Diapam - lopettaminen

Muokattu vuosi ketjun avauksen jälkeen.

2021 kyselin täällä Rivatrilin /Diapamin eroja. Nyt lopetettuani bentsojen käytön kokonaan päivitän avausviestiäni ja poistan siitä rivatrilin, koska siitä minulla ei ole kokemusta kuin viime syksyltä yhden pakkauksen osalta.
Toivottavasti keskustelu tavoittaa nyt paremmin bentsojen käyttäjiä ja niiden käytön lopetusta miettiviä.
Vertaistukea ja toisten kokemuksiahan täältä monet etsinevät. Omia kokemuksiani asiasta voin kertoa, jos kiinnostaa.

Taustaa minusta: Käytin Diapamia yli 30 vuotta. Alunperin sain lääkettä esiintymisjännitykseen mihin se auttoikin hyvin ja niin jäi nopeasti koukkuun. Tein kaiken, kuten monet muutkin bentsoriippuvaiset. Minulla oli useita lääkäreitä, yksityisiä julkisen puolen lisäksi. Hyvän lääkkeen saanti oli turvattava ja niitä piti olla varastossa kun ajattelin etten ilman voisi olla. Lievää reseptien väärentelyäkin, josta en ihme kyllä jäänyt edes kiinni.
Lääke auttoi tosiaan hyvin, mutta sen saatavuus on hankaloitunut ja väsyneenä jatkuvaan stressiin reseptien uusimisesta minä sitten sen lopetin 6.7.2022. Etukäteen pelkäsin etten onnistuisi koska lopettamista aiemminkin kokeilleena pelko vieroitusoireista oli suuri. Jotain tuli, mutta ei sellaista mikä olisi kaatanut homman. Pahimpana olivat nukahtamisvaikeudet, joita on nyt saatu hallintaan.

Liki viisi kuukautta viimeisestä Diapamista ja on sellainen kiva sekä vapaa olotila. Olisi pitänyt tehdä tämä jo vuosia sitten.

Terve!

Mulla ei ole kokemusta bentson alasajosta, mutta kyllä tapauksessasi pysyisin varman päälle Diapamissa.
Kiinnostaisi tietää lähditkö alasajoon mielelläsi mukaan, vai oliko tämä Lääkärin sanelema juttu?
Paljon tsemppiä!

t. Juhani

Moi.

Kiitos tsempeistä. Sinulla on ilmeisesti myös bentsoja käytössä, kun tänne puolelle kommentoit? Olen alkoholipuolelta lueskellut, että kärsit ainakin nukkumisvaikeuksista.

Ei minulla sinänsä kovaa hätää näiden kanssa ole. Lääkäristähän tuo lopetusajatus lähti, alkoi omin päin muuttaa sitä mitä oletiin sovittu. Hän puolitti reseptini keskustelematta kanssani ja siirsi hoitoni muualle missä aloitettiin ehdotella tuota lopetusta.

Aika paljon sain tehdä työtä, että sain lääkärin ymmärtämään, ettei minun vuosikausien historialla lopetus käy ihan puolessa vuodessa.
Väsyin ja lähdin itsekin pienentämään määrää, joka ei nyt alkujaankaan ollut kovin iso. Hyvin on sujunut ja uskon, että vuoden päästä
en käytä enää koko lääkettä.

Lääkäreiden olisi hyvä ymmärtää kuunnella potilasta, koska tässä hommassa on hyvin tärkeää, että potilaalla on tunne siitä että lopetus tapahtuu hänen ehdoillaan. Vuosi sinne tai tänne ei merkitse mitään, kun on takana parikymmentä vuotta päivittäistä käyttöä.

Ihan toinen juttu on, miksi minunlaiselta vanhemmalta ihmiseltä halutaan ajaa alas lääkitys, jonka avulla olen arjesta selvinnyt. Mutta olen niin väsynyt jankkaamaan vaihtuvien nuorien lääkärien kanssa asiasta. Tästä voisi täällä palstalla keskustella, mutta eipä täällä keskustella juuri muustakaan.

