2 päivää mittarissa. Vatsa kipeä todennäköisesti johtuu Naltrekson Lääkkeestä, ahdistus ei pahaa toistaiseksi, uni ei meinaa tulla ja sydän tekee välillä omia lisäiskuja. Meinasin lähteä huomenna mökille mutta nyt ei taida olla viisasta lähteä sinne yksin vaikka lääkkeet mukana. Muistin juuri että aiton perällä 2 dl jallua. Taidan käydä heittämässä roskiin huomenna. Seuraava koetinkivi uusivuosi mutta lääkkeiden pitäisi riittää sinne. Yritän nyt ruveta nukkumaan ja huomenna uusi päivä voitettavana. Kauniita unia
8 tykkäystä
Päivä Kolme alkoi riidalla, hermot kireällä ja unta takana 5 tuntia. Onneksi töihin vasta 5.1 joten pitää vaan väkisin keskittyä lepoon ja ulkoiluun. Kirjoitin aamuyön tunteina listan alkoholin kanssa tehdyistä mokista että voin myöhemmin kirjoittaa niistä tänne jaettavaksi teidän kanssa ja muistuttamaan itseä siitä, mitä kaikkea alkoholi on aiheuttanut. Näihin hyvä palata kun mieli yrittää huijata tarttumaan pulloon.
9 tykkäystä
Tsemppiä ensimmäisiin päiviin. Ensimmäisellä lopetuskerralla luin tämän tekstin lähes päivittäin. soberisti.com-nettisivua ei enää ole, mutta löysinpä sen vielä internet archivesta:
Luenpa sen myt itsekkin. Vieroitusoireet ovat inhottavia, mutta ne on voitettavissa.
4 tykkäystä
5 päivää ilman ja lähdin eilen mökille yksin ottamaan happea ja hakemaan hieman etäisyyttä asioihin. Hyllyssä juomaa mutta en koskenut yhteenkään pulloon eilen ja ei oikeastaan tehnyt edes mieli. Lääkkeet auttaa ja toivon että enkeli olkapäällä saa niiden avulla sen verran voimia että lääkkeiden syömisen jälkeen piru voitetaan. Ulkona pieni pakkanen ja ajattelin eräillä tämän uuden vuoden yön ja tuijotella nuotion lomuja. Rauhallista loppuvuotta kaikille ja tsemppiä 
5 tykkäystä
Hienoa! Onneksi olkoon. Kuulostaa myös oikein hyvältä nuo vuodenvaihteen suunnitelmasi. Tulen loimotus on ihmeen rauhottavaa.
Rauhallista loppuvuotta!
10 päivää ilman. Perjantaina ja eilen saunan jälkeen meinasi tehdä mieli mutta jotenkin sain itseäni niskasta kiinni ja taisteltua pahimman vaiheen yli. Tänään ensimmäinen syvällisempi keskustelu vaimon kanssa ja jäi kyllä melko surullinen olo. Olen useamman vuoden ajan purkanut juomisen jälkeistä pahaa oloani häneen ja ollut kärsimätön, kiukkuinen ja väsynyt. Hän tuntee olonsa ahdistuneeksi ja emme oikein tiedä miten tästä eteenpäin. Luottamus on mennyt ja hänen on vaikea nähdä valoa tunnelin päässä. Pitäisi varmaan käydä yhdessä puhumassa jossain. Olisiko jollain laittaa pääkaupunkiseudulta paikkoja missä voisimme yhdessä purkaa tätä tilannetta ulkopuolisen avun voimin ennen kun koko parisuhde mennyttä. Kiitos kaikesta avusta
5 tykkäystä
Jos olette helsinkiläisiä, niin päihdehuollon kautta on mahdollista saada pariterapiaa. Terapeutti on mainio tyyppi, suosittelen.
Tärkeintä on nyt olla juomatta. Vaikka 12 päivää (toivottavasti) on hyvä alku, niin luottamuksen palauttamiseen se ei ole vielä sitäkään. Mutta luottamus voi palautua ja oikeastaan ainoa mitä itse voit tehdä, on olla juomatta.
Tsemppiä!
