No ihan hyvin kävi juomakokeilussa (jos ny noin voi sanoo…) join sinä iltana 5 annosta, eikä edes tehnyt mieli enempää… Sitten olikin tuossa muutama päivä sitten yhdet juhlat ja silloin join 10 annosta ( ensimmäiset skumppalasilliset jo päivällä ja illalla sitten 8 juomaa…) baarin jälkeen lähdin jatkoille ja siellä sitten join 2olutta, siinä vaiheessa iski olo että nyt vois vetää kännit mut kävin sit nukkumaan, onneksi!! Varovaisella mielellä olen kyllä ton alkoholin kanssa… nyt ei ole ollut mitään himoja juomiseen, ja oon niin monta kertaa antabuksen aikana baareillut selvinpäin, et oonkin aatellu sitä jatkaa… extreme-urheilua muuten tuo baarissa käynti selvänä , siinä hyvin huomaa kuin ihmiset ei oikeen osaa pitää hauskaa ilman viinaa…alkuillasta meno on melko kankeeta mut sit loppua kohden kaikil on niiiiin mukavaa… itse nykyään jotenkin vieroksun ajatusta että hauskanpito ilman viinaa on teekentelyä… höpöhöpö sanon minä!!
Ihan tyytyväinen oon noihin annosmääriin…kun ennen antabusta pystyin helposti vetäsemään alotteluiks sellaset 10 annosta ja siihen sitten baarissa juodut ja jatkoilla juodut lisäks, eli annosmäärät liikku jossain 24:ssä!! ja tosiaan silloin jatko venähti seuraavaan päivään, iltaan, yöhön…
Varovasti etenen nyt, tarkkailen itseäni ja viinanhimoa… päivä kerrallaan… viikko kerrallaan…
Ajattelin tässä kertoa omat kokemukset antabus kapseleista jotka laitettiin ihan yksityisellä klinikalla.
Olin kokeillut tapletteja aiemmin mutta silti kyselivät tarkkaan olenko ymmärtänyt etten voi juoda ja mitkä
sivuvaikutukset ovat.Poretaplettien kohdalla olin kerran kuukausi käytön lopetuksesta ottanut likööri karkkeja ja naama muuttui paloauton punaiseksi joten tiesin niiden ainakin toimivan liiankin hyvin.Sivuvaikutuksena oli
suunkuivumista ja karmea metallin maku suussa.Joten päätin kokeilla kapseleita,aika uskomattomin seurauksin
kapselit tulivat yksikerrallaan pikkuhiljaa ulos ja monta kertaa alussa painoin topsilla tapletin takas ja laastarin
päälle.Aina kun haava meni umpeen aukeni se taas parin viikon kuluttua.Lääkärissä tarkistettiin ja ei ollut tulehtunut, ihoni vain hylki tapletteja.Lääkäri ei ollut moista koskaan nähnyt eikä kuullut.Neljän kuukauden kuluttua oli vain yksi ainokainen jäljellä.Nyt on kulunut viisi vuotta ja arpi on kahden sentin pituinen ja edelleen
tunnen sen ainokaisen jäljelle jääneen selvästi ja se jopa näkyy kun tarkkaa katsoo.
Mutta tulihan kokeiltua.
Aklinkan täti ei oikeastaan sanonut mitään… itse hälle sanoin, että kuulostelen tilannetta ja saatan juoda alkoholia… sovittiin, että tulen kuukauden päästä taas käymään ja katsotaan sitten miten on mennyt…
Et ole todellakaan ainut 20-kymppinen joka on itsellensä onnistunut ongelman rakentamaan! Itse olen kohta 29 ja kuiville yrittämässä päästä. Viina ongelma tuli ainakin mulle todella hitaasti keittiön kautta: “bilevaihde jäi päälle” . Elämän muutos tässä itsellä’kin edessä, ja sulla kun on muksuki, niin jo siinä on syy miksi kannattaa onnistua! Vinnkinä voi sanoa, että ongelman tajuaminen ja myöntäminen voi kestää ja olla todella rankka paikka, mutta pakoonkaan ei ongelmaa voi mennä, se seuraa perässä! Itse juoduin/joudun vaihtamaan kaveripiiriä, koska en kestä katsella enäään muiden dokaamista.
Anbuksesta sen verran että: Se aine autta ketä auttaa1 Mun mielestä lumelääkettä! Ei se ketään ainakaan minua estäny juomasta, välillä kun päätin että otetaan antabusta että jaksaa olla juomatta niin, paskanmarjat jaksoin vdellä poretta 2-14päivää ja sitten baariin. Ihan saatanallinen olo tuli siitä: Poosket oli punaset tai siis koko pää, henkitys ei meinannu kulkee ja päätäpuristi niin että tuntuu että silmät pullahtaa päästä!
Ja seuraavilla kerroilla ku muisti nu ja myös sen että nuo kyseiset oireet ei kestäny juomisen alussa kuin ehkä jus sen ekan illan!
Eli pään ja sydämmen pitää olla yhdessä mukana lopetuksessa, silloin voi unohtaa antabukset kokonaan tai ottaa henkiseks tueks alkuun.