Kyllä tämä tästä.

Heippa!

Mukava kuulla että sulle annettiin tarpeeksi aikaa lääkkeen alasajoon
Olen edelleen utelias: Onko sulla mitään psykiatrista diagnoosia vai oliko Diapamit vain yleiseen ahdistukseen tmv?

Itse olen sairastanut 20 vuotta kaksisuuntaista mielialahäiriötä, joten muitakin lääkkeitä riittää.

yst terv Juhani

Moi.

Annettiin aikaa joo, mutta inhottavaa kun on koko ajan sellainen syyllinen olo itseä auttavan lääkkeen käytöstä.
Eikä tk- lääkärit todella ole mitään asiantuntijoita. Lisänä se, että lääkärit vaihtuvat usein, mikä on bentsovieroituksessa huono juttu. Olen aika paljon ottanut selvää betsojen vaikutusmekanismista ja myös nykytilanteeseen liittyvistä oireista. Lääkärit aika paljon toimivat ylhäältä ohjattuina toteuttaen jotakin suositusta määräystä näiden lääkkeiden suhteen. Olisi suositeltavaa, että he vaivautuisivat tutustumaan ns. Bentsomanuaaliin (Bentsodiatsepiinit –Kuinka ne toimivat ja kuinka vieroittaa). <Googlaamalla löytyy. Siinä on ohjeita mm. vieroitusaikataulusta eri lääkkeiden osalta ja paljon muuta. Olen joskus vienyt jopa printtiversiota mukanani vastaanotolle, mutta eipä ole tosiaan kiinnostanut.

Niin siitä diagnoosista. Oli joskus jokin rankempikin yhteen kriisiin liittynyt, sen jälkeen ahdistusta, masennusta. Nykyään ei juuri mitään. taitaa Kannassa olla viimeisin “Lääkeriippuvuus, tms” Olen kai parantunut…
Jäi minulle kuitenkin Kela korttiin koodi, jolla saa lääkkeitä miltei ilmaiseksi. Vakaavat psykoosit ja niihin verrattavat. Puhuin aikoinaan pari psykiatria pyörryksiin. hyvä etteivät allensa laskeneet, kun heitin hieman läppää omista tuntemuksistani. Enemmän se oli puoleltani sellainen koe, mutta johti toivomaani lopputulokseen.
Mulle tyrkytettiin joskus noita masennuslääkkeitä, mutta vaikka suostuin niitä ottamaan vastaan, enpä juuri syönyt. Lääkärikuntaa on vedätetty samaan tapaan noissa lääkemääräysasioissa, kuin nyt johdatellaan koronaan liittyvissä jutuissa.
En ole muuten ottanut tuota testausvaiheessa olevaa rokotetta ensimmäistäkään piikkiä, enkä ajatellut periaatteesta ottaakaan. Luulen että sairastin ns. koronan jo heti 2020, koska lieviä oireita oli ja maku sekä haluaistit olivat jonkin aiokaa poissa toissa kesänä ja syksynä. Minulla lienee immuniteetti, joten en halua viedä muilta rokotteita. Teen siis kuten Hanna Nohynek, joka aika usein ohjeistaa kansaa.

Pärjäillään.

Tervehdys!

Kiitos infosta ja hyvistä jutuista.
Toivottavasti en itse joudu sellaisen lääkkeen alasajoon, jota pidän tarpeellisena. Kuulun julkisen puolen erikoissairaanhoitoon, eli psykiatrit hoitavat minua ja uusivat reseptit. Kerran kun oli pitkään mennyt oikein hyvin ( remissio ), minulle ehdotettiin siirtymistä tk - hoitoon. Onneksi sain jäädä.

Asun niin pienellä paikkakunnalla, että täältä on todella pitkä matka lähimmälle yksityiselle psykiatrille. Toivottavasti hoitoni jatkuu kuten ennen. Toivottavasti sinäkin saat alasajosi kivuttomasti päätökseen.

