Alkoholin valta elämässäni

Me Lopettajat
61

Noin kuukausi sitten listasin muutoksia, jotka olin huomannut ensimmäinen neljän viikon raittiuden tuoneen:

Päivitetty listaus kahden kuukauden raittiuden jälkeen:

Kunto ja jaksaminen. Ero on ihan käsittämätön siihen, mitä on tapahtunut kahdessa kuukaudessa. Salitreeni maittaa, saan itsestäni tehoja irti ja jaksan puristaa. Luonnossa liikkuminen sujuu koko ajan paremmin. Usein olen iltaisin fyysisesti uupunut, mutta pystyn päivät toimimaan lähes haluamallani tavalla.

Työteho. Parasta vuosikausiin. Erityisesti muisti on parantunut paljon. Tosin vastoinkäymiset ahdistavat helpommin kuin ennen raitistumista. Joutuu nekin tunteet kohtaamaan, kun ei voi paeta viinaan.

Paino. Yllätyksekseni pudotus lähes pysähtynyt. Toinen kuukausi noin -1kg, vaikka olen liikkunut, syönyt säännöllisesti ja pitänyt herkut lähes nollassa. Mutta en ole huolissani, olo on niin hyvä ja vyö on kiristynyt.

Raha. Olen pysynyt budjetissani ja saanut edelleen taloustilannetta korjattua. Ja joulukuussa jo vähän sijoitettua itseenikin.

Terveys. Verenpaine suunnilleen 120/70, kolesteroli tavoitteessa. Kardiologin vuosikontrolli tammikuussa, voin mennä hyvillä mielin, eikä tarvitse edes maksa-arvoja jännittää. Ahdistus välillä kirvoittaa lisälyöntejä, mutta vähenevissä määrin. Ahdistukseen kaipaisin ehkä asiantuntija-apua, sitä täytyy pohtia.

Koko elämä. Aivan käsittämättömän iso muutos. Käynnissä on elämisen opettelu ihan uudelleen. Mutta tykkään tästä elämästä, aivan älyttömästi.

Eilen oli firman pikkujoulut. Kuten aiemmin kirjoitin, ne piti olla ulkomailla firman pääkonttorissa. Finnairin lentäjälakko kuitenkin sotki suunnitelmat ja lopulta korvaava lento oli ollut perillä vasta 5 tuntia juhlien alkamisen jälkeen. Lyhyellä varoajalla polkaisin siis korvaavat pikkujoulut pienelle Suomi-porukalle eilisillaksi.

Kun tämä siirto torstai-iltapäivänä selvisi, tuli tosi vahvana mieleen, että kun näin sähläämiseksi menee, niin eihän se haittaa, jos minäkin juon. Torstai-illan työstin sitten niitä fiiliksiä mm. lukemalla tätä palstaa.

Liekö sitten joku freudilainen lipsahdus, kun eilen ruokaravintolassa sekoitin tilausvaiheessa mojiton ja mocktailin. Virheen tajuttuani ryntäsin paniikissa tarjoilijan perään ja sain muutettua tilauksen. Siinä kohtaa olin jo päässyt totaalisesti yli viinanhimosta, onneksi. Olisi ollut tosi helppoa vain antaa juoman tulla.

Sinällään oli ihan kiva ilta, erityisesti alkuun ollut pakohuoneseikkailu, ja kun muiden humalatila alkoi myöhemmin baarissa näkyä, lähdin yhdeksän jälkeen kotiin ja olo tänä aamuna oli tosi hyvä. Ennen kaikkea ilman krapulaa, mutta myös se, että sai herätä omassa sängyssä eikä hotellissa puolentoista tunnin lentomatkan päässä.

Mahdollisimman raitista viikonloppua kaikille!