Sulle kävi hyvin Vierestä on viety kaveri pillit vinkuen yhden (1) oluen jälkeen…
Ymmärtääkseni kyseessä on hyvinkin yksilöllinen juttu miten kenenkin elimistö aineeseen reagoi. Siinä asiassa olen kuitenkin samaa mieltä, että jossain vaiheessa ‘kainalosauvasta’ pitää luopua.
Tästä asiasta hieman sinulta cricket utelisin, jotta miksi antabuksesta tulisi luopua jos se ei säännöllisten maksatestien käymisten myötä nosta maksa-arvoja, eikä muutenkaan aiheuta mitään sivuvaikutuksia? Tottakai se on alkoholistilla tietynlainen “kainalosauva” mutta miksi siittä tulisi luopua jos siittä ei mitään haittaakaan ole?
Oletetaan vaikka, että on mies x jolla on kova juomishistoria ja hän on kuitenkin onnistunut raitistumaan sanan varsinaisessa merkityksessä, syönyt aluksi antabusta mutta vaikka vuoden kuluttua lopettanut sen. Menee vaikka 3 vuotta ja elämä on mallillaan. On totta, että eihän hän tarvi antabusta mutta ei hänelle siittä varmastikkaan mitään haittaakaan ole mikäli edellä mainitut testit ovat “puhtaat”. Ja varmastikkin mies X:n todennäköisyys retkahtamiseen pienenisi mikäli hän edelleen söisi antabusta, siis tuotetta josta ei mitään haittaa ole ja hintakin on sellainen, jotta kenenkään taloudelliseen tilanteeseen se ei vaikuta.
On olemassa paljon alkoholisteja jotka käyvät säännöllisesti maksa-arvotesteissä ja syövät antabusta koska haluavat maksimoida sen, jotta eivät retkahtaisi. Ja tässä ei mielestäni ole lainkaan mitään väärää.
Mun syyni on ihan yksinkertainen - elämänsä aikana joutuu kuitenkin syömään lääkkeitä, joten miksi ottaa repertuaariinsa jotain, jota ilmankin voi olla
Ymmärrän syysi. Mutta eikö alkoholistin, siis toipuneen alkoholistin kuitenkin kannattaisi maksimoida retkahtamisen estonsa mikäli hintana on vain se, että ottaa jonkun pillerin aamulla? On totta, jotta raititistunut alkoholisti voi olla ilman antabusta, ei siinä mitään, mutta on lukuisia tarinoita siitä miten joku retkahtaakin vuosien jälkeenkin ja jotkut näistä eivät ehkä enään kykene saamaan kiinni raittiudestakaan pahimmassa tapauksessa. Jotkut näistä tapauksista olisi estettävissä antabuksella.
En voi puhua kuin omasta puolestani, kukin tekee miten oikeaksi kokee. Jos joku jaksaa syödä Antabusta loppuelämänsä ja pysyy raittiina sillä, että aina ottaessaan tabletin ajattelee ettei voi juoda, ei se minua haittaa yhtään.
Reaktiot lääkkeeseen vaihtelevat rajusti - jotkut voivat joutua sairaalaan, jotkut voivat juoda iloisesti myös Antabuslääkityksellä ollessaan. Retkahduksen estämisen kanssa sillä ei mielestäni ole tekoa, se on vain ‘tekninen este’. Halu pysyä raittiina syntyy korvien välissä ja mitä vähemmän sille on esteitä, sitä enemmän sitä pitää haluta
Mielestäni Antabuksen syömisessä ei ole kyse jaksamisesta, kuten ilmaisit, otanhan minä aamulla vettä raanasta janoonikin, sekin on yhtä vaivalloinen toimenpide. Ja tuskin he jotka jo vuosia ovat Antabuksen aamurutiineihinsa sisällyttäneet miettivät joka aamu, että “tänään en sitten voi alkoholia juoda”, sillä senhän voi joka tapauksessa koska tahansa jättää ottamatta, ei se pilleri ketään raitista. Aivan kuten sanoitkin niin halu pysyä raittiina syntyy omien korvien välistä.
Mutta oma pointtini pitkälle Antabuksen käytölle on se, jotta jo raitistinut alkoholisti jonka EI ENÄÄ TARVITSE JUODA, niin hän voi maksimoida retkahtamisen estonsa kyseisellä lääkkeellä. Koska retkahtamisia tapahtuu meille alkoholisteille siitä huolimatta vaikka olisimme jo päässeet toipumisemme asteella tälle toivotulle tasolle. Ja tottakai ihminen voi tästä huolimatta retkahtaa mutta jo pitkään raittiina olleena, hänellä on ainakin aikaa reagoida mikäli huomaa kun aamurutiinit ovat alkaneet muuttua, eli Antabus jää pois. Joka ehkä, siis vain ehkä saattaa kertoa mahdollisesta retkahtamisvaarasta.
Mutta se tästä Antabus keskustelusta ainakin omalta osaltani Kannatan siis alkoholisteille sitä, jotta he sisällyttäisivät kyseisen kemikaalin aamurutiineihinsa, mikäli tästä ei koidu heille mitään sivuvaikutuksia tai heidän maksa-arvonsa eivät kohoa epänormaalisti. Mikäli asia on toisin ymmärrän kemikaalin pois jättämisen tietenkin.