Mukavaa talven odottelua! :smiley:

t. Juhani

Moikka!

Olinhan minäkin oman maailmanloppuni aikaan myös erikoissairaanhoidossa pääni takia, mutta olin kai liian terveen oloinen ja minut kirjoitettiin sieltä ulos ja psykiatrian erikoislääkäri teki viimeisestä käynnistä pitkän kertomuksen, jolla hän siirsi hoitoni uuden paikkakunnan terveyskeskukseen samalla puolittaen lääkemääräykseni. Olin asiasta pitkään katkera ja sen myötä vastahakoinen tuohon bentsolopetukseenkin. Yksi ihminen tk:ssa kuitenkin ymmärsi minua ja hänen avullaan olen tietylllä lailla pääsyt jaloilleni ja itsekin sitä mieltä, että minun ei tarvitse kuolemaani saakka syödä tuota paskaa mitä Diapamkin on. Palkitsevaa tuossa vähentämisessä on ollut aivotoiminnan kirkastuminen ja ikään kuin jokin sumu hälvenisi häritsemästä ajattelua. Painokin on pudonnut, ei tee enää niin paljon mieli herkkuja. Johtuu ehkä siitä.

Mutta se lopettamishalu pitää olla itsellä, muuten siirtyy pakon edessä joko ostamaan pimeästi ties mitä, tai korvaa lääkkeen muulla. Kuten alkoholilla tai tupakalla.

Ihminen pystyy kyllä halutessaan vaikka mihin. Lopetin tupakanpoltonkin kolmisen vuotta sitten kun päätin lopettaa. Ilman mitään nikotiinikorvausjuttuja. Olen joskus testannut sitä väittämää, että jos lopettanut polttaja polttaa yhden on hän taas koukussa. Kohdallani ei pidä paikkaansa. Testissäni polttelin askin ja yritin päästä tunteeseen, että onpas tämä hauskaa. Ei ollut ja lopetin siihen, eli en siis jäänyt mihinkään nikotiinikoukkuun. Vahvasti liioiteltuja nuo eri myrkkyjen koukuttavuudet. Ihminen omassa päässään rakentaa vaikka mitä riippuvuuksia ja vankiloita, mutta kyllä tahdon voimalla pystyy aika isoihin juttuihin. Sama pätee alkoholiin. Sekin oli huonoina aikoina minulle riesana, kunnes päätin että minä olen herra, ei alkoholi.

Lääkäreitä ja terapeutteja on tosi moneen junaan ja kaikkien kanssa en tullut juttuun ollenkaan. Joillakin heistä saattaa olla harhaluulo, että mielen häiriöistä kärsivä olisi jotenkin tyhmä tai yksinkertainen. Itse ovat :wink:

En minäkään ole yksityisellä puolella juri käynyt paitsi pahimpina betsoiluaikoina, jolloin hain rinnakkaisreseptejä diapameihin, ei ole paikkakunnan koosta minulla kiinni, enemmän taloudellinen asia.

Samoin sinulle Juhani, mukavaa joulun odottelua. Selvitään molemmat näistä jutuistamme omilla tahoillamme ja tavoillamme :slight_smile:

Rasan Tabula

Loppu Rivatril. No problem. Vieroitusoireet ovat vahvasti liioiteltuja. Takaisin vanhaan diapam vähentelyyn palattu jo melkein kaksi viikkoa sitten.

Moro.
18-vuotta rivatrilliä 0.5mg/1-3/vrk. Lopetuksia kolme takana, jotka ei onnistuneet mutsin kuoleman, kaverin kuoleman, avioeron takia. Nyt laskenut taas 0.5mg/1/vrk. Kaksi viikkoa.

Mulla on ollut jäätävä masennus helmikuusta asti, ja ahdistus. Kävin osastolla 3vrk. Itsetuhoisuuden takia huhtikuussa. Silloin laitos-lekuri sanoi ettei “ota kantaa” rivan alas ajoo, mutta epäili ettei nyt kannata.

