Kokemuksia antabuksesta? Jos oikeesti tahtoo lopettaa, niin eikö toi oo aika 100 varma keino siihen…et jos vaik kuin tekis mieli korkata ni ei vaan pysty…
Ja sit toinen kysymys, et onko täällä minkä ikästä porukkaa linjoilla? Oonko mä ainut parikymppinen? välil tuntuu et olen ainut ikäisistäni joka on jo ehtiny tälläsenki ongelman itselleen rakentamaan… 
ja kaiken muun hyvän lisäksi mulla on vielä lapsikin… et semmosta…
Mun mielestä se on satavarma, joidenkin mukaan se ei ole. Jotkut hurjat nimittäin kuulemma dokaa väkisin vaikka oiskin antabus käytössä.
Vaikka oiskin varma, pitää tosin muistaa että se on epäterveellinen lääke muuten (rasittaa maksaa, väsyttää yms) eikä sitä voi iänkaikkisesti syödä.
Ens hätään kuitenkin ok joskus.
Nuorimmat kirjottajat Plinkissä on olleet 16 - 17 vuotiaita. Nuorin henkilö johon oon törmännyt A -klinikalla ja katkolla oli 18 v, nuorin tuntemani AA:lainen taitaa olla about 20.
Katkolla jaeltiin muuten joskus jotain “Nuoret ja AA” - lippulappusia eli esitteitä, mutta en muista mitä niissä kerrottiin. 
Suosittelen ottamaan selvää kuitenkin mm. AA:sta.
vastaanpa ny tän otsikon alle…
Olisko jollain vastausta sellaseen, et vaikka tajuaa ja ymmärtää että tällänen ryyppääminen on ihan älytöntä, niin silti vaan juo? Saattaa olla montakin päivää juomatta, mut sit vaan jostain syystä lähtee baariin…oon yrittänyt miettiä et mikä siinä humalassa on niin ihanaa, et on pakko juoda… Tuntuu jotenkin turhauttavalta kun lähipiiri kyselee, et miksi juot? ja ei ole mitään järkevää vastausta…
Yleensähän alkoholin kittaaminen liittyy alkoholismiin. Henkisesti alkoholiin tai muihin päihteisiin voi jäädä kiinni hyvin nopeasti ja helposti. Fyysisen riippuvuuden kehittymiseen kuluu sitten tapauskohtaisesti vielä noin 5-15 vuotta.
kahleeton
(en osaa lainata viestistä…) mut siis kun mulle sanottiin a-klinikalla et siin ei olis mitään ongelmia käyttää vaik koko loppuelämää!! mustakin se kuulosti kyl vähän oudolle, luulis että se jotenki rasittaa maksaa jne… luulis että ne siellä tietää?
Onkohan siellä oltu aprillipäivän tunnelmissa 
Ei vais, aika vakava juttuhan on kyseessä.
Luultavasti ovat ikäsi vuoksi veikanneet, ettei vielä voi olla haittoja tai riippuvuutta. Ovat valitettavan väärässä. Mitä luultavammin olet alkoholismin ensi portailla. Niiltä askelilta vielä jotkut pystyvät elämäntaparemontin myötä korjaamaan tilannetta ja saamaan käytön joko kuriin tai loppumaan.
Luulen, että todellisen tilanteen tietää vain yksi ihminen… saatkin arvata kuka se on 
Se selviää kyllä väistämättä - siis missä vaiheessa addiktion alkua on matkalla…
Mitä aikaisemmin tajuaa tilanteen vaarallisuuden sitä vähäisimmillä vaurioilla selviää. Yleensä ensimmäiset vammat eivät tule sisäelimiin vaan tunne-elämään. Tätä mieltä olen, sanokoot maksakirurgit mitä tahansa.
Jos pystyt samastumaan AA:ssa olevien raittiiden ajatusmaailman kanssa, niin asia on aika simppeli. Ikäsi vuoksi voi samastumisen kanssa olla pulmia, muttei välttämättä. Joka tapauksessa kannattaisi etsiytyä ryhmiin, joissa olisi myös nuoria ex-dokuja toiminnassa, ei vain meitä veteraaneja. Käy kokeilemassa ja kuuntelemassa vähän…
A-kiltoja kannattaa testata myös, joskin siellä vähän skitsofrenista tuo ottamisen/ei-ottamisen pähkäily. Tietty voit myös yrittää kohtuuden reittiäkin etyylialkoholin kanssa, jos siihen vielä kykenet.
