessä kuolemankielissä veren oksentamista ämpäriin on.
Kiitos teille vastauksista. Osittain vierastan ajatusta, että lähtisin vaeltamaan palaverista toiseen.
Elämä on. Haasteita on. Kuten Andante kirjoitti, vastuu on yksin minun, valinta on yksin minun. Omaa elämää ei voi sysätä muiden päätettäväksi, koska he eivät sitä eläkään. Elämän maku ja suola on siinä, että on vapaus tehdä mitä vaan omien kykyjen rajoissa. Meillä kaikilla on mahdollisuus sukeltaa suureen pimeyteen, tai suureen, hyvään seikkailuun. Toivottavasti se, mitä tekisimme, olisi todella oikeaa ja rohkaisevaa, viisasta ja hyvää, meille.
Kirjoitan itselleni, kirjoitan sinulle. Ei vielä - jo nyt. Jotenkin noin kirjoitti Sören Kierkegaard. Jo nyt taivaassa - ei vielä kuitenkaan. Luulen, että tässä prosessissa kristallisoituu uudestaan elämän suuret totuudet ja viisaudet:
Tänään. Vain tänään raitis.
Eilistä ei ole, huomista ei ole - nyt-hetki on. Mitä teet nyt? Mitä haluat ajatella nyt?
Ensimmäiset asiat ensiksi.
Ensimmäinen ja viimeinen.
Vapaus.
Se, että totean haluavani dokata ei tee minusta retkahtajaa, vaan realistin, joka voi todeta sen, että kesän lämpö ja muut asiaan liittyvät seikat antavan minulle mahdollisuuksia relapsoida, retkahtaa. Mutta en ottanut viinaa äsken, en nytkään, en vieläkään. Eli olen jo voittanut lukemattomia tunteja, joiden aikana en ostanut, en halunnut, en romahtanut. Jos en keskity siihen, että ole raitis ikuisesti, iankaikkisuudesta galaksien tuolle puolen, niin ehkä voisin olla raittiina yhden sekunnin. Jos jopa kolmisen minuuttia, sehän on jo 20. osa tunnista. Ja tunti on jo 24. osa vuorokaudesta. Mahdollisuus retkahtaa pitää sisällään myös mahdollisuuden olla raittiina. Kolikon kaksi puolta.
On mahdollista olla myös raittiina, vaikka ei haluaisikaan olla raitis. Esimerkiksi karu karuus - karun asenteen tuolla puolen oleva asenne antaa valmiuksia raittiudelle.
No jo on syvällistä pohdintaa. Mutta vakava on aihekin. Kysymyshän on elämästä ja (tai) kuolemasta. Kolikolla on kaksi puolta. Toinen on kiiltävämpi kuin toinen! Asenne antaa valmiuksia raittiudelle. Niin antaa. Asennetta, asennetta!!! Hiljaa hyvää tulee!
Noin se on Grape, onneksi voi valita kuitenkin vielä juomattomuuden ainakin tänään, vaikka dokaushaluja onkin. Mulla myös! Kevät ja kesäkö sen tekee? Ehkä eivät yksin, mutta mullakin on niin paljon mukavia mielikuvia kesäasioista ja huomaan, että kaikkiin on liittynyt juominen. Kun katson pihagrilliin, niin mielessä häivähtää ehkä joku herkkumakkara sinapin kera, mutta heti perään myös juomat. Tai ehkä juomat ensin? Viime keväänä sorruin puolen vuoden tauon jälkeen ja sen jälkeen tissuttelua kesti 8 kuukautta. Yritän pitää tämän mielessä ja annan dokaushalujen tulla ja mennä. Tsemppiä sinulle!
Kiitos. Täytyy myöntää, että ei ole helppoa.
Tapsa, en tiedä, syvällisiä vai onko jo retkahtamisen petaamista leikittelemällä, viisastelemalla.
Huokaus. Olen voimaton, nyt raittiutta voimattomuuden keskellä.
Grape, vielä yksi kortti takataskusta esiin. Vastuu ja mahdollisuus toteuttaa asioita/määräysvalta kulkevat käsi kädessä. Mulla on joskus tapana letkauttaa, että jokainen meistä on tavallaan oman elämänsä toimitusjohtaja. Eli täysvastuullinen teoistaan. Mutta kuten firmoissakaan TJ ei tee yksin kaikkea, ei raitistelijankaan tarvitse yrittää kaikkea omin voimin. Valintojen suhteen tämä tarkoittaa sitä, että käytä esikuntiasi neuvonantajana tiukassa paikassa. Kuten juuri nyt kirjoittamalla teetkin. Jos sulla on mahdollisuus ottaa livenä yhteyttä sopivilta tuntuviin neuvonantajiin niin tee se!
Mahdollisuus on yksi asia, haluttomuus toinen. Kukaan ei pakota tai “mahdollista” sinua yhtään mihinkään. Etenkään ulkomaailman fyysinen tila - juopon aurinkokin paistaa paitsi taivaalla niin myös kapakoissa läpi yön.
Tsemppiä.
Tähän haluan kompata Andantea. Viisaita ajatuksia, kuten niin monesti aiemminkin.
Tuo tj-ajatusmalli kuulostaa erittäin järkevältä. Saman voi peilata niin monella tapaa. Tj tarvitsee johtoryhmää, saa sieltä vinkkejä ja apua yrityksen johtamiseen. Toisaalta voi ajatella, että laivalla on vain yksi kapteeni. Tosin kapteeni yksin ei ole juuri mitään, miehistö hoitaa suurimman osan duuneista.