Omalääkäri viimeksi parikuukautta takaperin ei nähnyt tarpeelliseksi rivan lopetusta. Mielenterveys toimistossa psykiatrin mielestä mun ahdistus johtuu rivasta…no kyllä avioero, ukraina, ja yksin asuminen ja rahaongelmat riivaa myös.

Mistään instanssista ei saa tukea lääkkeen lopetukseen…menin hätäpäissäni AA:han toukokuussa kun oon oollut ilman alkoholia tammikuusta asti.
Kannattaako roikkua tossa pienessä riva-annoksessa, ja yrittää olla ilman alkoholia vaikka vuoden, jakatsoa sitten rivan lopetusta, vai ottaa riski ja lopettaa riva ja retkahtaa viiniin ja oluisiin.

Alokoholin lopettaminen on pikku juttu verrattuna rivaan. En o vetänyt viinaa mitään putkia…2-4 kertaa känät kuukaudessa kaljalla, ja viinillä…tietty toi riva on alla, ja masennuslääketys.

Mulla on niin pitkä jakso rivan kanssa et elimistö on tottunut siihen. Tiedän noi tiputus taulukot, mutta kun yksin tiputtelet kotona, ja ahdistus nousee kymppiin eikä o ketään tuki henkilöä…tää on ihan helvettiä.

Ei ne tyypit siellä AA:ssa tiedä mitä bentojen tiputus on… jotkut on ollut katkolla 10-20-kertaa, ja päihdekutoutuksissa, mutta pääasiassa ne äijät on olleet selvinpäin 10-40-vuotta.

Mistä tukea asun tampereella.

Moi.

Eikös Tampereella pääse A-klinikan kautta hoitokontaktiin lääkevieroituksessa? Olisi ainakin joku sairaanhoitaja, jonka kanssa jutella. Sieltä voisi päästä päihdelääkärinkin jutuille. Ymmärtävät paremmin, kuin TK-kollegat.
AA:ssa ei varmaan ymmärrystä, tai asiantuntemusta löydy kuin tuurilla.

Itse olin edelleen koko alkuvuoden sellaisessa 2.5 x 5mg Diapam päiväannoksessa.
Juhannuksen jälkeen alkoi tuo lääkäreiden kanssa säätäminen kyllästyttämään ja viime viikon alussa päätin kokeilla mitä tapahtuu, kun jättää koko lääkkeen pois.
Tänään tulee 8 vrk ilman, paitsi yksi ehkä turhaan otettu 5mg perjantaina.

Yllättävän hyvin on mennyt. Ei mitään pahempaa, olen saanut nukutuksi pitkiä unia, eikä ole öisin mitkään krampit, ahdistukset,
tai leukasäryt yllättäneet, kuten joskus aiemmin.

Maanantaina oli hieman jännä olo, kun kävin päihdesairaanhoitajan luona, mutta annoin olla enkä ottanut lääkettä. Hyvin meni.
Ajattelin kun tuo tilanne oli päällä, että kaikkia jännittää joskus eikä heti tarvita lääkettä. Ja jälkeenpäin oli voittajaolo kun selvisin.

Minulla on kyllä lääkäri, joka lupasi reseptiä uusia, kunhan sitoudun vähentämään hyvin hitaasti ja käyn säännöllisesti tuolla sh:lla.
Eli se tuo turvallisuuden tunnetta tähän hommaan.

Olen ihmetellyt tässä joka päivä, että voiko olla totta tämä. Onhan Diapamissa pitkä puoliintumisaika, mutta ei minulla näin pitkään ole aikaisemmin onnistunut historiassa kuin kerran. Silloin ajettiin 6 x 5mg/vrk annos nollaan puolessa vuodessa ja silloin jäi vieroitusoireita aika paljon. Tuohon aikaan myös tupakoin, mikä korvasi jollakin lailla tuota lääkettä. Betsottomuutta kesti tuolla kertaa hieman yli vuoden, mutta tosiaan poltin ja joinkin välillä.