Asiat tuppaavat aina järjestymään… jos nyt tästä toteamuksesta mitään apua on…
kahleeton
ok… no tiiä nyt sit kannattaako mitään antabuksia alottaa, huomen oli tarkotus taas käydä klinikal ja samal alotella tuo “kuuri” mut taitaa jäädä väliin… tosin en nyt sit tiedä mikä pitää erossa alkoholista, itseeni en luota pätkääkään siin asias etten parin päivän päästä viimeistään lähde juopottelemaan… tai enhän mä koskaan ryyppäämään lähe vaan “yhelle” (ja sit se yks saattaa kestää moooonta päivää… ). Koitin siel klinikallakin sanoa et mitäs jos nyt ratkeen vaik tänä iltana juomaan, ni sano vaan et älä juo, mitä helvattua!!!jos oliskin noin helppoa et joku sanois et älä juo, ni en kai mä ny joiskaan!!!
[size=150]Haloo, stop!![/size]
Hei-hoi!!! Puhuin viinasta enkä antabuksesta!!! Väärinkäsitys!!! En tajunnut, että jatkoit otsikosta suoraan edelleen tuon antabuksen piirissä. Antabuksesta en osaa sanoa mitään, kun en ole koskaan käyttänyt. Nada. Viinaa vaan on tullut kipattua - siitä vain kokemusta.
Tee ihmeessä niin kuin Klinikalla sanovat. Ei hoitosuhteessa ole mitään mieltä, ellei sitä toteuta.
kahleeton
ääh, joo, ehkä hieman hankalasti ilmasin itteäni… aivot jumii vieläki, ehkäpä huomenna jo parempi päivä ja selkeemmät ajatukset… sitä odotellessa.
Itse olen pitänyt suht rankasta dokaamisesta yli kuusi viikkoa taukoa antbuksen kanssa. Ja se oli mulle ainut vaihtoehto. En olisi pystynyt tähän muuten. Ja tuntuu siltä että sä tarvitset myös antabuksen ,jotta saisit ryyppäämiseen tauon ja muistaisit miltä tuntuu olla selvä. Ja ehkä miettiä tarkemmin haluatko mitä elämältäsi. Maksan vahingoittumista en sen tarkemmin ajattele, mä tuhosin sen jo. Ja jos saan tästä avun jopa raittiuteen niin se olisi sen arvoista.
No, mulla ei tulis mieleenkään juoda antabuskuurin aikana, ja hyvin olen ottanut ne tämän ajan. Ja mulle on kerrottu etä ne oireet voi tulla jopa kaksi viikkoa kuurin lopettamisen jälkeen. Jos ei pidä paikkaansa, ni ehkä mun ei tarvitse tietää sitä. Mutta se on taas vähän päänkin sisällöstä kiinni haluatko olla selvä, että antbus auttaa, mutta et pysty kuintenkaan siihen ilman jotain apukeinoa.
Tänään alotin tuon antabuksen… ei mulla kyllä tule mieleenkään kokeilla millasia reaktioita tulee jos nyt alan viinaa kiskomaan! Haluan ihan tosissani olla juomatta, mutta jostain kumman syystä se ei vaan oikeen onnistu… klinikallakin sanoin, et järki+tunne sanoo et älä juo, mut joku pieni alitajunnan ääni saa sit kuiteski korkkaamaan.
Kyllä mä pystyisin nytkin kännin vetäsemään jos en olis tuota antabusta ottanut, jotenkin se on vaan niin helppo huijata itseään et jos nyt viel kerran kännään ja sit lopetan… Mulla on tavoitteena täysraittius, en osaa juoda vaan yhtä, en ole ikinä osannut.
Sen verran tahdonvoimaa tiedän itselläni olevan, että tuon antabuksen otan nyt joka päivä, ja tosiaan, siinähän on se vaikutusaika melko pitkä, et jos vaik viikonpäästä en otakaan ni ei se tarkota että heti vois juoda ilman mitään reaktioita (se siinä vissiin on ideanakin, et jos/kun tulee heikko hetki niin voi miettiä ja muuttaa mieltään…)
En mä sitä sano, et antabus parantais viinanhimon, mut kyllä se antaa aikaa ajatella selvinpäin asioita… ja kun tulee sellaisia tilaisuuksia missä yleensä on alkanut juomaan, niin nyt on vaan keksittävä jokin muu keino selviytyä.
Sama vika meikäläisellä. Pikkupojasta lähtien oli aina vaan tavoitteena taju pois.
