Dokaushaluja...

Hienoa Grape!
On mukava kuulla, että helpotti!
tsemiä jatkoon! T: uneton Sorb

Näinpä. Mörkö kaapissa tai sängyn alla on tasan niin kauan omaa elämää sotkeva otus, kunnes ongelmakohtaa tutkitaan tietoisuuden lampun avulla. Dokaaminen tuppaa pikkuhiljaa sammuttamaan kaikki valot, jolloin ongelmien selvittelyä vastustavia mörköjä syntyy kuin sieniä sateella. Raittius taasen tuo valoa pimeyteen ja karkoittaa möröt yksitellen. Tarvitaan vain aikaa ja tahtoa uskaltaa ottaa asiat käsittelyyn.

… ja tähän väliin sopii tietty Enter Sandman …
youtube.com/watch?v=CD-E-LDc384

Hienosti kuvattu!

Sanotaanhan jo kyseisessä biisissäkin, että:

Exit, light
Enter, night
Take my hand
We’re off to never-never land

Olipas tosissaan hyvä kuvaus alkoholismista ja raitistumisesta narkkitehdiltä.

Hienoa, Narkkitehti! Ja muutkin!

Tunne-elämän häiriöitä, outoja juttuja…

Ainakaan nyt ei näytä olevan dokaushaluja, eli siis homma jatkunut jo useita päiviä paremmin.

Näillä mennään…

Kohta taitaa olla vuosi plakkarissa? Älä luovuta! Tsemppiä! :slight_smile:

Juomishaluja tulee ja menee. Ne taitaa olla vain ajatuksia. Ihmisellä jostain lukeneena päivän aikana käy muistaakseni tuhansia ajatuksia virtana. Ignoraa ne juomisajatukset pois jos niitä alkaa päähän ilmestyä - annat tulla ja mennä. Ei niistä kannata välittää, kohta on uusi mukavampi ajatus mielessä kuin etanoli. Vaikka pilven takaa kurkkaava aurinko. :slight_smile:

Joo no, tosiaan vuosi raittiutta tuli kyllä täyteen, mutta sitten romahdin aluksi tissuttelemaan, ja myöhemmin muutama reset.

Nyt olen ollut hieman yli 2 viikkoa raittiina. Lueskelin tätä ketjua siksi, että tänään iski juomahimot päälle. Tuossa n.
1 tunti sitten. Nyt paraikaa tätä kirjoittaessani huomaan, että pahin himo alkaa väistymään. Tämä on nyt sitten toinen kerta jo toukokuu mukaan lukien, kun Päihdelinkki ja mä olemme selättäneet juomishimoa. Nyt täytyy olla vain tänään tarkkana kuin porkkana, etten huijaa itseäni huonoille teille.

Plaani taisteluun on seuraava

Suklaata, sipsejä, vichyä, jopa kolaa jos todella paha tilanne
Leffoja
Tietokonepelejä
Kävelyä ulkona, ystävien tapaamista
Päihdelinkki, blogeja alkoholismista
Youtube, wikipedia
Omien ajatusten kirjoittelu, tuntemusten tunnistaminen, analysointikin
Armollisuutta itseä kohtaan, lepoa, iloa, rauhallisuutta, päivä kerrallaan -asennetta

Toivottavasti noi auttaisi edes jonkin verran

Hyvä plaani!
Mulla on osa samoja! :slight_smile:
Ja just tuo armollisuus. Älä soimaa ittees. Juomahimo on juomahimo, riittää kun vaan annat sen mennä ohi.

Kiitos! :smiley: :slight_smile: :smiley:

Joo-o. Voitto tuli sitten tästä päivästä. Ei ollut helppoa. Tuli mielihalu ryyppäämään vielä uudestaan tuossa 20 maissa, mutta onneksi sattui sellaista, että se meni sitten ohi. Pelottavia tämänkaltaiset päivät.

Taitaa olla niin, että tämä 3. viikko on todella vaikea paikka, on ollut aiemminkin minulle…

Moikka Grape!

