Paitsi että älkää luulko ikinä että nämä ovat yleispäteviä. Joidenkin kohdalla pahin addiktion ylläpitäjä on nimenomaan ‘connection’. Ratkaisu olisi disconnection.
Aikas hyvä video! Kiitti jakamisesta!
Joku tollanen mekanismi siellä taustalla on. Itteeni tuo mustavalkoajattelu hämää, että olisi sitten sinne loppuun asti joku deeku, juoppo, alkoholisti… Vahvistaa ajatteluani etten olisi enää. Aika pitkälle kyllä homma on noin, että eristäytymien ajaa noihin addiktioihin. Haetaan siihen yksinäisyyden, tyhjyyden kokemisen tilalle jotain… Itselläni tuo addiktiomekanismi menee aika pitkälle tuon videon mukaisesti kun nyt en tosiaan enää osaa sanoa olevani alkoholisti kun en ole juonut kolmeen vuoteen. Jotenkin uskon tieteen määritelmiin paremmin kuin oppijärjestelmien määrittelyyn. Nimenomaan connection on se juttu! Ja jos tuntuu disconnectionilta, niin sitä helposti alkaa tuota tyhjiötä sekä yksinäisyyden kokemusta täyttämään jollain haitallisella käyttäytymisellä. Paeten tuota ikävää tunnetta.
Olen kyllä valitettavasti enemmän tiedeuskovainen…
Silleen uskoisin, että tunne siitä, että ei kuulu enää minnekään ajoi hard core juomiseen ja muuhun päihteilyyn. Mitä enemmän connectionin tunnetta lisätään, niin disconnection katoaa…
Kaksi kohtaa kosketti minua ja samaistuin kokemuksieni takia puhujaan.
Minulle on toipumiseni edistymisessä ollut ratkaisevaa saada apua lihaa ja verta olevilta ihmisiltä, kasvotusten joko lyhyissä tai pitkissä vertaistuen toverisuhteissa. Kännykässäni on joukko numeroita joihin voin soittaa, myös hädän hetkellä, ja joista välillä soitetaan minulle.
Toinen on läheisen ääneen sanoma päätös olla hylkäämättä olinpa millainen tahansa. Tämä on Al-Anonin ohjelman yksi perusajatus: pystyä elämään alkoholistin rinnalla, mutta kuitenkin henkisesti hänestä riippumattomana.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Itse ymmärsin tuon mitä tuossakin wikipediassa asia sanotaan, että: Oli mikä päihde tahansa, niin sillä ei ole mitään väliä vaan sillä kasvuympäristöllä/olosuhteilla on väliä missä ihminen on. Huomattavan ahdistuneet ihmiset lääkitsevät itseään päihteillä. Ja jos kasvuympäristö/olosuhde on suosiollinen, niin päihteisiin ei ihminen ajaudu. Päihde ei itseasiassa aiheuta riippuvuutta vaan kasvuympäristö/olosuhteet. Suomeksi sanottuna jos se ihmisen ahdistuksen syihin pureudutaan, niin sitä vähemmän päihteiksi tarkoitettuja aineita/toimintamalleja tarvitaan. Muuttamalla olosuhteita mitkä vähentävät luonnollisesti ahdistusta. Olosuhteet voi olla myös henkisiin ongelmiin pureutumista. Pitää se syy löytää jostain. Silloin kuin ahdistus katoaa, niin addiktio katoaa. “Lääkettä” ei tarvitse etsiä paihteistä tai toiminnasta.
Mietin, että ihminen voi tyhjyyttä, ahdistusta kokea vaikka ympärillä olisi kaikkea. Olisi vaimo, mies, lapsia, ystäviä… Työ, rivitalo, mökki, perunamaa… Jos on tuo ahdistus, niin addiktio jatkuu. Voin ihan ymmärtää koko videon ja tuon Rat Parkin idean väärin?
Ja mitä tuossa videossa, niin tuossa väitettiin, että addiktio nimenomaan katoaa. Ja kyse ei ole ikuisesta ongelmasta? Ihminen ei ole alkoholisti, heroinisti, nisti, pilleristi, liikunta-addikti, peli-addikti yms yms koko elämän, vaan addiktiosta voi päästä tuon mallin mukaan kokonaan eroon.