Toisaalta taas noin joka 200. kerta onnistui juoda vain yksi - ja tämä rautainen tahdonlujuus pysyikin kirkkaana johtotähtenä mielessä, kun aloitti seuraavat 199 räkäkänniä. Eli olin mestari kusettamaan itseäni. “…vain yhdet…” “vain tänään…” “…jos ottas vaan pari”… “huomenna ei sit oteta”… “lopetan sit maanantaina…” “otan vaan iltakymmeneen saakka…” jne jne
Juuripa tuon takia antabusta kannattaa ottaakin… pää ehtiä selvitä henkisten kainalosauvojen avulla sen verran, että ehtii räknäillä asioita kunnolla.
kahleeton
triplex:)
Todella hyvin osasit kuvailla ja analysoida tuon juomisesi,ja että tosiaankin ajattelet sen Antabuksen MYÖS henkiseksi selkärangaksi raittiuteen:) Huomaa,että sulla on oikeesti hätä sen ottamisen kanssa - tulit ihan oikeaan paikkaan! Alkoholismi on helkkarin KAVALA sairaus…oot siellä syövereissä,ettet huomaakaan, niin se vaan menee, jos on humalahakuinen juomari, kuten mä olin.
En ite ois ehkä noin nuorena osannu ilmaista noin hienosti itteeni (enkä kai nytkään…)
sanoo kuka mitä tahansa, mutta jos itse uskoo, että Antabus on otettava,että pysyy raittiuden syrjässä, silloin se otetaan. Niin se oli mullakin apuna monasti,mutta se sitten vaan jotenkin “unohtui” sinne kaapin perälle se purkki 
En lähtis yhtään leikkimään hengelläni otettuani tabletin, koska me kaikki ollaan niin erilaisia,että joku mennä porskuttaa Antabus veressä, ja kolmella promillella menemään, ja toinen makaa henkitoreissaan sairaalassa! Just siksi mä uskon siihen!
kerran otin flunssa-aikaan lasillisen A.ta, ja sen perään ihan automaattisesti auringonhattutippoja, ja sen jälkeen soitinkin sydän kylmänä tk.n hoitsulle,että mitäs nyt tehdään?? 
Käskivät seurata vointia et jos vähänkin tulee oireita,niin sinne. Onneksi ei muuta kun hieman naama punotti
Oon saanu mieheni kanssa tässä olla raittiina jo muutamia vuosia,ja sillä kirjoitinkin,että todella hienoa triplex, että jo tässä vaiheessa tulit hakemaan täältä tukea!! 
Pysy kanavalla, ja jatka ihmeessä kuurilla, ja pidä päätös joka uusi aamu lujasti näpeissäsi!
Peukutan ihan tosissani täällä - aliina
ps. ja kaikille muillekin raitista ja iloista Pääsiäistä
Hyvä tripleks!!! vau! Mulle iski pahin himo, kun menin lukemaan ketjuja missä puhuttiin pääsiäisherkuista ja punaviinistä ym. Ajatukset oli miksen minäkin kuin muutkin… Onneksi mut herätettiin niistä ajatuksesta dokaamisen petaamisesta 
. Itsellä tämä antabus on toiminut hirmu hyvin, ja tiedän kuinka herkkä olen muille lääkkeille niin uskon että saisin hirmu vahvat oireet viikonkin jälkeen antabuksen lopettamisesta. Olen myös käynyt helvetin läpi tämän kohta seitsemän viikon aikana, ja ollut aivan hirmu ahdistut mutta olen keksinyt miten päästä niistä yli ilman sitä pulloon takertumista. Toivottavasti sinäkin löydät itselles jotain sellaista joka auttaa.
Tuo on kyllä ihan p*-puhetta. Jos jokapäivä juo niin ei siinä mene kuin parisen viikkoa.
Pari viikkoa kun kiskot niin tulehaan siitä hirvittävä kanuuna, ja juomista on siksi vaikea lopettaa, mutta ei sitä tule fyysisesti riippuvaiseksi alkoholista. Fyysisellä riippuvuudella tarkoitetaan ihan solutason muutoksia. Ei semmoiset ihan noin vaan synny.
Antabuksesta - suosittelen lämpimästi sille, joka tahtoo päästä akuutista dokauskierteestä eroon. Puhuvat sitä jotkut juovansa silti, mutta aivan valtaosalla se kyllä toimii niin, ettei se ole mitenkään mahdollista. Suun kautta otettavia antabuskuureja olen ottanut lukuisia kertoja elämässäni. Olen myös juonut niiden kanssa, ja silloin lähti jalat alta ja mentiin ambulanssilla terveyskeskukseen. Nyt mulla on navan vieressä pienellä leikkauksella sinne upotetut kapselit. En ole enää halunnut edes kokeilla juomista. Olen saanut työnnettyä pian 10 kk raittiudella alkoholiajatukset hyvin loitolle itsestäni. Elämäni täyttää nyt kaikki mahdollinen muu. Ensimmäistä kertaa 20 vuoteen ajattelen ihan realistisena mahdollisuutena sitä, etten juo enää koskaan tippaakaan.
Tuosta alkoholiriippuvuuden synnystä saisikin näppärän aasinsillan minua jatkuvasti askarruttavaan kysymykseen alkoholismin olemuksesta ja sen määritelmästä.
Fyysinen riippuvuus -miten nopeasti se sitten kenelläkin kehittyy- on yksi ulottuvuus asiassa, mutta ulottuvuuksia on useita. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ainakin. Puhutaan myös sielullisesta tunne-elämän sairaudesta.
ICD -tautiluokitus luokitteleee alkoholismin eri asteita ja muotoja tälläkin tavoin:
F10.1 Alkoholin haitallinen käyttö
F10.20 Alkoholiriippuvuus; tällä hetkellä vieroittunut
F10.21 Alkoholiriippuvuus; tällä hetkellä ei käytä, mutta oleskelee rajoittavassa ympäristössä
F10.22 Alkoholiriippuvuus; tällä hetkellä kliinisesti valvotulla ylläpito- tai korvauslääkityksellä (kontrolloitu riippuvuus)
F10.23 Alkoholiriippuvuus; tällä hetkellä vieroittunut, mutta saa aversio- tai estolääkityshoitoa
F10.24 Alkoholiriippuvuus; tällä hetkellä käyttää ainetta (aktiivinen riippuvuus)
F10.25 Alkoholiriippuvuus; jatkuva käyttö
F10.26 Alkoholiriippuvuus; jaksottainen käyttö (tuurijuoppous)
Antabusta käyttää siis tautiluokitukseen F10.23 lukeutuva henkilö. Mielenkiintoista.
Alkoholismi ei syvälle pinttyneen tiedon (myytin?) mukaan parane eikä häviä ihmisestä koskaan, vaan ainoastaan pahenee ajan mittaan. Fyysinen riippuvuus sen sijaan tavallaan paranee,ts. kaikki vieroitusoireet katoavat täysin. Tietyssä ajassa elimistön siis voisi otaksua vierottuvan alkoholista niin täydellisesti, että alkoholi muuttuu täysin vieraaksi aineeksi elimistölle. Arvioiden mukaan tämä vieroitusvaihe voi suurkuluttujalla/ongelmakäyttäjällä kestää 2 viikosta puoleen vuoteen, joskus jopa muutamaan vuoteen. Tuona ajanjaksona esiintyy erilaisia, eri asteisia vierotusoireita joita ei toki lopulta edes tunnista alkoholin vierotusoireiksi: univaikeuksia, levottomuutta, mielialojen ailahtelua ja etenkin paljon puhuttua viinanhimoa. Viimeksi mainitusta monet ex-deekut sanovatkin päässeensä eroon vasta 1 - 3 vuoden raittiuden jälkeen.
Oma lukunsa on sitten se lahko, jonka mukaan alkoholismi istuu pelkästään perintötekijöissä, vieläpä yhdessä tietyssä geenissä jonka omaava ihminen on alkoholisti tai vähintään hyvin altis sille jo syntymästään asti.
Niin, ja kyllähän monet alkoholistit sanovat olleensa koukussa heti elämänsä ekasta kännistä alkaen.
Tämän geeni-teorian mukaan siis voisikin sanoa että alkoholismi ei suinkaan kehittynyt ajan mittaan juopottelun myötä, vaan ihmisparka oli alkkis syntymästään asti. Aika scifiä? : )
Truth is out there.
En löydä netistä sitä yhtä sivua, joka kauhisti minua aika paljon kun sen luin. Kuitenkin se kertoi alkoholismin syventymisen seurauksena tapahtuvasta solujen solukalvo- ja soluelinmuutoksista, joka on luonteeltaan pysyvää. Solut marinoituvat alkoholissa ja muuttuvat niin, että pystyvät elämään sen jatkuvan läsnäolon kanssa. Sitten kun alkoholia ei enää tulekaan systeemiin, ovat tuskat jatkuvat ja hirvittävät. Ihminen tarvitsee silloin alkoholia vain saavuttaakseen normaalin toimintakykynsä. Toki olen putkien yhteydessä itsekin huomannut tarvitsevani viinaa “tullakseni normaaliksi”, mutta uskon, ettei sittenkään vielä ole mitään peruuttamatonta tapahtunut. 20 vuoden raju alkoholinkäyttöhistoria mulla on kuitenkin takana, satunnaisine selväilyineen. Se sivu sai minut ymmärtämään että vähän niin kuin viimeisellä rannalla tässä ollaan. Se näytti inhorealistisella tavalla oireita kuvaten koko alkoholismiin liittyvän vääjäämättömästi etenevän rappion. Tunnistin itsestäni niin paljon hirveitä degeneroitumisen piirteitä siinä kirjoituksessa, että kyllä se pani miettimään.
Vastaavia juttuja on kyllä netissä muuallakin, haluaisin löytää vain sen yhden tietyn. En edes muista enää oliko se suomeksi vai englanniksi.