9 tykkäystä
62

@Teme70 hyvää pohdintaa ja tuo mojiton ja mocktailin hiuksen hieno ero kirjaimissa mutta sitäkin suurempi aivoissa. Hieno pelastus liusumasta humalaan. Onneksi oli ja on menttaalipuoli iskussa sinulla tuossa hetkessä! Sulka hattuun.
Ahdistukseen apuna suosittelen ammattiapua. Olisiko työterveydessä psykologia niin ne kortit kannattaa käyttää.
Liikkumisesta saa voimaa ja sen kaiken ajan mitä käytti juomisen suunnitteluun ja toteutukseen menee nyt liikuntapaikkojen kk maksujen vertailuissa ja eri liikesarjojen opettelussa. 2kk ja jokunen päivä päälle mullakin selvää loppuelämää takana.

4 tykkäystä
63

Kiitos :blush:

Äsken vähän googlailin ja sain selville, että työterveyshoitajan lähetteellä voin saada työpsykologin palveluja. Varasin vartin etäajan hoitajalle jo maanantaille. Muutama kerta (3?) sitä kautta voisi ainakin irrota.

2 tykkäystä
64

Hyvä juttu! Itsekkin tätä kautta pääsin etenemään (ne 3 kertaa) terapian tielle jossa kävin 3v ajan ja oli apua tosi paljon. Rehellisesti vain ajatuksia ulos. He on ammattilaisia ja osaa auttaa eteenpäin jos tarvii lisää käyntejä psykoterapiassa.

Terapia hoitaa käyntien välissäkin. Ja sen jälkeen. Huomasin usein käyväni keskusteluja tunnetiloista omassa päässä ja huomaan edelleen tekeväni sitä aivan kuin olisin siellä tutussa huoneessa jossa oli aina turvallinen olla. Ja siellä sain olla just mitä olin ja pystyin sanomaan.
Tsemppiä!

1 tykkäys
65

Eilen hyvä puhelu työterveyshoitajan kanssa. Löytyi psykologi, joka toimii myös päihdeterapeuttina. Ensimmäinen vapaa aika on 7.1. – olin toivonut jo aiemmin, mutta taas on sellainen kiintopiste olemassa. Tuntui hyvältä jo saada otettua yhteyttä ja asiaa eteenpäin. Luvassa on se kolme käyntiä, mutta olen älyttömän kiitollinen niistäkin.

Olen tällä palstalla lukenut monen kanssaraitistujan unista, joissa he ovat ruvenneet juomaan. Itse koin viime yönä ensimmäisen sellaisen. Muistikuvat unen alusta ovat epäselviä, mutta sen jysähdyksen muistan, kun tajusin olevani humalassa. Iski suoranainen paniikki, miten ihmeessä olen mennyt näin toimimaan??

Helpotus oli aivan suunnaton, kun tajusin nähneeni vain unta. Ei ollut kiva kokemus, tallennetaan mieleen vastaisuuden varalta.

Tänään päättyy päihdehuollon järjestämä kuuden viikon ja kuuden istunnon sarja, jossa on päässyt käsittelemään hyvin ja monipuolisesti niitä tunteita, jotka juomiseen voivat johtaa. Ja miten niitä voi yrittää taklata. Se on ollut tosi hyvä kurssi. Kaksi vertaisryhmää jää vielä viikko-ohjelmaa täyttämään ja se on hyvä. Ei tarvitse yksin viinapirua selättää.

Mukavaa ja raitista tiistaita kaikille, hienoa kun olette täällä!

10 tykkäystä
66

Moi Teme70, vaikutat tosi motivoituneelta. Jatka samaan malliin. Pysymme kuulolla.

1 tykkäys
67

Tämä on juuri se itselle merkityksellinen asia, että on joku konkreettinen jälki siitä, että yrittää tehdä asialle jotakin. Se paraneminen ja tahto lähtee itsestä se me kaikki tiedetään. Jos asia ei kiinnosta niin sitten se ei kiinnosta. Toisaalta taas kun on tullut mitta täyteen niin senkin huomaa. Olen myös takavuosina käynyt päihdepolilla ja silloin ne neuvot olivat aika huuhaata. Minulle kerrottiin, että en ole niin pohjalla kuin joku muu ja sain myös neuvoja siihen miten voisin työpaikalla juoda, ettei kukaan huomaa…siis jos tulee ihan pakottava tarve. Olin hyvin pettynyt koska minä en nimenomaan halunnut juoda työpaikalla ja olin mielestäni saavuttanut oman pohjakosketukseni. Sehän on meillä kaikilla aivan erilainen.

