Bentsovieroitus???

Miten sulla menee, Pölö?

Pölölle jaksamisia !

Pölölle tosiaankin kosolti voimia. !

Nainen hermoromahduksen partaalla ( :laughing: ) ilmottautuu,
edelleen kuivilla ja suht järjissään…

Kiiiitos kysymästä :slight_smile: ja tsempeistä :slight_smile: , ei hätiä mulla :smiley: !!!

exalkoholisti:
Minulla ei ole varsinaisia paniikkikohtauksia, muuten olen iiiihan neuroosissa, äärihermostunut, pimee ja pihalla (aika lailla oma itseni siis :unamused: ) ; lähimuisti ja keskittyminen, on huh huh!-tasoa ja ymmärrys vastasi hoi! Haastavissa tilanteissa -kuten ny vaiks kaupassa asiointi :unamused: - ja kaikemmoisissa pelkoaaltoilussa erittäin hyvä keino ON jooga-/palleahengitys. Eikös semmoista suositella myös paniikkikohtauksiin… :confused: . Siinä ottaa ajan, tilan itsellensä hetkeksi, eikä yritä ratkaista yhtään mitään. Näin jonkin soittajadokkarin tänä vuonna, ehkä :unamused: , jossa joku muusikko ihmetteli, miten ihmiset ylipäänsä pysyvät hengissä, kun hengittävät niin “huonosti”.
Aikamoista opettelua… :astonished: :bulb: .
Eka käyttöaihe -lääkärinmääräämiin- bentsoihin oli joskus vuonna 50 e.a.a. esiintymisjännitys, toinen lihasjännitykset. Vähänks ny jännittää mieltä ja lihaksia… :unamused: .
En tiä, itkisinkö vai naurasinko, joten nauran :laughing: .

Lihaskramppeja tuli ku tuliki kuukauden kuivuuden jälkeen, oho :astonished: .
Magnesiumia, suolaa, nestettä, lepoa, saunomista, uimista, venytystä, ym.omaa lihashuoltoa hoidoksi.
Vierotusoirehelpotusta myös Klineltä, jesss.

Kysymys, jos joku kokenut tietää:

Bentsot lievittävät kipuja jonkinverran, eivät tietenkään yhtälailla kuin kipulääkkeet, mutta hiukan. Liekö ny sitten vierotuksen jälkitilaa, että on jos jonkinsortin kipuilua… :confused: ??? Minun kiputuntemuksistani tietenkään kukaan ei voi kertoa, mutta ylipäänsä: onko joku bentsoista vierottautunut huomannut kipuoireilua vieroituksen aikana/sen jälkeen…? Lihas- ja nivelkipuja lähinnä. Kivusta ei miusta niin kamalasti ole puheltu bentsovierotuksen yhteydessä… :confused: . Lihakset toki tuppaa jännittymään, mikä selittänee osaltansa. Lisäksi, oisko seurausta siitä, että elimistössä ei ole minkäänsortin ulkoa tullutta “puudutusainetta”… :confused: . Muutenkin tuntemukset, aistimukset ovat voimakkaampia kuin mitä bentsohuuruisessa elossa ja olossa, mikä on hyväkin asia.
Aallonhuipulta pohjaan ja taas ylös, varmasti tuttua monelle :wink: .

Ehkäpä kokemuskysymyksetkin voisi olla ihan oma topikkinsa (jollei jo ole), minen ainakaa jaksa enää kysellä juuri muilta ku asiaa kokeneilta :sunglasses: .

^ Kahohan. Sitä ollaan kuitenkin ilmeisesti ihan hyvässä hapessa :slight_smile: Itsellään oli vieroituksen taipaleella elo yhtä hevon perkelettä, kun tosiaan minulla on aika paha paniikkihäiriö ja lääkettä alasajaessa ne paniikkikohtaukset olivat aika eeppisiä ja ilkeitä ja varsinkaan kun ei ollut enää hajuakaan kumpihan mahtaa olla ihan originellia pahhahaista ja kumpi taas benzodiatsepiinien aiheuttamaa vieroitusoiretta. Se eli oli aivan kamalaa aikaa se ja semmoisia aikoja ei enää minun eläämäni koskaan tule. Asia on varman kuin meren ääni. Pannareita varmaan siis vielä tulee, mutta ei viekkareita. Niihin minä alan olla jo liian ikäkäyrä jäppinen.