Koko homman idea on: 7:32 että se johtuisi kyvyttömyydestä olla läsnä elämässä. Onko näin? Tuo kuulostaa omalla kohdallani omalta syyltä omiin addiktioihini. Allekirjoitan, että kyse on nimenomaan tuosta ahdistuksesta ja tuon mitä tuo kaveri sanoo.
Jos ymmärsin, että tuo on tieteellinen fakta? Ei teoria? Tutkimustulos?
Rat Parkin vertailua tuohon 12 askeleeseen(90 prosentin spontaanista remissiosta(parannutaan spontaanisti) puhutaan? Ei ikuisesta ongelmasta?): non12step.com/newsletters/n … ly-26-2015
Viitataan tuohon samaan videoon, linkki löytyy Youtuben videoon myös.
Monen mielestähän evoluutioteoriakin on ihan höpöhöpöjuttuja ja lisäksi kaiken maailman ylösnousemus sadut, vetten päällä kävelyt sekä moneen kertaan historiassa kierrätetyt kolminaisuus opit tuntuu menevän kaupaksi paremmin kuin hyvin.
Mieleen vielä vaikutti se, että kun silleen tietää, että kyseessä on vaikka tuo Vietnamin veteraaneille annettu Heroiini, niin he eivät tienneet, että kyseessä oli maailman koukuttavimmaksi tituleerattu huume. Pääsi eroon tuosta noin vain kuin asettui siviiliin. Mielikuvat vaikuttaa. Muistaakseni Etanoli rankattu myös yhtä kovaksi huumeeksi jopa kovemmaksi jossain arvioissa? Jos kaikki vedetään samalle viivalle, niin kyse on addiktiosta, eikä niinkään sen kohteesta. Mielikuva kaiken tuhoavasta hirveästä huumeesta vaikuttaa syvälle mieleen myös. Ja jos aletaan Turmiolan Tommi uhkakuvia maalailemaan, niin virkavalta sekä valtio otetaan estämään tällaisten tyyppien ilmaantuminen katukuviin, ihmisten ilmoille. Ja joo kun aletaan markkinoimaan, että kyseessä nimenomaan kovanluokan sairaus eikä pintaa syvemmälle asioihin upota, niin raha puhuu. Rehab-business näyttäsi samantyyppinen ilmiö olevan kuin lääkebisnes? Luodaan mielikuvia, markkinoidaan niitä, porukka uskoo ja rahakoneet pärisee.
Tosiaan jos lyödään ongelman ytimeen, ratkaistaan se, niin pulmaa ei ole enää. Yhtälö jos ratkaistaan, niin ei siinä ole enää mitään enempää. Voi siirtyä toiseen. Eikä tarvitse Turmiolan Tommina jatkaa koko loppuelmäänsä… :mrgreen:
Mielikuvat vaikuttaa ihmisiin enemmän kuin moni uskaltaa ajatellakaan.
Kiinnosti tuo kysymys, voiko tieteeseen luottaa. No, luottaako joku esim. siihen, että tieteen avulla on saatu tieto sellaisista asioista, joita emme voi omin silmin havaita. Maapallon pyöreys, bakteerien ja virusten olemassaolo, olemassaolevien asioiden molekyylirakenne, atomit ym. ovat tällaisia asioita. Tai vaikkapa geenit ja dna (joihin alkoholismikin joskus liitetään).
Kukin päättää tietysti itse, luottaako tieteeseen tai sen löydöksiin. Tiedehän ei ole uskon tai luottamuksen asia samalla lailla kuin jumalat ja henkiolennot, joihin todella täytyy uskoa ja luottaa saadakseen tunteen niiden olevaisuudesta.
Tiede on vain työkalu tiedon hankkimiseen, olemassaolevan havainnointiin ja uusien keksintöjen rakentamiseen. Vaikkapa sellaisten, joiden välityksellä tässäkin keskustelemme.
Sinänsä ei ole mikään uusi oivallus, että suuri määrä ihmisiä altistuu kaiken aikaa addiktoiville aineille, ilman että he sairastuvat addiktioon.
Alkoholi, opiaatit ja muut lääkeaineet jne. Suurin osa satunnaisesti näitä käyttävistä ei tule päihderiippuvaiseksi.
Tupakkaakin on kutsuttu koukuttavimmaksi aineeksi, mutta itse pääsin siitä eroon lähestulkoon sormia napsauttamalla, kun oikea asenne löytyi jostain.
Yksi minua harmittava asia on kuitenkin lääketeollisuuden ympärillä pyörivät salaliittoteoriat. Ne ovat suosittuja, ja lääketeollisuudesta on maalattu mielikuvissa varsinainen ilmestyskirjan peto, vaikka lääkkeet helpottavat ja pidentävät miljoonien ihmisten elämää maailmassa kaiken aikaa.
Pahimmilleen lääkevastaisuus menee myös silloin, kun lääkevastainen mielenterveysongelmainen kieltäytyy lääkkeistä, ja ajautuu sitten tilaan jossa vahingoittaa itseään ja muita.
SSRI lääkkeistä ollaan maalattu uusi piru seinälle, ja uskoteltu niiden jopa aiheuttavan itsemurhia, vaikka todellisuudessa itsemurhat ovat vähentyneet. findikaattori.fi/fi/10
Joo, mielenkiintoinen näkökulma liittyen riippuvuusongelmiin. Onhan sitä toki ihan vanhastaankin osattu kysyä. Miksi Jeppe juo?
Nyt kannattaa olla hieman tarkkana sen kanssa mikä on tiedettä ja mikä tieteen näköisenä esitettyä huuhaata. Tuo video on aika tyypillinen mainosvideo - aivan sitä samaa sarjaa näennäsitiedettä, jolla myydään ryppyvoiteita ja polvenparannuspillereitä. Tässäkin siteerattu lehtiartikkeli sinällään edustaa paremmin tieteellistä objektiivisuutta, joten sitä kannattaa lukea vaikka ajatuksenkin kanssa. Oma arvioni videossa esitetystä näkökulmasta on, ettei se yllä faktan, teorian tai tutkimustuloksen tasolle. Ei sillä - näkökulma sinällään on mielenkiintoinen ja ehkäpä jopa oikeansuuntainen.
Tuo lehtiartikkeli toteaa, että “vain” 10% päihteidenkäyttäjistä addiktoituu päihteelle. Tämä ei ole mikään uutinen, sillä tätä 10% on kutsuttu AA:ssa alkoholisteiksi kohta 100 vuoden ajan. Taustalla on geneettinen ja/tai biologinen ja/tai sosiaalinen ongelmarypäs, joka on tuon addiktoitumisen taustalla. Joku puhuu tunne-elämän häiriötilasta. Toki sitä voi kuvata myös jonkinlaisena “yhteyden” puutteena.
Tämä “yhteyden” etsiminen on mitä suurimmassa määrin AA:n ohjelmaan sisään rakennettuna. Paljon parjatut “omavoimaisuus” ja “luovuttaminen” ovat juuri sitä antautumista tälle “yhteydelle”. Ohjelman 1. askel ja 3. perinne avaavat tietä tasavertaiselle integroitumiselle AA-ryhmään. Eikö tämä juuri ole sitä “yhteyttä”?
Ohjelmassa haetaan korjaantumista kärsineille sosiaalisille suhteille mm. puhumalla vanhojen tekojen hyvittämisestä ja anteeksi pyytämisen opettelemisesta. Oma lukunsa liittyen “yhteyteen” on hengellisyys. Äkkipäätä “yhteys” ja “hengellisyys” voitaisiin tässä yhteydessä tulkita jopa synonyymeiksi. Erityisesti uskovaiset viittavat koko syntikäsitteen tarkoittavan sitä, että ihminen on menettänyt “yhteyden” Jumalaan.
Se on sitten aivan oman keskustelunsa paikka, pitääkö väittämä “kerran alkoholisti, aina alkoholisti” paikkansa ja kuinka hyvin pitää/on pitämättä.
Aika lailla samoilla linjoilla Smokin kanssa. Tuon ajatuksen suora soveltaminen alkoholinkäyttöön ja meidän yhteiskuntaamme ontuu ainakin sikäli, että meillähän hyväksytään mitä suurimmissa määrin alkoholin käyttö jopa siinä määrin että nykyinen hallitus pyrkii sitä edistämään vastoin asiantuntijoiden mielipidettä. Mitään rangaistuksia ei alkoholin käytöstä synny eikä rikosrekisteriä jos ei muuten törttöile.