Nyt mulla on varasuunnitelma, että saan nytkin maltillisesti polttaa, jos tulee tiukka paikka. Lopetan sitten kun on sen aika. Helposti se kävi viimeksikin. Alkoholiin en koske.

Luulen, että tässä jutussa on tuo oma päätös hyvin tärkeä. Minä määrään, eikä lääkärit. Käyn joskus taas täällä kertomassa onnistuiko mun oma projekti “kylmä kalkkuna”. Itsellä vahva tunne, että onnistuu vihdoinkin.

tsemppiä.
-T

Moi.
Laskin kolmepäivää sitten 0.25mg/vrk. Yritän tolla mennä kuukauden. Rivatrillissä neuvottiin 0.25mg ja kuukausi-kaksi kuukautta. Toistaiseksi näin mennään…
Tsemppiä!

^^ Tupakkaa ei voi kyllä pahalla tahdollakaan suositella benzovieroituslääkkeeksi. Se heikentää bentsodiatsepiinien vaikutusta → luonnollisestikin tekee vieroitusoireista hankalampia. Lisäksi nikotiini on mieto stimulantti ja täten lisää kierroksia koneeseen ja nehän yleensäkin ovat ongelma benzoviekkareissa. Jos on pahasti koukussa röökiin, ei tietenkään ole välttämättä viisas veto tehdä tupakkalakkoa samaan syssyyn benzojen alasajon kanssa ja hajota kaikkiin mahdollisiin vieroitusoireisiin samaan aikaan, mutta tupakoinnin aloittaminen vartavasten benzoja lopetellessa on aikalailla tulipalon sammuttamista bensalla.

Tuossa vielä juttua tupakka&lääkeinteraktioista:
kaypahoito.fi/nix01829

Apina: Kuten tabularasa jo mainitsikin, A-klinikan palveluista voisi löytyä sulle paremmin apua vieroitukseen. Jos se vertaistuki vielä kiinnostaa, niin suosittelen ennemmin NA-ryhmää. Sieltä löytynee enemmän ymmärrystä ja kokemusta benzoriippuvuudesta(kin), kuin “pelkkien” juoppojen AA:sta.

Alkoholi kannattaa jättää nyt kuvioista tyystin. Krapulassa kun tuppaa ahdistamaan ja vaikket mistään maailmanlopun ahdistuskrapuloista kärsisikään, niin alkoholi jokatapauksessa sotkee pakkaa, eli GABA-reseptoreita, jotka ovat kovilla tuossa tilanteessa muutenkin. Yleensäkin fiksuin etenemisjärjestys on jättää ensin ne aineet, joista on vähiten riippuvainen ja joiden vieroitusoireet ovat lyhytkestoisimmat. No joo, tuo lienee itsestään selvää.

Sulla on siinä mielessä helppo tilanne(Mitenkään vähättelemättä. Tunnen kyllä mainiosti bentsodiatsepiiniriippuvuuden), ettei sua pahemmin painosteta ulkopuolelta tuohon vieroitukseen. Näin ainakin ymmärsin. Saat siis edetä omaa tahtiasi. Toki ymmärrän, että joillekin ammattilainen puikoissa voi tehdä vieroittautumisen helpommaksi.

Tsemppiä.

Moro.
Kivasti menee. Tänään aamulla oli hieman kärttyisä olo, mutta niinhän kaikilla aina välillä. Ei sitä tarvitse heti liittää refloihin.
Onhan tässä ollut parina iltana nukkumaan alkaessa jotain levottomuutta ja olen miettinyt kuinkahan uni mahtaa tulla.
On tullut kuitenkin ja seitsemän tunnin unia olen nukkunut. Olen ajatellut, että pienet oireet tässä kestää, jos ei tuon kummempaa.