Kyllä ne lihaskivut ainankin minulla kestivät 1.5 vuotta hyvinkin vielä benzonlopetuksen jälkeen. Nyt tosin kaikki tuo renkka on käsittääkseni lusittu pois vaan kyllä on ottanut perkele aikaakin. Syssyllä tulee 3 vuotta ilman benzodiatsepiinien perkeleitä. Niin sanotaanhan taas, että torppaan kyllä darrani edelleenkin benzoilla. 25 vuotta kun lihaksisto tottuu ikäänkun benjojen avulla tuotuun rentouteen kropassa ja kun ne sitten nyitäänkin pois se ruho funaa todella pitkään mitäs nyt sitten tapahtui :confused:

Tsemppii Pölö :smiley:

^^ Jaa-a. Vaikia enää muistaa, kun keskityin niihin sydärioireisiin ja unettomuuteen ja unianäkemättömyyksiin.
Kramppeja oli kyl yli oman tarpeen ihan lääkärille asti vietäväksi. Jotkin muistaa vasta jälkeenpäin, mutta
muistihan on jo hajonnut ja savuava, rotkoon pudonnut ja palanut kasettikotelon hylky, joten eipä tietoa, sittenkään.

Nyt jaksamista näiden kuukauisien yli ilman keijodiatsefakinpiinejä !

^/^^

Siellähän tuli hyvin kiteytettyä, heh. Tämmöisiä o ollunna:

Lihaskrampit, lihaskivut, nivelkivut, muistamattomuus, unettomuus/univaje, kaikinpuolin kipee olo, kaamee päänsärky, korviensärinä, ahistus (tietenkin), oudot pelot, hillitön hikoilu, keskittyminen ja ymmärrys -höööö, juu ehkä jotain on viä jäljellä; päättelykyky olematon, sydämen muljahtelut, ohimenevät rytmikset, kuolemanpelko, ihmispelko, hahmotusongelmat jiiänee eli: tauotonta hupia ja viihdykettä :mrgreen: . Mutta hengisä ja suht järjissäni olen ja jollen, niin on net mainitutkin hullunpaperit jo, että mitä siitä sitten, vaikkei aivan täysin ja kokonaan oliskaan :unamused: .

Monille asioille voi jotain: liikunta (va-ro-vas-ti), venyttely, sauna, uinti, lämpö-/kylmähoito, runsaasti nestettä, rentoutusharjoituksia, kaikemmoisia ei-lääkinnällisiä keinoja kipujen ja särkyjen hoitamiseen voipi käyttää. Vedessä lilluminen ja pulikoiminen tekee tosi hyvää kipeille lihaksille…

Eiiii kofeiinia!!! Aivan karmee. Elimistö, hermosto, MIKÄLIE o melkosen ylivirittynyt, yliherkkä ylikaikkea.

Toisaalta: on euforisiakin oloja, myös hyvät asiat tuntuvat Todella Voimakkaasti, “kaikki” on ihan ku uutta… :slight_smile: . Eka raitis kevät sitten vuoden ööö kaheksakytjotai, öh. O see kumma, mut ei huono :slight_smile: .

Ounastelin ja päättelinkin kipuilun syyksi sitä, että bentsoperkeleet ovat jättäneet kehoni… Sen tietäminen olinko tämmöinen vuonna nolla, kun aloitin vai onko tämä nyt näitä viekkareita, noh mahotontahan tuo joissakin asioissa on, sikäli kuin taapäin katselu kannattaakaan :confused: . Kaikemmoista t u n n e t t a on, kun ei säätele olojansa kemialla, mutta sittenpä on :sunglasses: . Muistaakseni olin ihan yhtä pimeee…, mutta paljon sulkeutuneempi, että josko 20-25 vuojen bentsohoito kaikemmoisilla annoksilla muuttaa ihmistä sillee pysyvästi huh huh :mrgreen: .

EN ymmärrä, miten kukaan pystyy vierottautuun bentsoista ja samaan aikaan tekemään työtä :open_mouth: .
Kysymys:
Onko joku täällä tehnyt niin/ ollut “pakotettu” tekemään niin? Siis tehnyt töitä ja vierottautunut samaan aikaan? Olen työelämän ulkopuolella, kutes fraasi kuuluu, siis saan olla niin pimee ja pihalla, ku olen, mut jos joku o pysynyt bentsoja käyttäessään terveen kirjois ja pitään työpaikkansa/tekemään työtä, kui mahtaa käydä vieroituksen aikana/sen jälkeen :open_mouth: ? Ruumillisesti ei totisesti ole “elämänsä kunnossa”, ja henkisesti, huh huh! Bentsoriippuvaisia kun kehotetaan/ painostetaan vieroitukseen, niin voiko semmoisen syyn takia olla sairaslomalla ja kuinkahan kauan semmoisen aatellaan kestävän (arvelisin, että alakanttiin…) :confused: ?
Tai, jos on perheellinen, kuis läheiset kestävät, ymmärtävät sitä kummajaista, joksi puoliso/kumppani/isi/äiti muuttuu… :confused: ?

^ No, just noita oireita oli, mutta mulla ei ole ollut ihmispelkoista oloa, vaan se liittyi aina viunan perkeleeseen !

Ja olin tuolloin 5 vuotta sitten puolisen vuotta tai 7 kk huoltamassa puolijoukkuetelttoja ja sinä aikana oli ne pahimmat oireilut ja mulla oli erittäin puhelias ikäiseni äijä pomona ja siitä oli näin jälkijalkaan aatellen apuja, että tuli kaikesta mahdollisesta maailman asiasta tarinoitua ja hommat oli melkosen löysiä ja siitä säännöllisyydestä oli silti apuja ja avoimesti kerroin, että tällasta saatanaa mulla on ja vituttaa ja ahdistaa aivan helvetisti koko ajan.

Jospa onkin niin, että ihmiset on erilaisia ja mulle vaan sopi tuolloin tollanen metodi eli työ ja kärsimys ja sitkeä kestäminen. Mut emmä siellä mestassa oikein muutoin viihtynyt ja ylipainoa oli kunnolla, kun en siitä pahemmin välittänyt ja se on vasta näiden vuosien työlistalla.

Kuuntelin tuolloin ihan perkeleesti Tatua ja Blondieta ja seikkailin juutuupin oudossa osassa,
kattelin venäläisitä iikennekulttuuria, jossa otetaan tosissaan, eikä käännetä toista poskea.

Ahdistus oli se yksi pahimmista ja ettei ollut oikein missään, mutta se totaalisuus varmaankin
lieventyi, kun avoimesti olin mustissani myöskin vaatetusta myöten. Emmä ois ehkä jaksanut
ilman sitä jobia ja mullahan oli koko ajan kaapissa 10 000 milliä pameja ja tais olla stesoja kans seassa,
enkä koskenut niihin kahteen ja puoleen vuoteen. Retkahdin juomaan 2013 syyskuussa ja kiskoin kahdeksan
päivää viunaa ja kalijoo ja sitten pamahti mahtavat deliriumit päälle, enkä ottanut niihin yhtään mitään !

Niin syvällä oli se halu päästä irti ja siinähän se kuukausien duuni ois vesittynyt ja homman ois voinu unohtaa…
Alkoholi ja kahvi on syytä pitää pois listalta tai ainakin viina kokonaan ja kahvi varsin maltillisesti vainen.

Jonkin verran kävin tavishoitsulle juttelemassa, joka oli sen duunimestan ohessa
ja pidin oikeestaan vain puhetta yllä. Oikea päihdehoitsu tai psykohoitsu ois ollut poikaa tai tyttöä.

Tuon koko saatanan bentsovierotusjakson jälkeenpäin katsominen ja muistelo hirvittää,
mutta palkinto siitä kaikesta on mahtava ja ns. normaalien aistien palautuminen melkein uusina.
Ja yks musajäbä tossa hiljattain sanoi, että hällä on muisti alkanut parantua kun on jo yli 10 v keijodiatseista kulunut !

ja siis kaikkihan ei mene ihan kuin on peloteltu ja olemme yksilöitä ja voi tulla ihan mieluisia
tai meluisia yllätyksiä viel´ elämään.

perkeleesti kirj.virheitä, kun mulla on pää mennyt täysin rikki ladatessani noita musalinkkejä lopettamoon :laughing:
ja keijottelut siihen päälle, niin eiköhän tässä olla kohta keijonniemessä lavun kaa ja otetaan viereiset pedit ja jatketaan siellä ruutupaperille keijottelun keijotusta !! :laughing: :sunglasses:

:arrow_right:

^^ Ainankaan minä en olisi kyennyt mitään työtä millään muotoa tekemään benzovieroitusaikanani. Eihän semmoisissa vainoharhaisissa horkissa voi mennä oikeen muutenkaan yleisille paikoille kun pakottavista syistä jonsei nyt ihan ala ihmisiä syyttä mukiloimaan. Tietenkin mielekäs tekeminenhän voisi olla hyväkin asia niin saisi ajatuksia muuhunkin kun siihen ihan saatanan emmuuttavaan oloon. Itsellään oli myöskin jumalattomia näkö/kuuloharhoja. Kerran näin vieroituisoirepäissään, että kokonainen talo mukamas sortui semmoisiksi pieniksi palasiksi keskellä kaupunkia. Helvetin kuumottava juttu kertakaikkiaan. Enkä ehkä viitsi tänne kaikkea alkaa edes listaamaan, kun tavallaan ei ole juurikaan kaipuu noihin kamaliin vieroitusaikoihin.

Itsehän pidättäydyin viunan perkeleestäkin viimeisen ja onnistuneen vieroitustaipaleen aikana ja tulihan siinä oltua ilman etanolia jokin 2 vuotta. Eikä se tehnyt mitenkään edes tiukkaa. Pakko oli jättää alkoholit pois ja mikä tärkeää kofeiinikin on liki pakko jättää pois. Siitä tulee aivan perkeleellinen olo.

Teet vaan kaikkia asioita, mitkä mieleen juolahtaa ja viepi huonoa oloa taka-alalle :slight_smile:

^/^^
:slight_smile:
On kannustavaa lukea teän, toisten kokemuksista, kun tietenkin tulee epäuskoisia oloja, että voi perkele tämmöstäkö tämä sitte o loppuelämän…no ei ole, kun tulee vielä pahempaa :laughing: . Eikä kun: ymmärrän, että vähän päälle kuukausi bentsoitta ei ole vierotuksen loputtua toisaalta aika eikä mikään, toisaalta on se minulle pitkä aika, kun “ennätys” tällä vuosituhannella on 2,5 kk (en tiä, mikä järki näitten päivien, kuukausien laskemises o, mutta joskun se auttaa, niin sama se sille, miksi). On helpottavaa lukea siitä, että ei ole mitenkään poikkeuksellista olla hermoraunio :laughing: , jos on n.kuukausi sitten lopettanut todella pitkään jatkuneen bentsojenkäytön.

Rohkaisevaa on se, että voi helpottaa, ja että muutkin ovat selvinneet. Asia jonka kaikki varmasti tietävät, mutta mikä piru siinä o, kun ne itsestäänselvyydet unohtuvat kovin helposti. Lähimuisti, keskittyminen, päättelykyky jiiänee on mitä on, mutta koetan hyväksyä tämänhetkisen tilan. Ennen ajatus pätki, kun olin sekaisin; nyt siksi, etten ole, pah. On mitä on sitten, ei se tarkkailemalla parane. Eli: faktat ovat -nyt- nämät. Aiemmin kaikki hiukankin epämiellyttävä, pelottava, hankala oli vaimennettava kemiallisella turrukkeella. En hyväksynyt mitään, mikä ei ollut niin ku minä haluan, lapsellista, vai kui :confused: ? Hyväksyminen o n vaikeaa… :confused: .

En tiä toisista, mutta minä ainaskin olen niin tyhmä, ett sillon kun on oikein vaikea olla, tuppaa unohtumaan, että tämä on tänhetkinen tila ja se menee ohi, kun on mennyt ennenkin. Päihdevammainen/riippuvainen/addikti kun ei ole tottunut olemaan omien ajatustensa ja tunteidensa kanssa? Vaan nehän tulevat ja menevät, kun vaan sietää ja odottaa/tekee jotain, sillon ku jokin kaamee ahistuspelkomikäliehyöky vyöryy päälle lailla pommikonelaivueen…
Aatoksia -ja unia :astonished: - voi tulla mistä vaan, vaikka turvautumisesta alkoholiin, kerta sitä nyt saa tosta lähikaupasta ja kaikki muutki ny ottaa ja bla blaa. Ei muuta kuin käy mielessä, sitten katoaa. Vaan jos siellä olut- ja siideritölkkien alapuolella olisi hyllykaupalla pillerilootia, kuinkhan kauppareissulla kävisi :open_mouth: .
Oisko turvautuminen johonkin itsensä ulkopuoliseen se, mikä A.A.:ssa, N.A.:ssa voi toimia/kiehtoa/…?

Ja se kofeiininperkele, arggh, oisko se vaiks neljäsosadesilitra, jolla aamul vaiks heräis :angry: .

Jep, halu ja tahto on vahvat :slight_smile: ja ajatus rientää väsyneen katkonaisesti, joten slutpåövningen :unamused:

Sitten vielä tää kaikki omanenergian käyttö ja sen olemus ja määrä…

Olen lopettamon asukki ainakin ollut vuosia ja 2013 meikän kirjoittamishalu ja vimma ikäänkuin kuoli…
ei ollut mitään kerrottavaa tai intoa skriivailla kuin vain ihan minimit, että missä mennään bentsojen osalta.
Kattelin sen aikaisia raapustuksia ja ne oli sellasia toteavanlaisia ja turhasta jaagailusta riisuttuja raportteja.
Pääsi vuosi vaihtumaan ja 4 v sitten tuli uudet kuviot ja energiat tuntui vapautuvan uudestaan ja uudella tavalla
ja suu kävi kaikissa paikoissa melko tiuhaan ja voisin hyvin aatella sen olleen sitä muutosta, joka tulee kun

usvainen päiväpeitto poistuu pään päältä.

Sitten kului taas aikaa ja tuli sotkettua systeeminsä uusilla pamikuureilla ja oli unettomuutta ja vaikeutta nukkua joistain muista syistä. Voisin sanoa, että tilanne ja käytös ja aatokset ja mietteet ja kaikki tasaantuu koko ajan enempi, mutta omuus ja sellanen identiteetiksi kutsuttu ajattelulähtöinen maailmankuva elää ja samat asiat ei enää kiiinnosta, kuin ehkä ennen. Ja itsevarmuus on parempi, loputkin arkailut on kaikonneet. Tähän jälkimmäiseen vaikuttaa muutkin asiat, kuten että olen ollut vuosikaupalla ja olen edelleen päivittäin läpi vuoden koiran kaa liikenteessä ja tapaan selvinpäin jatkuvasti ihmisiä, tuntemattomia ja tunnettuja.

Eihän kaikki kenenkään elämässä voi olla sidoksissa bentsoihin, vaikka vieroitusvaiheessa siltä voi vahvasti tuntuakin, sillä onhan muutakin psyykettä muokkaavaa tekijää ja vaikutteita ja elämänmuutosta ja toisia ihmisiä ja työtä ja tekemistä ja toimettomuutta ja harrastusta, kuten on erilaista luonnetta ja

itsekin voi siinä matkalla muuttua ja voi pystyä näkemään joitain juttuja aivan eri kantilta ja toisen näkövinkkelistä, vaikkei just tänään vielä niin uskoisi ja jopa muutkin voi pystyä siihen ja

elämässä on myös pitkittynyttä kriisiä ja ihanaa rakkautta ja laukeavia jännitteitä sun muuta
ja jossain vaiheessa tulee aivan yllättäen ehkä ilmi,

ettei kaikkea tarvii tietää tai loputtomiin analysoida, jota itse olen aina paljon tehnyt !
tuurilla asiat lopulta joksikin ovat asettuvinaan, ehkä :laughing:

jooo

On tämä yhtä perkelettä ravistella itseään irti näistä pikku pillereistä!

Nesteytystä, safkaa säännöllisesti, liikuntaa päivittäin ja arkirutiineja.
Saunaa, rentoutuskasetteja ja korva-akupuktioita. Tänään maitohappobakteereja ärtyneeseen pakkiin.

11 vuotta ilman bentsoja, sitten kuukauden retkahdus. No, meni 3x15mg et melko pieni annos ja käyttöaika. Pitäis olla walk in the park-vieroitus. Mutku ei oo! Yöunet on 4-5h ja aamuyöstä ylös. Tulee tsiigattuu kelloa koska voi napata seuraavan jyvän.