Ole oma TJ:si tai kapteeni, tai miten ikinä haluat asian nähdä! Muista kuitenkin, että ympärilläsi on ihmisiä, valmiina auttamaan tavoitteesi saavuttamisessa! Itse yritysmaailmassa olen huomannut, että hyvä tuo hyvää. Hyvästä puhuminen ja sen tavoittelu tuo lopulta hyviä tuloksia. Maailma muuttuu; teko teolta, ajatus ajatukselta!
Oma kantava ajatukseni on ollut jo pitkään yhdessä onnistuminen. Siihen ei pysty yksin. Mutta ryhmässä on voimaa, oli se johtoryhmä tai kapteenin miehistö. Tai me plinkkiläiset. Onnistutaan yhdessä!
Grape, en osaa auttaa sinua dokaushalujen käsittelyssä, koska minulle ei sellaisia ole raittiuteni aikana iskenyt. Mutta en voi hyväksyä kommenttiasi “Olen voimaton”, koska et ole. Voimaton ei enää taistele, voimaton ei enää hae tukea ja apua. Voimaton on nujerrettu. Sinua ei ole!
Voimia taistelun voittamiseen!
Kiitos teille, hyviä kommentteja! Oman elämänsä toimitusjohtaja, kapteeni, vielä on toivoa!
Mä olen ainakin voimaton alkoholin suhteen. Mikäli mä otan vaikka putelin olutta se voi johtaa vaikka mihinkä. Se saattaa johtaa taas sellaiseen tilaan, että vaikka haen apua, se ei välttämättä auta halustani huolimatta. - Voi olla, että ryyppään taas omaan pohjanoteeraukseen saakka. Sehän olis tietysti mukavaa jos se pohjanoteeraus olis joku pikkunen juttu, vaan kun ei se viimeksikään ollut kuin terveyden, työn, ihmissuhteiden ja omaisuuden menetys.
Suuntaa nyt laiva selville vesille, Kapteeni Grape! Tai tee mitä teet mut nujerra se peikko! Edelleen olen sitä mieltä, että meillä on mahdollisuus onnistua, yhdessä!
Suuntaa nyt laiva selville vesille, Kapteeni Grape! Tai tee mitä teet mut nujerra se peikko! Edelleen olen sitä mieltä, että meillä on mahdollisuus onnistua, yhdessä!
Kiitos hyvistä kommenteista!! Luulen, että onnistuin viemään laivaan pois kovasta myrskystä!
Löysin sisältä taustalta surumielisyyttä, muutaman kuukauden parisuhde oli katkennut, ja en ollut osannut käsitellä tuntemuksia. Aloin juoksemaan taas perinteiseeen tapaan vaikeita tunteita karkuun erilaisiin sekaviin tekemisiin, joista osa ei ollut ihan fiksua. Tuossa tiimellyksessä alkoi nousta ajatuksia, että voisihan sitä alkaa vetää viinaakin, ja sitten tuli viinahimo. Eilen löysin taustalta tuon haudatun tunteen, ja heti tuntui, että täähän se syy on ollutkin…
Nyt tuntuu paremmalta…
Hyvä Grape, että paikallistit juomishimon aiheuttajan. Parisuhteiden katkeaminen on stressiskaalassa aivan kärkisijoilla joten ei ihme jos elämäsi tökki. Googlaa nämä “stressorit” niin saat pienen merikartan matkallesi. Karikko- ja vaarapaikkoja tulee meille jokaiselle takuuvarmasti vielä eteen. Helpompi selättää kun ne tiedostaa.
Suhdejuttuihin ehkä sen verran, että selväpäisenä sulla on paremmat tsänssit naistenpyydystyksessä. Muistan omilta kivikautisilta ajoiltani ne harvat kapakkakerrat jolloin olin kahvilinjalla Paakarissa (Old Bakers stadissa). Oli niin eksoottinen ilmiö, että välittömästi joku naispuolinen tuli ihmettelemään enkö juo ollenkaan alkoholia. Siitä sai jutun hyvin alkuun. Väärinkäsitys kyllä sitten valitettavasti korjaantui aika pian!!! 
Ajat ehkä ovat muuttuneet, mutta kokeile jos välttämättä kapakkoihin haluat.
EN hirveästi niistä kapakoista välitä, mutta sellainen erikoisuus tapahtui, että tuon naisen kanssa olemme tässä soitelleen, suorastaan hämmästelen asiaa. Mutta kyllä, täytyy googlata nuo pahimmat stressinaiheuttajat.
Oli muuten jännä, viinanhimo katosi samalla sekunnilla, kun tajusi, että mikä siellä taustalla. On. Tosiaan ylipäätään mikä tahansa stressi on minulle aiemminkin ollut sellainen vaaranpaikka. Täytyy tutustua noihin asioihin ajatuksella ja viisaudella…
Kiitos kommenteistanne, nyt kävi niin, että tällä kertaa päätin aloittaa ketjun ENNEN KUIN Mitään tapahtui, ja täytyy sanoa, että kyllä auttoi… 
grape kirjoitti
Hieno juttu ja onnittelut, että toimit oikein ja vastuullisesti ennen ekaa ryyppyä. Samaa päämäärää palvelee aa-laisten tapa pyrkiä soittamaan toiselle aa-laiselle ennen kuin ajatus alkoholista muuttuu ryypyksi. Puhelinkioskien ja kolikkopuhelimien aikaan menetelmää kutsuttiin nikkeliterapiaksi. Nythän meillä on auttava toveri kännykän päässä milloin tahansa.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme