Hei kaikki. Laitoin (taas kerran) Googlen hakusanaksi: alkoholin lopettaminen. Ensimmäiseksi tuli Päihdelinkki. Avasin sen, luin viestiketjuja ym. Tuli jotenkin sekava, ahdistunutkin olo, koska ketjuja, vastauksia niihin oli niin paljon. Niinpä ajattelin, että aloitan oman ketjuni.
Olen 58v nainen ja minulla on elämässä kaikki hyvin. Minulla on lapsia, lapsenlapsia, hyvä mies ja ok työpaikka. Mutta elämässäni on yksi iso asia, joka vit… minua joka ainut päivä. Ja se on viinin tissuttelu.
Joka aamu lopetan sen ja iltapäivällä jo mietin onko sitä kotona jäljellä, vai pitääkö käydä Alkossa. Ajatus ahdistaa rinnassa mutta jatkan tätä siitä huolimatta.
Olen lukenut kirjoja, katsonut videoita riippuvuuksista. Olen koittanut vähentää. Olen vaihtanut miedompaan. Mutta juominen vaan jatkuu.
Miksi juomisen lopettaminen on niin vaikeaa, vaikka haitatkin tietää oikein hyvin???
Miksi se on vaikeaa, vaikka se ottaa päähän ja ahdistaa???
Luin jostain ketjusta päivä kerrallaan ajatuksesta ja siinä on varmasti järkeä. Minulla on vaan se ongelma joka asiassa, että kun saan jonkun idean, se lähtee ihan lapasesta omassa päässäni ja väsyn ideaani ennen kuin edes ehdin aloittamaan mitään.
Päivä kerrallaan on varmasti hyvä ajatus ja koitan nyt sitä. Laittakaa juttuja, ajatuksia miten olette pystyneet olemaan juomatta.
Haluan lopettaa viinin tissuttelun mutta yksin en siihen pysty. Auttakaa minua.
Tervetulloo mukkaan @Pablo
Jep täällä on monia ketjuja ja paljon vastauksia. Niihin voi tutustua hissukseen ja lukea itselleen mielenkiintoisia läpi rauhakseen esim. silloin kun tekee mieli alkoholia.
Tissuttelu on niin petollista. Sivistyneesti viiniä siemaillen…. Tuli mieleen eräs pahasti alkoholisoitunut mies, joka tekee päivittäin live lähetyksiä youtubeen. Hän tekee kiljua. Sillä on kaksi 25 litran saavia joissa toisessa on juomavalmis kilju ja toisessa on vuoroaan odottava tekeytyvä ” kotipanimon tuote” kuten hän sanoo. Kutsuu tuota kiljua kotiviiniksi ja siemailee kiljua välillä viinilasista lisäten siihen mehutiivistettä jotta se näyttäisi viinille. Mutta hänkin vsin tissuttelee koko ajan humaltuen enemmän ja enemmän. Oudointa on että osa katsojista ei pidä miestä alkoholistina koska hän ”tissuttelee”
Ei tuo nyt sinuun liity mutta hänkin aloitti juomisuransa viihdekäytöllä. Pieniä annoksia kerrallaan sivistyneesti siemaillen ja nautiskellen kivasta päivästä. Nyt tekee vesassa kiljua maksakirroosissa ja tuijottaa kameraa tylsistyneenä. Ehkä se ei ollut tarkoitus alunperin mutta viina vei
Tsemppiä
@Pablo, kiinni veti, olen mukana! Olisi voinut sanatarkasti kirjoittaa sinun viestisi itse. Juuri ennen tänne loggautumista olin taas youtubessa ja naputtelin tutut hakusanat, sober, getting sober, sober stories jne. Minäkin olen ns. sivistynyt alkoholisti, 60-v nainen, joka on aina hoitanut perheen ja työt kunniallisesti ja sitten salaa tissutellut, kai täyttääkseni jonkun kolon sielussani, jota en ole osannut tai halunnut tunnistaa.