Omaa historiaa tässä teen, koska oli sellainen harhaluulo, että hampaat irvessä pystyn max neljä vrk olemaan ilman bentsoja. Nyt on kymmenen vrk mennyt (pois lukien tuo viikko sitten turhaan ehkä otettu 5mg)
Onhan tuo minun lopettamani annos aika mitätön, 12.5mg Diapamia/päivä. Enempi taisi olla ns. uskon asia, etten ilman muka pärjää.

Mutta eipä nyt aleta leijumaan, ettei tule lunta tupaan. Nyt kuitenkin tosiaan kaikki hyvin.

Pienehkö annos sinullakin, katsoin tuosta bentsomanuaalista, että Rivatril 0.5 vastaa 10mg Diapamia. Tuolla Saunan puolella on ketju “mikä vaikuttaa nyt” ja siellä oli tyypeillä aika huimia päiväannoksia. Niihin verrattuna meillä ei hirveää hätää taida olla.
Tuo sinun suunnitelma vaikuttaa hyvältä. Itse kokeilen kaikkien neuvojen vastaisesti omalla tyylillä seinään, mutta en tosiaan suosittele kenellekään, kun en itsekään tiedä kuinka käy, mutta kokeilen kuitenkin.
Lisäksi vastoin varoituksia vetelen röökin silloin tällöin jos siltä tuntuu. Fyysistä riippuvuutta nikotiiniin ei minulla ole koskaan ollut, enemmän sellainen henkinen ja tapariippuvuus. Lopetan sen heti, kun olen varma ettei Diapam enää potki. Pirun kallis harrastus ja väittävät epäterveelliseksikin.

Voimia Tampesterin suuntaan, nääs :wink:

Sunnuntaita.

Edelleen ihan hyvä olo. 12 vrk ilman pameja. 3x5mg on lääkärin määräämiä jäänyt ottamatta. Unta on riittänyt.
Parina iltana loppuviikosta oli ennen nukahtamista hieman levottomat jalat ja aistit jotenkin yliherkällä.
Mutta meni ohi. Aamulla ei tietoakaan mistään ahdistuksesta.

Tarkkailen tilannetta, mutta jos ei tämän pahempaa niin tästä taidetaan selvitä säikähtämättä.

Taas sunnuntai.

Tulevalla viikolla täyttyy 3 viikkoa bentson lopettamisesta. Kun viikko sitten tänne kirjoitin, ei ollut mitään erityisiä oloja ollut.
Heti seuraavana yönä kävi niin, ettei unta tullutkaan. Osittain siksi ehkä myös, että olin pitkästä aikaa kotona yksin,
mutta varmaan lääkkeen puutteella oli osuutensa.
Seuraavina päivinä samansuuntaista, Päivät menevät hyvin, mutta sängyssä aivot käyvät kierroksilla ja on vaikea nukahtaa.
Pelko unettomuudesta tietenkin ruokkii tuota nukkumisvaikeutta. Lisäksi jotain lievää lihasten nykimistä ja levottomat jalat.

Kuitenkin olen noista lääkkeettä selvinnyt ja pystynyt nukkumaan, paitsi tuo yksi yö. Diapamiin en ole todellakaan koskenut.
Olen ottanut magneusimia ja se on saattanut auttaakin noihin lihasjuttuihin.

Tunnepuolelta havaintoja, että välillä kovasti rauhallinen, itsevarma ja euforinen olo. Toisaalta taas ärsyynnyin kerran tosi pienestä.
Ohimenevää ahdistustakin. Mutta olen huomannut, että nuo tunneaaltoilut tulevat ja menevät.
Etupäässä olen ollut ihan entiselläni ja oma itseni.

Olen siirrellyt lääkekaapissa syömättä jääneitä Diapameja erilliseen lokeroon. Niitä on jo viisi liuskaa, 50 kpl.

Mieli on edelleen varma ja toiveikas, että tästä urakastani selviän ja pääsen noista melko lievistä vieroitusoireista kokonaan eroon.

Taas meni viikko, eli kuukausi bentsojen lopettamisesta täyttyy.
Olo on ihan ok. Unta on riittänyt ja mieliala tasoittunut entisestään. Kuinkahan rauhallinen minusta tuleekaan.
Eilen ennen unta oli jotain ihotuntemuksia, mutta voisi kai niitä olla muutenkin?