Perusruinausta. Sanokaas konkarit jeesivinkkejä kuinka saa olonsa kohenemaan ja arvioita kauanko näitä hikoiluita ja ennenkaikkea valvomisia kestää?

Escitalopram 10mg
Propral tarvittaessa
Opamox 15mg x 2
Triptyl 10mg illalla
Melatonin 5mg illalla

Kiitos ja anteeks.
Ps. Onkohan kaikki kesälomalla jo? :wink:

^ Jos siis kuukauden olet nyt pureskellut Oxepamia annoksella 15mgx2/vrk niin miun mielestä tuosta on kovinkin helppo vielä irtaantua ja vaikkapa annos olisi ollut 15mgx3/vrk niin ei tuon pitäisi kamalaa tuskaa teettää. Tosin myöhän ollaan kaikki omia psykofyysisia kokonaisuuksia joten eihän näihin asioihin ole olemassakaan yhtä ja oikeaa vastausta.

Toisaalta jos siulla on 11 vuoden benzolatu takana niin onhan se takuuvarmasti jo vähän näyttänyt ja antanut osviittaa tulevista olotiloista.

Hikoilut ja muutkin vittumoiset olot loppuu aikanaan kyllä :slight_smile: Käyttöaika ja annosten suuruudet hyvinkin määrittelevät mimmoinen vieroitustaival on odotettavissa.

Kiva kun vastasit :slight_smile:

Juu aika säälittävän pienihän tuo annos on, oisko nyt jotain eroahdistusta lääkkeestä jota vihaan ja jollaintavoin rakastan?

Ehkäpä nämä huonosti nukutut yöt rassaavat niin paljon et oli vaan pakko tulla marisemaan saunaan. Ja päivällinen ahistus ja lääkkeenhimo?

Tekis kyl mieli lopettaa jo ”seinään” tällä annostuksella, hikoilla se viikko tai optimistiset 4/6 pv ja sit jatkaa putsina eteenpäin!

^ Tokihan vastaillaan ja tsemitellään :slight_smile:

Varmaan jonninverran tuossa on semmoista psyykkistäkin riippuvuutta tyyliin " Ilmankaan Oxepamia en nyt muka pärjää " ja tavallaanhan se onkin helppo tapa aina nappasta purkista lääkettä, vaan ajan mittaan ja pitkässä juoksussa se ajaa kyllä ojasta allikkoon. Tietenkin se vaatii vuosien käyttöä ja vähän rukiimpiakin annoksia. Toki joillekkin voi riippuvuus syntyä nopeastikkin.

Miun nähdäkseni kuukauden käytön voi jopa pätkästä seiniin. Toki jos jollakin lailla tuntuu, että eihän se onnistu niin vähentää sitten portaalisesti annoksensa nolliin. Vuosien päästä se touhu kyllä vaikeentuu vaikeutumistaan.

Kiitos Lavuska! :slight_smile:

Kyllä mä nyt taidan yrittää olla ottamatta jyviä. Purkki piiloon vaimolle, joka ei salettiin anna yhtään jyvää. Tais rouva kypsyä muhun ku huomas et oon alkanu rouskii pameja.

Panacodista pääsin eroon kylmällä kalkkunalla, 8tabl/vrk ”jäi” päälle yli puoleksi vuodeksi. Se tuli hikoiltua reilussa viikossa veke, tosin tulihan silloin just opamox kylkeen.

Liikunta on kyl jeesannut kurjaan oloon, vielä kun sais nuo yöunet kondikseen. Nukahdan kyllä, mut herään 1-4 välillä ja sit uni tulee 5-6 välillä tunniksi. Mä uskon et kun saa jyvät pois ni uni palautuu kyllä.

Ois korva-akupuktiota tarjolla tunnin päästä, käyn kokeilemassa.
NA-palaveriin paluu on sunnuntaina, sain toisen addiktin sinne tukihenkilöks ku hävettää ja vähän pelottaakin mennä takas. Vertaistuki oli kyl tärkeetä kun silloin kauan sitten Vierottauduin, silloin olikin kaikki bentsot maksimissa, pari päällekkäin ja unijyvät vielä päälle.
No, tulipa taas kirjoiteltua. Tämäkin helpottaa ja tuntuu hyvältä kun joku reagoi kirjoitukseen.