Minulla on niin monta tissutteluvuotta takanani, etten osaa enää laskea vuosia ja niin pohjaton suru siitä, että olen antanut asioiden liukua tähän suuntaan. Juominen ei ole aikoihin antanut minulle yhtään mitään, enkä kuitenkaan ole osannut lopettaa, vaikka juuri kuten kirjoitat minäkin tiedän kaikki järkisyyt ja tunnen kehossani, miten huonosti se juomisestani johtuen voi.
Päätetään, että tänään meidän ei tarvitse juoda ja kirjoitetaan tänne päivittäin siitä miten edistytään! Olen lukenut monet viestiketjut täällä, ja juuri tänne kirjoittelu tutuille raitistujille näyttää huomattavasti voimistavan sitoutumista raittiuteen 
.
Kiitos vastauksesta. Toi oli jo hyvä idea että heikkona hetkenä lukee näitä ketjuja. Itse olen miettinyt mistä tämä juominen alkoi ja yli 20v sitten eron aikaan join punaviiniä, kun se helpotti fyysisiä kipuja. Siitä sitten lähdettiin.
Hei Soberista. Kiva kun lähdet mukaan tähän. Minulle sopii, että päivittäin kerrotaan kuulumisia ja tuntoja. Mennään päivä kerrallaan. Ja jos retkahtaa, kerrotaan sekin. Mulla on kaapissa yksi viinipullo…sille pitää nyt tehdä jotain. En siis aio juoda sitä 
@Pablo tervetuloa Pablo joukkoomme. Olen kanssasi samanikäinen nainen, ja alkoholi on ollut mukana aikuiselämässäni aivan liian kauan aikaa. Olen pystynyt useamman kerran olemaan pidempiä jaksoja juomatta, mutta viimeisinä aikoina määrät lisääntyivät, juomisesta tuli pakonomaista ja erityisesti mieliala on kärsi juomisesta. Päätin siis, että nyt saa riittää. Hakeuduin lääkärille, kerroin rehellisesti ongelmastani ja sitä kautta pääsin päihdepolin asiakkaaksi. Joku henkinen sisäinen valmius tälle kaikelle pitää myös olla, että jaksaa viedä projektia eteenpäin. Jokaisella on se oma “nyt riittää” ja “pohjakosketuksensa”. Itse olen huomannut, että päivä kerralaan on viisautta. Jos alkaa miettiä projektia kovin pitkälle eteenpäin sitä voi nääntyä ajatuksen alle. Hyvä on myös sallia itselleen alkumatkalla kaikenlaisia ajatuksia, ja muistaa, että ne ovat vain ajatuksia. Niiden ei tarvitse johtaa tekoihin. Kysymykseesi siitä miksi juomisen lopettaminen on niin vaikeaa on vastaus - koska alkoholi, kuten muutkin päihteet ovat addiktoivia aineita ja muuttavat aivokemiaa. Jo kuukauden raittius auttaa näkemään miten asiat muuttuvat omassa kehossa ja mielessä. Itselle tärkeintä on ollut mielen rauhoittuminen ja yöunien paraneminen. Itseä voi myös katsoa kirkkain silmin peilistä ja saada pikku hiljaa itsekunnioitusta myös takaisin. Tervetuloa siis tänne ja matkalle kohti raittiutta.
Moi @Pablo ja @Soberista, täällä taustajoukot valmiina! 
Tervetuloa raitistelijoihin, mukaan mahtuu!
Kemiallisesti vastaus on helppo. Alkoholi on riippuvuutta aiheuttava päihde, etanolimolekyyli toimii niin kuin se on luotu ja se on siinä pirun hyvä.
Alkoholi tuo mielihyvää ja poistaa tehokkaasti ahdistusta. Niitä haluaa toistaa ja pian on koukussa. Joku nopeammin, toisella kestää pidempään. Mutta kun tarpeeksi juo, niin ihan jokaisesta tulee riippuvainen.
Emotionaalisesti ja tunnetasolla vastaus on sitten tosi paljon vaikeampi. Ja juuri siksi tärkein neuvoni on hakeutua hoitoon. Esimerkiksi päihdehuoltoon ja vaikka AA-ryhmään.
Tärkein on oma päätös. Halu päästä hallitsemaan omaa elämäänsä, viedä alkoholilta sen ottama valta.
Toinen on tunnetaidot. Siihen löytyy kirjallisuutta ja niihin päihdehuoltokin paljon keskittyy. Moni raitistunut kokee, että elämästä tulee tylsää ja jopa ahdistavaa. Mutta niihin kuole vaan niitä voi oppia sietämään. Ja jopa taklaamaan.
Kolmas on valmistautuminen. Vaikka raittiuspäätös pitää tehdä päivittäin eikä muuten miettiä liikaa tulevaa, niin ne vaaranpaikat kannattaa ennakoida ja niihin valmistautua.
Kolmoskohtaan liittyy myös HALT. Varsinkin raittiuden alkupolulla yritä välttää Hungry - Angry - Lonely - Tired. Eli nälkä, viha, yksinäisyys ja väsymys. Ne ovat (alku)raittiuden vihollisia.
Tsemppiä raittiuden tiellä, tänään ei juoda!
Tervetuloa @Pablo minunkin puolestani - ja tutulta kuulostaa tarinasi. Sitä tissuttelutapaa täällä yhdessä yritetään lopettaa ja väistää. Minustakin raportointi”velvollisuus toimii, sillä vaikka sitten raitistelusta lipsuisikin, tulee mietittyä mikä siihen johti ja miten vastaavan tilanteen voisi ehkäistä.
Tuosta HALT termistä vielä, ainakin omalla kohdallani olen tärkeimmäksi tunnistanut tuon L loneliness. Eli sitä yksinäisyyden tunnetta on tullut turrutettua alkoholilla, ja samaten alkoholista on saanut rohkaisua kestää vaikeita/tylsiä sosiaalisia tilanteita ja jotenkin se on auttanut pääsemään yhteiseen tunnelmaan. Tämän viimeisen pointin käsittely on vielä kovasti kesken, mutta olen jo miettinyt, vahvistanut ja yrittänyt löytää sosiaalisia piirejä joissa juominen ei olisi niin keskeistä. Tätä varmaan tulee paljon vielä pohdittua.
Viisaita mietteitä @Teme70. Pari ajatusta nousi itsellä mieleen…
Oma arvioni on, että moni juo puhtaasta tottumuksesta. Tissuttelusta on vaan tullut tapa, eikä omaa toimintaansa välttämättä isommin kyseenalaista. Moni kupittelee tylsyyteen ja yksinäisyyteen. Tämä olisi hyvä saada vihellettyä poikki ennen kuin tottumus muuttuu riippuvuudeksi.
Itse olen raittiudessa saanut innoitusta juuri siitä vapauden tunteesta. Olo on kevyt, hallitsen täysin omaa elämääni.
Tein männä syksynä päätöksen, että vähennän olennaisesti juomista. Itselläni se osui melko sattumalta saumaan, jossa hetkeen ei ollut muutenkaan luvassa mitään pirskeitä tai muita rientoja. Ajoitus oli siis otollinen. Omaa raitistumista kannattaa hieman pedata. Kokemus itsessään kyllä on myönteinen, juomattomuus kannattaa.
Alkoholi aiheuttaa alkoholismia, eli riippuvuutta. Se on luokiteltu sairaudeksi. Helpottaisiko yhtään sellainen ajattelu, mikä on faktakin, eli alkoholia nauttimalla vain pahennat riippuvuutta. Vertaa vaikkapa pähkinäallergikoita; eivät hekään pysty pähkinöitä syömään. Todennäköisesti allergia siitä vain pahenee ja siihen voi kuolla. Niin tarpeeksi pitkälle edenneeseen alkoholismiin, ensin vain lähtee ystävät, perhe ja työ, asunto etc.