5 tykkäystä
Vinkkaan perheasiain neuvottelukeskuksesta. Se on ev.lut. seurakuntien toimintaa, muttei mitenkään uskonnollista eikä kirkon jäsenyyttä edellytetä. Se tarjoaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja oman elämän kysymyksissä. Laita googleen “perheasiain neuvottelukeskus ja oma paikkakunta”, niin saat asiasta lähempää tietoa.
Tsemppiä toivotan minäkin!
1 tykkäys
Muutos lähtee siitä, että sattuu. Kipu pakottaa pysähtymään ja kiinnittämään huomiota itseensä. Mutta kuten @Teme70 kirjoitti, tärkeintä on olla nyt juomatta. Älä tuhlaa tätä muutokselle hedelmällistä hetkeä avaamalla korkkia.
Tsemppiä ja jaksamista arkeen.
5 tykkäystä
16 pv ja positiivisella mielellä eteenpäin. Perjantait selvästi haastavimpia ja eilenkin ajatukset harhaili että jos nyt sen yhden oluen mutta menin alkoholittomalla vaikka vaimo sen yhden joikin. Ihmeellisesti enemmän aikaa ajatuksille ja tekemiselle.
6 tykkäystä
Hyvin siellä porskutellaan eteenpäin 
1 tykkäys
22 pv ja vieläkin ilman 
. Uni on selvästi parantunut ja olen jaksanut olla positiivisempi niin töissä kun kotonakin. Joitakin ajatuksia tullut ensi kesän moottoripyöräreissuista että jos siellä sitten sallisi Itselle alkoholin. Hmmm…. Mitenköhän tuon ansan saisi väistettyä. No onneksi siihen on vielä aikaa ja yritän mennä vain päivä kerrallaan. Tsemppiä kaikille kanssakulkijoille 
5 tykkäystä
Noo - kun tuonne asti pääset alat olla jo siinä moodissa että alat miettiä miksi ihmeessä minä ikinä ajattelin, että ottaisin tänne reisuun mukaan alkoholin?
1 tykkäys
Riippuu reissusta miten helppoa on. Jos mahdollista, lähde porukalla, joka ei juo.
Meillä pyöräporukalle (yllättäen) maistuu tosi hyvin 
Mutta olen onnistunut reissuja ja bileitäkin pysymään kuivana ihan vaan ajattelemalla, että itseni tuntien seuraavan aamun startti on vähintäänkin epävarma/riski. Parempi siis olla kuivana
Kuormittavaa se välillä on, mutta aina voi ottaa huumorin kautta ja vaan sisäisesti naureskella muiden “tyhmyydelle” ja puhalteluille seuraavana aamuna
2 tykkäystä
Minäkin vähän jänskätin viime vuoden tammikuussa kesän reissuja ja mietin siihen liittyen alkoholiasioita… Jälkikäteen voin kertoa, että reissut olivat paljon parempia ilman alkoholia ja nyt odotan tulevan kesän seikkailuja, koska tiedän jo, että ne raittiina ovat vain vielä niin paljon enemmän.
Mutta ei kannata vielä liikaa ajatella tulevaisuuteen. Päivä kerrallaan. Päivä päivältä myös ajatus alkoholista ja raittiudesta muuttuu.
Hienoa
1 tykkäys
Vaimo on lukenut Johanna Aatsalon kirjan 2784 Päivää ja haluaa nyt minunkin lukevan sen. Tuntuu että Kirja on vaan lisännyt vaimon vihaa ja itse haluaisin mennä rauhassa päivä Kerralla ilman riitoja, niitä kun ollut edellisissä suhteissa ihan riittävästi. Minua motivoi parhaiten rauhallinen päivä kerrallaan eteenpäin. Tiedän että olen huono käsittelemään tunteita ja saattaa olla yksi syy juomiseeni mutta jotenkin vaan en vielä jaksa. Vaimo paasaa terapiasta ja haluaa että luen ja analysoin myös tuon kirjan. Huh. Nyt ei vaan jaksaisi mutta ei taida olla Vaihtoehtoa
En tiedä osaanko sanoittaa tätä oikein ja auttaako tämä sinua, mutta…
Ehkä voisit itsellesi muistuttaa, että olet itse päätöksesi tehnyt ja olet lopettanut ensisijaisesti itsesi takia. Toissijaisesti se pelastaa toivottavasti avioliittonne.