Kiitos Lavuska! :slight_smile:

Kyllä mä nyt taidan yrittää olla ottamatta jyviä. Purkki piiloon vaimolle, joka ei salettiin anna yhtään jyvää. Tais rouva kypsyä muhun ku huomas et oon alkanu rouskii pameja.

Panacodista pääsin eroon kylmällä kalkkunalla, 8tabl/vrk ”jäi” päälle yli puoleksi vuodeksi. Se tuli hikoiltua reilussa viikossa veke, tosin tulihan silloin just opamox kylkeen.

Liikunta on kyl jeesannut kurjaan oloon, vielä kun sais nuo yöunet kondikseen. Nukahdan kyllä, mut herään 1-4 välillä ja sit uni tulee 5-6 välillä tunniksi. Mä uskon et kun saa jyvät pois ni uni palautuu kyllä.

Ois korva-akupuktiota tarjolla tunnin päästä, käyn kokeilemassa.
NA-palaveriin paluu on sunnuntaina, sain toisen addiktin sinne tukihenkilöks ku hävettää ja vähän pelottaakin mennä takas. Vertaistuki oli kyl tärkeetä kun silloin kauan sitten Vierottauduin, silloin olikin kaikki bentsot maksimissa, pari päällekkäin ja unijyvät vielä päälle.
No, tulipa taas kirjoiteltua. Tämäkin helpottaa ja tuntuu hyvältä kun joku reagoi kirjoitukseen.

^^ Erittäin kova saavutus aina päästä irti tuosta tavarasta ja tokkopa sinäkään haluat palata enää siihen vanhaan, kun yleensä todellinen halu lopettaa on sittenkin voimakkaampi.

Joo ja jokainen joutuu ja saa miettiä bentsonkäyttönsä kyl ihan perusteellisesti jossain vaiheessa.

Joku nimmari mainitsi täällä vuosia sitten, että esim. diapam on laiskan miehen lääke,
jos tiedät, mitä tarkoitan
ja että,

bentsojen käytössä on järkevintä pitää viikossa päivän tauko,
kuukaudessa viikon tauko ja
vuodessa kuukauden tauko

Jäi vaan mieleen toi edellinen, että siinä on mahdollisuus välttää fyysinen riippuvuus, joka on se pahin, mielestäni.
Mutta sekin on yksilöllistä, enkä suosittele mitään tai ainakaan muuta kuin leffaa American Beauty kaikille.

Edelleen ovat hyviä lääkkeitä lääkkeinä lyhyeen käyttöön eli viikon tai viikkojen ajaksi eli esim. 7 - 21 vuorokautta, mutta mehän ollaan täällä puhuttu 365 päivän tai 4 000 päivän ja 8000 tai 10 000 päivän käyttöajasta :laughing:

:arrow_right:

1970 terve!

Hyviä jyviä ovat lyhyesti käytettynä, totta! Jonkinlaisena urheilijana loukkaannuin 3v sitten ja piti käydä pariinkin otteeseen magneettikuvauksissa. Se laitehan on sellainen ahdas putkilo ja siellä pitäis olla se 30min. Pyysin sitten esilääkitystä ja sain 10mg diapamia. Silloin se toimi niinkuin piti.
Mulla on vaan addiktio et jään koukkuun vähän kaikkeen: uhkapelaamiseen, seksiin, lääkkeisiin, viinaan, liikuntaan ja urheiluun. Sen takia ei pitäis ottaa yhtään pilleriä. Tälläkin kertaa pyysin reseptin vaan huvikseni, kai siinä oli taustalla se että pystyis rentoutuun vähän, viinan korvike. Onneks brenkku on pysynyt poissa!

Kiitti kommentista 1970

Bentsot ovat ihan toimivia lääkeitä jos niitä ei vedä sekaisin Alkon kera. Pieni annos esimerkiksi Opamoxia lieventää sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja edistää työpanosta. Tietysti lääkärit nykyään määräävät neuroleptejä joka vaivaan, nämä lääkkeet usein johtavat pitkiin poissa oloihin ja jopa sairaseläkkeelle.