Oletko puhunut läheisillesi? Ensimmäinen askel on tunnustaa ongelma itselleen, minkä oletkin jo tehnyt. Seuraava asia, mitä suosittelen tekemään, on tunnustaa se läheisille ihmisille. Ei ole helppoa, mutta uskon että läheiset ottavat tiedon vastaan mieluummin tässä vaiheessa kuin myöhemmin, jolloin he todennäköisesti huomaavat ongelman joka tapauksessa.
Palaan asiaan myöhemmin, nyt täytyy lähteä asioille.
Miten on menny Mä en eilen ottanut mitään. Yöllä heräsin monta kertaa.
Paljon tuli hyviä juttuja teiltä. Itsellä juominen on juuri tuollaista pakonomaista. On se hullua kun ottaa päähän tuo juominen ja siitä huolimatta istuu Alkon parkkipaikalla ja menee sinne. Ahdistaa ja vit… mutta viiniä vaan pitää juoda. Olen miettinyt että tylsyyden tunne on sellainen, jonka takia minä ehkä juon. Ja sitten se muka menee ohi kun juo viiniä. Yksinäistä minulla ei ole. Minulla on ihana mies. Nukkumaanmeno on minulle myös aika ahdistavaa. Haluan nukahtaa nopeasti ja siihenkin viini auttaa. Se, että nukkuu koko yön yhteen putkeen onkin sitten toinen asia. Minäkin olin joku vuosi sitten 100 päivää juomatta 
ja se oli kivaa aikaa. Sain myös hyvin nukuttua silloin. Olen ollut pari kuukautta ilman…tai pari viikkoa. Eli ilmankin olen pystynyt olemaan. Ja sen ensimmäisen lasin kun ottaa, niin siitä se taas jatkuu. No eilen en ottanut mitään. Yö oli hiukan katkonainen mutta muuten meni hyvin.
@Pablo olisin voinut kirjoittaa ihan saman. Menee autopilotilla Alkoon, hakee juomat ja sitten juo vaikka se ei tuo enää yhtään mitään mielihyvää. Olen luullut juoneeni suruun. Tuo suru on ollut olemassa jostakin minkä kenties ehkä on ajatellut menenttäneensä. Tosin nyt kun on ollut juomatta niin miettii, että se taisikin olla se alkoholi, joka ylläpiti surun tunnetta. Negatiivinen kierre. Olin itse myös joku vuosi sitten yli 100 päivää juomatta ja sitten menin juomaan syntymäpäivänäni viinilasillisen. Jotenkin iski morkkis siitä, että retkahdin, joten menin ja ostin lisää ja siinä se sitten oli. Pääsin kyllä vielä siitä jotenkin yli ja jatkoin vielä viikkoja raittiina, mutta siitä se luisui taas juomiseen. Siksi ajattelin, että nyt pitää mennä hissun kissun päivä kerrallaan. Auttaa kun tulee tänne lukemaan omia tuntojaan ja muiden ketjuja. Tänään oli taas pitkän työpäivän ja palavereissa istumisen jälkeen ajatus, että voisi ottaa jotakin, mutta kun tietää, että se ei jää yhteen…niin tulin kotiin, söin ja keitin inkivääriteetä. Nyt ei taas tee mieli yhtään mitään alkoholia. Tunne taklattu ja huomenna aamulla olen taas iloinen, että en juonut.
Hyvä, sinä! Päivä kerrallaan kohti raitistumista!