68

Hienoa, että olet saanut apua. Itse olen menossa päihdeterapeutille 10.1 ja sitä odotan innolla. Hienoa päästä puhumaan ja purkamaan oloaan. Itse olisin ollut valmis menemään vaikka heti, mutta otetaan vastaan se mitä annetaan.

1 tykkäys
69

Aattoaamu alkoi reippaasti kuntosalilla jo ennen seitsemää. Aamupäivän olen juonut kahvia ja kuunnellut radion jouluohjelmaa.

Kohta viemään tyttärelle joululahja ja siitä naisystävän sukujouluun saunomaan ja syömään. Se on vähän jännittänyt, kun siellä alkoholi on aika isossa roolissa.

Olen kuitenkin suunnitellut hyvin, minulla on hyvä valikoima holittomia juomia ja aion ajaa yöksi kotiin. En edes ota mitään yöpymiskamoja, niin on pakko lähteä ajamaan illalla.

Edessä ensimmäinen täysin raitis joulu 30 vuoteen. Siitä aion nauttia.

Hyvää joulua teille kaikille palstaystäville, kiitos kun olette olemassa :heart:

10 tykkäystä
70

Hyvää joulua. Hyvin se sukulointi sujuu :+1:t2:

1 tykkäys
71

@Teme70 rauhallista joulua! Meillä lopettajilla se korkki on kiinni joulunakin. Onneksi tämä juhla-aika on täynnä muutakin makuja ja juomia että valinnan vaikeus lähinnä on.
Nautitaan olosta selvinpäin :sparkles::christmas_tree:

1 tykkäys
72

Hyvää joulua @Teme70. Tämän joulun muistot jäävät nyt sitten mieleen paljon paremmin kuin edellisten joulujen. :santa:t3:

1 tykkäys
73

Joulu on mennyt tavoitteen mukaan eli raittiina. Aattona aamupäivällä kun olin vielä kotona, tuli sellainen mieliteko, että ihan pelästyin. Joulupönötys selvinpäin tuntui äkkiä tosi ahdistavalta ajatukselta. Olin kuitenkin heikkona hetkenä lupautunut jäämään yöksi sinne naisystävän sukulaisen paikkaan noin 60km päähän, mutta keksin hyvän keinon. “Unohdin” juuri sen kassin, jossa on kaikki yöpymiskamat. Ja koska siellä on mm. lääkkeet ja CPAP-laite, niin siinä välttämätön syy minulle ajaa illalla kotiin.

Ja näin tein. Tosin houkutukset olivat onneksi tosi vähäiset. Naisystäväni oli kertonut etukäteen siitä, etten enää juo ja se meni tosi hienotunteisesti ja helposti. Kukaan ei kysynyt syytä eikä tarjonnut juomia. Olin positiivisesti yllättynyt.

Aattoiltana olin sitten vähän ennen yhtätoista kotona ja nukuin tosi hyvin omassa sängyssä ja joulupäivänä takaisin kohteessa noin 7 tuntia sen jälkeen kun naisystäväni oli käynyt nukkumaan :sweat_smile:

Sain taas arvokasta oppia siitä, kuinka paljon elämä muuttuu kun ei ole viinaa. @Sivistynyt kirjoitti omassa ketjussaan taas tosi hyvin ja siitä lähti oma ajatus kulkemaan. Sain kiinni siitä, miten tärkeä rooli alkoholilla on ollut joulunakin. Itsellä se korostui nyt, kun en päässyt lempipuuhaani kokkailuun ja tarjoiluun vaan suunnilleen käskettiin pois keittiöstä.