Ja kun saat tämän kirkkaaksi mieleesi, niin ehkä osaat vaimollesi rakentavasti kertoa, että olet itse itsesi paras asiantuntija ja ulkopuolinen paine ei auta sinua.
Sinänsä kannattaa kyllä hyvin avoimin mielin ottaa vinkkejä vastaan ja kokeilla kaikenlaista ja ehkä kannattaa kirjaa vaikka kuunnellakkin. Laitanpa tuon kirjan itsekkin kuuntelulistalle. Sen kuvausteksti kylläkin tuntuu tarjoavan vertaistukea enemmänkin sille toiselle osapuolelle, mutta vain ajattelemalla mitä muut ajattelevat, voimme laajentaa omaa ajatteluamme (tämän sanonut joku minua paljon fiksumpi, en muista enää kuka).
p.s. Tällä hetkellä kuuntelen Samuli Edelmanin Pimeydestä Valoon. On aika rankka kuvaus alkoholismista ja ei uskoisi miten syvissä vesissä Samulikin on käynyt - ja raitistunut.
6 tykkäystä
Mä luin ton kirjan 2784 päivää, oli muuten melkoinen tarina ja niin raadollinen kuvaus alkoholismista, kuin olla ja voi.
Kirjan kautta pääsee hyvin aasinsiltaa siihen kuuluisaan ulkomaalaiseen alkoholikulttuuriin, jossa viini virtaa heti lounaalta lähtien ja sitä otetaan niin sivistyneesti, eikä kelleen synny riippuvuutta, eihän.
Tämä Jekyll&Hyde päihdepersoonan kuvaus on onnistunut kirjailijalta loistavasti, kuten myös läheisriippuvuus ja mitä se tekee ihmiselle.
Se että kyseessä on tositarina jonkun elämästä, tekee kirjasta vielä hurjemman.
4 tykkäystä
Minäkin olen kirjan kuunnellut. Pysäyttävä ja pohdiskelua herättelevä.
Juomattomuuden alkuvaiheessa kannattaa toki välttää triggereitä. Mutta sanoisin, että jos puoliso on kirjan lukenut ja vakavasti kehottaa sen lukemaan, niin kannattaa ehkä tehdä niin.
Suosittelen kirjaa ihan kaikille, jotka kokevat oman alkoholinkäyttönsä aiheuttaneen jotain negatiivista parisuhteeseen.
Meistä kukaan ei tuollaista loppuluisua ole (ainakaan vielä) kokenut. Mutta kirjaa lukiessa ei kannata miettiä, ettei tämä minua koske, en ole lähelläkään noin pitkällä. Vaan sitä, mihin tämä kaikki voi hyvinkin johtaa, jos en nyt saa tätä poikki.
Kirja ja sitä seuraava keskustelu varmasti herättävät ikäviä tunteita. Se kannattaa yrittää ottaa harjoituksena, jossa kohtaa ne tunteet, keskustelee niistä ja viime kädessä vain sietää ne.
Ja jos juomishaluja kuitenkin syntyy, muista ettei siihen syy ole puolison, kirjan tai puhumisen, vaan päihderiippuvuuden. Jos tunteisiin vastaa juomalla, niin kostaa vain itselleen.
6 tykkäystä
Vaimon viha. Tai läheisen. Itse mietin, että joskushan se nousee heiltäkin ja se on heidän elämässään ihan yhtä tärkeää kuin meidän elämässämme on kestää erossa alkoholista. Lue kirja vaikka vaimon mieliksi. Sanoman, että antoi paljon pohdittavaa ja pitää jäsennellä. Minua hävettää se mitä puoliso on joutunut kestämään. Varmaan vihana se jossain vaiheessa purkautuu kaikissa.
Kirkon perheasiainnneuvottelukeskuksesta haluaisin sanoa sen verran, että pääsääntöisesti niissä on töissä psykoterapeutteja. Eli niitä joille missään muualla ei pääse kuin maksusta ja lähetteillä.