En nyt sitten käytä sanaa alkoholisti jos sitä ei kerran ole.
Joka tapauksessa saa huoda todella rankasti haitaksi itselle ja muille ennekuin mitenkään eristyksiin joutuu. Minulle aikonaan ryhymien yhteisöllisyys oli se merkittävä juttu ei niinkään ohjelma.
Tuossa ajatuksessa minua myös huolettaa se, että missä on ihmisen oma vastuu jos vika onkin yhteiskunnassa, joka ei järjestä riittävästi yhteyksiä.
Nuo Portugalin huumeaddiktien hoidot ja dekriminalisointi sinänsä vaikuttaa järkeviltä.
Addikti tai alkoholisti niin ei tuolla niin merkitystä ole kun suunta sama, että pysyy päihteittä. Lähinnä tuo vaikuttaa psykologiaan viittavalta tutkimukselta ja muistan jostain lukeneeni tuosta Rat Park -kokeesta ennenkin. Nähtävästi satavuotta vanha koe tuokin oli. Se paljastaa tuon konkreettisesti, että ihmisen kasvualustalla ja ympäristön vaikutuksella on merkitystä tuon addiktiotaipumuksen syntyyn, ei niinkään mille addiktioituu. Joo, allekirjoitan, että monimutkainen juttu tuossa taustalla on. Mikä itselle tuli mieleen tuo, että tuntui hyvin omalta, että addiktion taustalla olisi kyvyttömyys olla läsnä elämässä. AA:ssa on hyviä juttuja pitää myöntää ja ei sitä pidä alkaa vähättelemään paitsi silleen kun kaikkeen elämässä, niin kriittisesti suhtautua, ei ainoana totuutena. On minulle rautalangasta väännetty AA:ta, niin ymmärrän, että joillekin se on hyvä, mutta ei kaikille. Suhtaudun siihen vähän kuin vaikka johonkin isoon eväsreppuun, mistä voi ottaa mieleisiä juttuja. Joillekin saattaa olla allerginen, niin jättää ottamatta. Ja joo tuo video on ammattimaisen puhujan pitämä. Rat Park-kokeesta siinä referoitiin. Lobbaillaan ajatusta tuosta, että ihmisellä itsellään on taipumus addiktioon, ehkä just sillä 10%:lla riippumatta sitten mihin. Ja viitataan siinä tuohon sairauskäsitteeseen myös ja kritisoidaan tuota nykyistä rehab(vieroitus) ajattelua, että siellä ihmisen sisällä on tuo jokin ongelma mikä estää tuon yhteyden elämään. Itselle on painotettu ammattilaisen toimesta, että se hyväksyntä lähtee itsestä. Kun tuntee empatiaa itseään kohtaan, niin voi tuntea muihin ja jotenkin tulla sitä kautta yhteyteen muiden kanssa. Jos sitä ei täysin tunne niin sitä mieluummin etsii muualta. Puhuisin samasta kuin videolla, rakkaudesta. Kun rakastaa itseään, niin sitä voi jakaa muille. Tuota rakkautta on monenmoista. Vaikea on ihmisen olla jos hän ei itseään kohtaan tunne empatiaa, eikä rakkautta. Siitä se homma jotenkin tuntuu lähtevän?
Tottakai joku toinen ihminen voi auttaa sytyttämään toisessa tunteen, että kelpaa sellaisena kuin on. Mutta jotenkin se pitäisi löytää itsestään?
Ja joo, tuo TED on kyllä aika kova nimi, missä ammattilaiset puhuvat, että en uskalla sitä huuhaana pitää. Tosiaan tieteen huuhaasta erottaa yleensä lähdeviitteet. Tarkemmin jos tarkkailee lähdeviitteitä, niin katsoo mihin niillä viitataan. Psykologiseen kokeeseen tuossa viitattiin tuossa videossa. Rat Parkkiin.
Yritän ainakin luottaa, mutta ei se kaikkeen vastausta anna. Henkiolentoihin, menninkäisiin, keijuihin en kyllä ihan lähde uskomaan. Eikä niitä tänään metsänsiimeksessä liikuskellessa tullut vastaan. Voimakas parfyymiin tuoksu oli hiukan häiritsevä elämys, mutta kohteen pongasin ja väistin. Ei mitenkään yliluonnollinen kokemus se ollut. Ihmiset äkännyt täällä etelässä hyvät ulkoilukelit, niin monenmoista hiihtäjää tuli vastaan. Mutta vähän erilaisempi kokemus mihin yleensä tottunut. Yleensä yritän karttaa ihmispaljoutta kun haluun rentoutua tuolla metikössä. Omana temppelinä sitä jollain tasolla pidänkin. Rauhoittaa ja rentouttaa. Ihmisiä kaikki oli ketä vastaan tuli, ei keijuja tosiaan. Liekkö joku niihinkin usko?
Tuli tuohon Smokin juttuun kirjailtua, niin mietin kyllä Vattua tuolla missä olin päivällä.
Dave ehti vastailemaan pitkälti, niin tuo lobbaus mistä puhuin, niin nimenomaan viitattiin tuossa Elefantin jakamassa videossa. Kriminalisointi ei enää järkevää jos aine tai joku toiminta aiheuttaa sen riippuvuuden. Jos Vietnamin veteraanit ei koukuttunut Heroiiniin kuin vain se kymmenen prosenttia, niin tulee olo, että ei se niin koukuttava ole ennen kuin siitä kerrotaan miten koukuttava se on. Kielletty hedelmä johon jää koukkuun pysyvästi. Niin silloin kun uskoo vahvasti niin tapahtuvan niin sehän tapahtuu…
En tiedä mistä johtuu ettei minulla ole pienintäkään tarvetta saada tieteellisiä todisteita sen käsityksen tueksi, että ympäristötekijät vaikuttavat päihderiippuvuuksien syntyyn. Sitäkään ei tarvitse tieteellisesti todistaa että jos elinympäristö on ahdistava ja olosuhteet toivottomat siitä todennäköisemmin seuraa masennusta kuin jos lähtökohdat ja olosuhteet koetaan hyviksi. Tai sitä että jos syöt roskaruokaa liikaa etkä liiku, lihot todennäköisemmin kuin jos syöt kohtuullisesti ja liikut paljon.
Hmmmm sitäkään ei tarvitse tieteellisesti todistaa että jos lyöt vasaralla käteen se todennäköisesti sattuu.
Eletään jotenkin jännää aikakautta kun on trendikästä koko ajan vaatia tieteellisiä todisteita kaikesta mahdollisesta. Jopa ihan päivänselvistä asioista. Vähän niinkuin mikään sellainen asia ei olisi totta jota ei ole tieteellisesti todistettu. Luulisi että elämä menisi hankalaksi jos ei mihinkään sellaiseen voisi luottaa mistä ei ole rautaista tieteellistä todistusaineistoa olemassa. Jännittävää on myöskin tämän tiede vs uskontokeskustelun ujuttaminen joka jumalan aiheeseen.
En tiedä miten tieteellisenä testinä tuota Alexanderin Rat park- koetta on edes mainostettu. Wikipediassakaan sitä ei mainosteta kokeena jolla olisi todistettu jotakin tieteellisesti. Siitä puhutaan vain Alexanderin omana hypoteesina jonka tueksi hän teki testin rotilla. Ns. henkitieteitä joihin mm. psykologia kuuluu kaiketi on aina pidetty pseudotieteenä. Ja ymmärtkääseni psykologien ja muiden henkitieteiden hämäräperäiset salaseurat ovat aina olleet asian kanssa ihan fine. Niillä ei ole pyskimyskään esiintyä oikeina tieteenaloina. Minähän en mistään mitään tiedä mutta olen siinä käsityksessä että henkitieteistä ainoastaan psykiatria on oikeaksi tieteenalaksi pyrkinyt.
TEDtalkseissa on monia muitakin hyviä kokemuksia ja näkemyksiä addiktioihin. Sieltä vain pomimaan omaan kokemusmaailmaan sopivat. Ja jos ei löydä itselle sopivaa ehkä voi sitten mennä pitämään oman TED Talks- puheen.
Psykologia on kyllä aika kova tieteenlaji. Sillä saadaan ihminen uskomaan, että jostain autosta kannattaa maksaa miljoonia. Saadaan aikaan mielikuvia joiden horjuttaminen lähes mahdotonta. Ihmiset uskovat vahvasti brändeihin.
Kysymys on nimenomaan uskomisesta. Miten saada ihminen uskomaan? Horjuttamaan vakaata uskoa, että asiat voisivatkin olla toisin.
Video tuo uuden näkökulman vanhan tilalle. Horjuuttaa pinttyneitä käsityksiä addiktioista. Tominnallisissa riippuvuuksissa tuo psykologinen koukku on helpommin ymmärrettävissä ja havaittavissa kuin aineissa. Mutta kyllä se aineesta irti pääsemiseen vaikuttaa kun sen aineen saa mielentasolla mitätöityä.
Markkinointipsykologiassa muunmuassa käytetään termiä ‘Ale’, niin se saa ihmisissä vaikka mitä aikaan. Sotilasoperaatioissa hyödynnetään aamuyön pikkutunteja kun vastustaja katsotaan silloin olevan vähemmän toimintakykyinen.
Vastakkainen lobbaaminen eli vaikuttajaviestintä on onnistunut murentamaan käsityksiä tupakasta. Sitä ei nähdä enää, niin trendikkäänä kuin ennen. Enää ei liitetä muunmuassa mielikuviin nopeista autoista ja menestyksestä. Sen terveyshaitoista muunmuassa on tiedotettu ja paljon. Ja nimenomaan psykologian keinoin.
Niin, tai psykologia on myös tieteenala, jonka avulla voidaan tutkia miksi ja miten ihminen saadaan uskomaan haluttuja asioita. Mainostajat toki osaavat hyödyntää tutkimusten tuloksia, mutta samalla ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi miten heihin vaikutetaan.
Tämä ei tietysti päde kaikkeen, ottaen huomioon valemedioiden, “vaihtoehtoisten faktojen” ja kaikenlaisen humpuukin kukoistuksen nykyaikanakin. Nykyaikana, jolloin tietoa pitäisi olla kaikkien ulottuvilla niin paljon, että puhutaan informaatioähkystä.
Minusta ei ole lainkaan perusteetonta penätä mahdollisimman luotettavaa tutkimustietoa asioista, kun ottaa huomioon puhtaan propagandan läsnäolon arjessamme ja yhteiskunnassamme. Tavaroiden ja tuotteiden mainonta on vielä melko harmitonta propagandaa, verrattuna vaikkapa vihanlietsontaan valemedioiden ja valeuutisten toimesta.
Minäkin olen Smokki & Sikarin kanssa samaa mieltä siitä, että on tieteen näköisenä esitettyä huuhaata, kuten on uutisoinnin näköisenä esitettyä valeuutisointiakin.
Pseudotieteet ja “vaihtoehtoiset” hoitomuodot ovat suosiossa, ja ihmiset haluavat uskoa niihin.
Itse saan näppylöitä aina kun joku valaistunut alkaa tietävään sävyyn kertoa, kuinka “länsimainen lääketiede” on harhapoluilla verrattuna joihinkin ns. muinaisiin poppaskonsteihin, rohdos-, energia-, ja ties mihin hivelyhoitoihin.
Tapaan sanoa, että parjattu länsimainen lääketiede on kuitenkin pystynyt hävittämään maailmasta sairauksia joihin ennen kuoltiin sankoin joukoon, länsimainen lääketiede pystyy antamaan ihmiselle vaikka uusia sisäelimiä jos entiset on ryypätty rusinaksi. tai jopa korjaamaan ihmisen sukupuolen jos tuntee syntyneensä väärän sukupuolen kehoon.
Päihderiippuvuuden hoidossa kuitenkin tuntuu pätevän vanhat konstit, Videossa kerrottu näkökulma ei nähdäkseni ole kovin uusi sekään. Asiaa on valottanut muinoin mm. Stanton Peele. peele.net/
Suomi on itseasiassa edelläkävijä tässä ns. Suomen mallin kanssa missä mielenterveysongelmista kärsiviä hoidetaan nimenomaan ihmislähtöisesti ja ilman lääkkeitä. Tulokset puhuvat puolestaan ja asiasta ollaan kiinnostuttu ympäri maailmaa.
Kyseessä on tuo Open Dialoque ja nimenomaan nähtävästi sopiikiin tähän teemaan myös, että kohtaamalla ihminen ihmisenä saadaa tuloksia aikaan. Nähtävästi jopa 81% psykoosipotilaista parantuu kun kuunnellaan mitä kaverilla on mielenpäällä. Tässä nimenomaan lääkkeitä ei juuri tarvita. Olen aina ajatellut, että puhumalla ne asiat selviää ja en taida ihan väärässä ollakaan? Edesmenneellä isälläni oli tapana painottaa kuuntelemisen taitoa. Sitä nähtävästi tarvitaan? Aidosti kuunnellaan ja välitetään, sekä yritetään ymmärtää mikä on hätänä. Tulokset ainakin tuossa Tornion mallissa on ihan eri luokkaa kuin missää muussa. Hehkutetaan ympäri maailmaa, mielestäni ihan päivänselvästä asiasta, että aidosti kohtaamalla ja selvittämällä syyt siihen mikä kaveria vaivaa ja kriisin ollessa akuutti, niin ollaan taas elämässä mukana ja mikä parasta valtio säästää ison pennin ja saa veroäyrejä kun ei mielenterveysongelmat kroonistu!
Tämä pitää tuolta kyllä nostaa pinnalle! Näin pitäisi toimia!
“Koskaan ei sanota ihmiselle, että nyt soitit väärään paikkaan. Ensimmäisestä puhelusta eteenpäin meidän tehtävämme on selvittää, millaista apua ihminen tarvitsee, Sutela korostaa”
Keroputaan sairaalan vastaava psykologi Markku Sutela
Vain 35 prosentille Tornion seudun psykoosipotilaista määrätään antipsykoottista neuroleptilääkitystä, kun muualla näitä lääkkeitä määrätään kaikille psykoosiin joutuneille
Mielestäni ei tule liikaa painottaa, että ihmisen ongelmien syvemmällä ymmärtämisellä ei saada tuloksia aikaa. Tuolla arvostetussa The Lancet lehdessä on nähtävästi julkaistu jotain saman suuntaista mitä voi Kopakkalan sivulta Suomeksi lueskella:
“Lancetin pääkirjoitus rohkaisee lääkäreitä olemaan kirjoittamatta masennuslääkkeitä. Tilanne voi olla lääkärille ahdistava, jos mitään muuta hoitoa ei ole tarjolla. Reseptin kirjoittaminen voi silloin helpottaa lääkärin ja vanhempien oloa, mutta se tapahtuu kärsivän nuoren kustannuksella. Mikäli psykoterapiaa ei ole tarjolla, on pelkän kannustavan hoitosuhteen ylläpitäminen nuoreen kyllä lääkitystä (fluoksetiiniakin) parempi ratkaisu, toteaa pääkirjoitus.”
Tuota The Lancet lehteä en enää vertaisikaan mihinkään huru-ukkojen julkaisuun. Eikä todellakaan tuon lehden kohdalla voi puhua enää mistään pseudotieteestä. Nähtävästi lääkäritkin alkavat uskomaan myös uusiin tuuliin? Mielestäni hyvä, että ihmiset alkavat uskoa, että vaihtoehtojakin on olemassa.
…
Mitä tuohon, että onko jokin uusi asia, niin siihen menee nähtävästi paljon aikaa, että vanhakin asia muuttuu “uudeksi”. Joistain asioista tulee vaan ehdottomia totuuksia ja niitä on tosi vaikea enää murtaa. Jotenkin kohdallani ja plinkissä keskustellessa olen havainnut, että kun jokin homma silleen tuntuu itsessä “pahalta”, että alkaa Suomeksi sanottuna vituttamaan, niin se mikä niin tuntuu, niin se muuttaa kaikkein parhaiten omaa ajattelua. Nyt esimerkiksi tuo mitä Lomapuisto sanoi, niin kolahti itseeni aluksi henkilökohtaisuutena ja mietin miksi, niin tuli tilanne missä havaitsin, että kaikilla ei ole tuollaista turvaverkkoa olemassa. Semmoinen olisi hyvä olla. Aidosti kuunteleva ja ymmärtävä ihminen siinä edessä on se mistä se jo tuossa videollakin mainittiin, että “connection”. Ja nähtävästi Nokian slogan myös. Tietty noissa AA ryhmissä on raittiita tyyppejä, mitä Davekin tuolla mainitsi, että ihmiset siellä se tärkeä juttu oli, ei niinkään ohjelma. Sama vähän kuin plinkissä, niin tänne on helppo koukuttua kun samalla aaltopituudella lähestulkoon kaikki. Kaikilla sama ongelma taustalla. Addikteja. Ja lopettamossa sitten alkoholisteja tai entisiä alkoholisteja, miten vaan.