Aika yksin täällä saa näköjään kirjoitella, mutta näyttää tuo Plinkin vertaistuki olevan kadoksissa vähän joka foorumilla.

Miettinyt, että pitäisikö tämä vaatimaton tarinani siirtää tuonne Kuivaushuoneen puolelle ja otsikoida uudelleen.
Jos joku vuosikymmenet bentsoja syönyt miettii lopettamisen mahdollisuutta/mahdottomuutta, olisi tämä kokemukseni paremmin esillä. Kun multa taitaa onnistua, vaikka en olisi uskonut. 1984 minulla eka bentsoresepti… ja siitä lähtien lähes jokapäiväistä käyttöä.

Onnittelut hyvin menestyvästä bentsojen alasajosta. Itse jatkan sairauteeni määrätyn Diapamin pientä annosmäärää.
Hyvää loppukesää ja tsemppiä!?

t. Juhani

Kiitos Juhani.
Sairauteen kai ne minullekin määrättiin… Viime vuodet on olleet sellaista taistelua reseptien uusimiseksi ja terveydenhuolto on antanut ymmärtää, että hyvä ne olisi lopettaa. Kyllästyin lopulta tähän touhuun, jonka koin syyllistämiseksi ja ajattelin, että lopetetaan sitten.
Elän aika mielenkiintoisia aikoja.

Hyvää loppukesää sinullekin ja tsemppiä myös tavoitteittesi kanssa sinne vähentäjiin.

Moi.
Setsemäs päivä ilman rivatril lääkettä. 2-4-päivää oli kai pahimmat, ainakin toivon niin. Yritän nyt kuitenkin itse irti kun ei ole sitä tahoa joka huohottaisi niskaan.
Hitto että on vaikea päästä irti pienestä annoksestakin. Viimeiset viikot meni 0.25mg, silti vaikka annos on pieni niin irti tepiminen on vaikeaa.
Joo en mä uskalla nyt alkoholia kokeilla vois olla että krapulassa sortuisi uudestaan rivaan.

Viisi viikkoa ilman bentsoja, eikä mitään ihmeempää.
Nukkuminen, tai nukahtaminen vaan ei ole enää niin helppoa kuin ennen. Levottomat jalat silloin tällöin vaivaavat, ei tosin viime yönä. Muuten vaan ei tullut viime yönä uni ennen kuin yhden jälkeen. Levottomiin jalkoihin auttoi (?) kun voitelin sääriä urheiluvoiteella.
Jännää kun itse haluaisi nukkua, aivot eivät halua. Pää käy kierroksilla ja olo on pirteä. Yritän kuitenkin olla asiasta hermostumatta ajattelemalla, että tämäkin vielä mene ohi. Unta on kuitenkin riittänyt 6-7 tuntia.

On tämä niin kiva uusi olotila, että kannattaa. Kun enää ei elämä pyöri jäljellä olevia lääkkeitä laskiessa ja miettiessä uusiiko lääkäri reseptin vai ei. Olisi pitänyt tehdä tämä vuosia aikaisemmin. Onnistuminen näinkin hyvin vaatii sen, että on motivoitunut ja ajattelee tämän olevan ihan oma päätös, eikä lääkäreiden sanelema.

Paljon on ollut juttua, että tämä seinään lopetus voisi olla vaarallista? Kyllähän minäkin tein tätä juttua kuunnellen omia tuntemuksia ja seurailemalla oireita, joita ei kummemmin ole sitten ollutkaan. Varmaa siksikin, että lääkkeen päivämäärät minulla olivat niin mitättömät. Enemmän kai tapariippuvuus ja luulo siitä, ettei vaan voi olla ilman päivittäistä lääkettä.

Mullakin viimeiset alkoholit kesäkuussa. Ei ole kyllä tehnyt yhtään mieli sitäkään pään sekoittajaa.