Täälläpäin ei ole mennyt hyvin, join eilen ja toissapäivänä. Ihan vain on peiliin katsominen: en pitänyt kiinni päätöksestäni, en muuttanut mitään toiminnassani, en edes pohtinut, mitä juomisen tilalle voisi tulla, ihan vain autopilotilla annoin mennä päin seinää. Onko kaduttanut? On. Mitä opin? Teen suunnitelman iltapäivän ja illan varalle niiksi tunneiksi, kun juomishimo on voimakkaimmillaan. Minun kohdallani nuo tunnit ovat kello 17 ja 21 välillä, viisi onnetonta tuntia, jotka on vain hengiteltävä läpi tarttumatta pulloon vaikka tuntuisi, kuin seisosi mustan kuilun laidalla, johon ihan pian syöksyn karmaisevalla vauhdilla.
Miksi edes ajattelen raitistumista mustana kuiluna, sehän on ihan hullua. Valoa pitäisi ajatella, kävelyä kohti valoa, raitis päivä kerrallaan, tämän sivuston tarjoamassa turvallisessa seurassa.
Tänään minun ei tarvitse juoda. Kello viisi lähden tunnin kävelylle ja kun tulen kotiin syön terveellisesti, juon monta kuppia yrttiteetä ja raportoin tänne, miten voin. Hyvää päivää kaikille, varsinkin @Pablo
Heippa. Ymmärrän sinua oikein hyvin. Vaikka kuinka päättää olla juomatta, tuntuu ettei ole muutakaan tekemistä. Vaikka ei edes halua juoda niin se lasi nenän edessä houkuttaa. Näin se minullakin menee. Sitä kai on tehnyt niin kauan, että siitä on tullut tuttu, turvallinen tapa. Ja kamalinta siinä on, että se vitu…, ahdistaa, lamaannuttaa, kroppa voi huonosti.
Itse käyn töissä, enkä alkoholin takia ole koskaan ollut töistä pois. Pientä tärinää kyllä ollut ja miettinyt autolla ajoa…onneksi lyhyt matka töihin. Eli työt ja arjen hoidan hyvin. Minulla taas kello 21-24 on se aika kun juon. Päivä pulkassa ja rentoutumaan.
Nyt näinä kokonaista kahtena selvänä päivänä olin töissä ja kävin avannossa. Avanto on paikka jossa todella tykkään käydä. Yritän nyt tehdä siitä itselleni ohjelmaan vapaa-aikaani. Illalla olen ottanut jo hyvissä ajoin nukahtamislääkkeen, että uni tulee mahdollisimman nopeasti. Olen miettinyt jos lääkäriltä hakisin jotain nukkumista varten, koska koen nukkumaan menon ja yleensäkin nukkumisen vaikeaksi. Toki juomiseni sitä vaikeuttaa myös. Olen juonut myös sen takia, että nukahdan nopeasti. Ja juu nukahdan kyllä mutta heräilen monta kertaa. Eli alkoholi ei nukkumista paranna vaan päinvastoin.
Olen miettinyt myös sitä juonko ihan vaan arjen tylsyyden takia. En tiedä.
Mutta kiva kun Soberista laitoit viestiä. Luetaan toisten tsemppiviestejä. Helppoa tämä ei ole.
Aikaisemmin ketjussa jo mainittiin että alkoholin juonnista väistämättä seuraa että sairastuu alkoholismiin joka on krooninen parantumaton riippuvuussairaus.
Itselle raitistumiseen auttanut juuri tämän asian tajuaminen ja hyväksyminen.
Tässä on erinomainen videoluento aiheesta:
Voisiko tylsyys olla myös kyseisen sairauden ilmentymä? Miettisin sitä tarkasti.
@ait0lainen katselin (kuuntelin) tämän. Vahva suositus. YouTube ehdotti tätä ja mielestäni hyvä, kannattaa katsoa (kuunnella)
@ait0lainen kiitos tämän linkin jakamisesta. Todella hyvä luento. Kuunnelkaa ihmeessä muutkin.
Samaa mieltä 