Saattaisi joutua jännän äärelle kun AA-ryhmässä tulee oma vuoro ja pitäisi ilmoittaa olevansa jotain mitä ei tunne olevansa. Yhteyksiä pitäisi löytää muualtakin, mutta tavisten kanssa ei oiken ole silleen samalla aaltopituudella. Vissiin lähdettävä ajatuksesta mistä itse tykkää ja hakeuduttava sellaisten pariin? (Ongelman myöntämisestä siinä kyse ja/tai että oli sellainen. Samaa porukkaa tässä ollaan ja sama ongelma tunsi sen sitten ihollaan enää tai ei… )
Plinkin “tiedeuskovaiset” taas vauhdissa… :mrgreen:
Uskotko sinä että tuollaisten tutkimusten tulokset ovat sitten niitä “tieteellisesti todistettuja” faktoja?
Kuka ja missä on parjannut länsimaista lääketiedettä, ja kuka “valaistunut” väittää että länsimainen lääketiede on harhapoluilla verrattuna muinaisiin poppaskonsteihin? Anna joku esimerkki.
Mikä on sinun kontribuutiosi tämän palstan tarkoitukselle eli lopettamiselle ja raitistumiselle? Oletko itse lopettanut tai lopettamassa vai onko tämä kirjoittelu vain viihdettäsi?
Kuule Dave en usko että sinulta vanhana plinkkiläisenä on mennyt ohi viimeiset 9 vuotta plinkin historiaa. Yhtä hyvin Davelta voisi kysyä mikä on kontribuutiosi tämän palstan tarkoitukselle? Onko se mielestäsi se, että seuraa taustalla kriittisesti keskusteluja, ja osallistuu niihin yleensä vain heittämällä jotakin pientä yksittäistä arvostelevaa kommenttia joko keskustelusta tai keskustelijasta?
Nimimerkkiä klikkaamalla pääset katsomaan keskustelijan kommenttihistoriaa jos asia oikeasti kiinnostaa. Omalla kohdallani löydät kyllä monta riviä päihderiippuvuuteeni liittyen.
Olen osallistunut keskusteluun ja pysynyt aiheessa. Otin kantaa tematiikkaan siitä mitä tieteellisillä faktoilla tarkoitetaan koska tieteellisiin faktoihin täällä koko ajan vedotaan. usein virheelliseen käsitykseen niistä. Tämä aihe liittyy kyllä tähän keskusteluun.
Oletko sitä mieltä etten minä saa osallistua keskusteluihin lopettajissa?
Jokainen saa osallistua jollei ylläpito kiellä. Kaipaisin vaan enemmän varsinaiseen asiaan liittyvää substanssia ainaisen ja lähes aina samaan kirjoittajaan kohdistuvan krittiikin ja näykkimisen sijasta. Tuntuu myös ylläpito aika usein joutuvan poistamaan asiattomuuksia. Kaipa sekin jotain todistaa asenteestasi.
Mitä minuun tulee niin viimeksi pari päivää sitten linkkasin pari informatiivista artikkelia vähentäjien puolelle. Olenhan minä pitkäänn tätä seurannut mutta ei minulla ole sellaista julistamisen intoa kuin eräillä. Joskus olen aktiivisempi ja joskus jää pitkiäkin välejä varsinkin silloin kun on ollut täysin turhanpäiväsiä väittelyitä ikuisuuskysmyksistä kuten AAsta tms. On tässä mukavaa elämääkin elettävänä.