Lueskelin tätä pläniä, niin hyvältä kuulostaa. :slight_smile: Itsekin aika pitkälti samoja juttuja käytän taisteluissani raittiuden puolesta. Pizzan tilaus käy kolan kanssa laatikosta olutta. Tietokonepeleillä saa kanssa resetoimista harrastettua. Kävely ulkona on hyvästä, siinä saa ajatuksille siivet. Mitä rauhallisempaan paikkaan pääsee itsensä vääntäytymään niin sen parempi. Itse tuon geogachingin avulla yritän koluilla pk-seudun metsiä. Oon huomannut miten rentouttavaa on löytää kiva metsälampi minkä ääressä voi hetken rentoutua. Nähtävästi tutkittukin on tuota luonnon vaikutusta mieleen, niin hyvää tekee. Mielestäni lähentelee parhaimmillaan terapeuttista vaikutusta.

Tosiaan kanssa omien ajatusten kirjoittelua kanssa harrastelen. Semmosta vanhojen tekstien läpikäymistä ja niiden pohtimista nyt viimeaikoina. Jostain luin, että omien traumaattisten asioiden kirjoittamalla läpikäymällä niin ne voi helpottaa oloa. Huomannut tässä elämäni aikana miten paljon sitä tekstiä on tullut. Masennus kai sen kirjoittamisen on laukaissut ja kyllä sitä lapsenakin tykkäsin noita tarinoita kirjoitella. Masennustila on tosiaan tuottanut sitä tekstiä. Runojakin joskus kirjoitan. Pitää päästä johonkin “tilaan”. Joku siitäkin joskus mulle tuosta runojen kirjoittelusta kertoi, että hyvää terapiaa se on. Mutta joo kirjoittamista voin kyllä suositella ihan kelle tahansa jos jaksaa vaan. Päiväkirjankin pitämistä jos jaksaa. Joskus sitäkin tullut kirjoiteltua synkkinä hetkinä. Blogiakin olen joskus pitänyt. Sitä ei ole enää olemassa. Tekstit on jossain koneeni uumenissa.

Mut joo… Piirtely on kanssa ihan kivaa, mutta sitäkään ei ole tullut piitkään aikaan tehtyä. Sekin on vähän sama kuin runoissa, että oikeaan “tilaan” pitää päästä. Suden taisin piirtää viimeksi kun mokailin kännipäissäni. Kuvasi tunteitani silloin. Oli hyvin riipivä tunne päällä morkkiksessa.

Tulin tänne höpisemään tämmösiä vähän “pehmosia” juttuja. Mutta toivoin kesällä että olisit jatkanut raittiuden tiellä. Eipä siinä mitään häviä jos epäonnistuu välillä. Niistä vaan pitää oppia. Eipä tuota vuotta sinulta pois oteta. Kaikki raittiit päivät on plussaa mitä tulee plakkariin.

Tsemppiä vaan Grape uuteen yritykseen! :slight_smile:

ps. päivä kerrallaan on hyvä motto. Eipä tässä muuta. Kyllä sitä itselle kanssa noita dokaushaluja tietty välillä mieleen tulee. Kuten tonne Korkkarin ketjuun( viewtopic.php?f=42&t=34841&start=105 ) kirjoitin, niin kun muistaa että se alkoholi ei sovi itselle niin siitä on parempi pysyä kaukana. Jos sen on useita kertoja todennut ettei siitä tule mitään niin ei siitä sitten tule mitään.

Viisasta tekstiä, kiitos, luin uudestaan ajatuksen kanssa! :slight_smile:

Raittius, voi kun olisikin selvinnyt kesästä raittiina… mutta näillä mennään.

Tuon 4.9. päivän jälkeen ei ole enää tullut sellaisia kovia viinahimoja. Helpottunut ja rauhallinen olo on lähinnä.

Normi työahdistus tai muuta maailman tuskaa voi olla, mutta ei siis viinahimoja onneksi…

4 viikkoa uutta raittiutta takana…

Tähänkin ketjuun päätin laittaa päivitystä. Syksy meni silti retkahdellessa, vaikka tulikin näemmä 4 viikonkin juomaton jakso, ja joitakin 3 viikon juomattomuuksia. Nyut on alla yli 2 kk raittiutta, ja tästä on hyvä jatkaa. Pakko olla näyrää poikaa, kun ei tulevaisuudesta mitään tiedä.