Minulla oli oikeasti tylsää. Siellä ei ollut mitään yhdessä tekemisen perinnettä, tuijotetaan kaikkea mielestäni kelvotonta TV-ohjelmaa, mitä sattuu tulemaan tai sitten oman kännykän ruutua. Ruokailut ovat niitä harvoja läsnäolon ja
keskustelun hetkiä.

Aattoiltana pois lähtiessäni täydet konjakki- ja likööripullot olivat aamulla tyhjiä, joten kai sielläkin oli jossain vaiheessa alettu rentoutumaan. Ehkä sen jälkeen, kun raitis kummajainen poistui? Joulupäivänä porukka sitten oli vaisua ja huonosti nukkunutta. Paitsi minä :grin:

Mutta siis siihen ajatuskulkuun. Tajusin, että ihan kaiken on muututtava. Ei alkoholilla höystetty ja turrutettu pöhnäpönötys enää toimi enkä halua olla sellaisessa mukana selvinpäin. Onneksi on vuosi aikaa pohtia, millainen olisi omannäköinen joulu. Kun omat lapset ovat jo aikuisia, niin siihen on aito mahdollisuus.

Raitista tapaninpäivää kaikille!

9 tykkäystä
74

Hienosti hoidettu @Teme70! Minulla on muutama kokemus kunnon juomingeista nyt raittiina aikana ja en todella tiedä haluanko niihin enää, olkooonkin vaikka kuin kaveriporukan vaikiintunutta kokoonajoa. Sen sijaan muut tilaisuudet missä alkoholia on käytetty maltillisesti saa sujua niin kuin ennenkin. Jännää kuinka oma suhde pulloihin on muuttunut. Se on ihan sama onko niissä käsidesiä, lasinpesunestettä vai viiniä. Samaa myrkkyä se on minulle. Uskon että vuosi tähän lisää ja ei edes huomaa olevansa raittiina, elämä vaan on sellaista.

3 tykkäystä
75

Tätä olen itsekin miettinyt, olisiko aika vielä enemmän viettää oman näköistä joulua, kun lapset ovat jo aikuisia. Kauanko on ikäänkuin velvollisuus järjestää aikuisille lapsille jouluja :thinking: onneksi on vuosi aikaa miettiä.

Ja nyt nauttia siitä kun kaikki on yhdessä koossa (vaikka siitä onkin reilusti vaivaa)

1 tykkäys
76

…viimeinen lause, sitä odotan myös :pray:

77

Hyvää Joulun loppua…kyllähän elämä muuttuu kun alkoholi ei enää kuuluu elämään/jouluun…välillä tulee kaipaus %glögistä joka lämmitti mieltä mutta samalla myös se ilo että pärjään ilman sitäkin. 2 kk takana alkotonta elämää. Välillä päässä pyörii monenlaista mietettä…välillä ahdistaa, välillä tulee suunnaton ilo että minä pärjään…ilo on myös lukea täältä toisten kokemuksia. Niistä löytyy hyvin samoja fiiliksiä…Valoisaa jatkoa…t. Muumimamma

8 tykkäystä
78

Onnittelut kahdesta kuukaudesta!

1 tykkäys
79

Sovellus onnitteli tänään siitä, että on jäänyt 800 juomaa juomatta. Rupesin tässä miettimään, miltä se kaikki näyttäisi tässä olohuoneessani.

  • 128 pulloa viiniä tai
  • 34 kaljalaatikkoa tai 800 irtotölkkiä tai
  • 64 kossupulloa

Ja olen juomatta ollut vasta 75 päivää. Ei tuota voi järjellä käsittää.

15 tykkäystä
80

Onnea @Teme70 raittiista 75 päivästä. Itsellä päivä 81 kallistumassa unten maille ja kiitollinen niistä jokaisesta. Takana raitis joulu ja kiitollinen siitä että joulu viimein ohi ja pian saa alkaa odottaa kevättä ja valoa.
Siitä omannäköisestä joulusta vielä.
Sen viettäisin hiljaisuudessa ja rauhassa yksin jos vain voisin.

8 tykkäystä