AA-kerho?

Sirkkeli, kiitos kirjoituksestasi, tämä on ehdottomasti paras ja selkeä kuvaus mitä olen koskaan tällä kanavalla lukenut raitistumisesta ja AA-ryhmistä!
(Käytin sanaa “ryhmä”, sillä en ole koskaan kuullut mistään AA-kerhosta! Kerhossa ollaan yhteisen harrastuksen parissa. AA-ryhmä taas antaa ryhmätukensa raittiutta hakevalle alkoholistille!)
No niin, viisastuin hyvästä tekstistä. Mutta palaanpa taas “Vähentäjien” kerhoon harrastamaan raittiutta aina silloin tällöin. :wink:
Jos tulevaisuudessa lähden raittiuden tielle, palaa Sirkkelin kirjoitukseen ja pohdin ongelmaani.

Sirkkeli! Puhut vähän, mutta asiaa :mrgreen:

Kiitos. Pitäisiköhän vastaisuudessa aloittaa AA-kokouksissa oma puheenvuoro toteamalla: “Olen xxx ja yyy. Luin hiljattain eräältä keskustelupalstalta mielipiteen joka kuului: “Parasta on ryhmässä se, että kun perinteet suojaavat, ei kukaan “valtiomies” ala lukemaan minulle lakia siitä, että miten minun pitäisi toipua.””

Mitä tarkoitat “perinneryhmällä”? Tarkoitatko mitä tahansa AA-ryhmää missä tahansa kokouksessaan vai jotakin muuta?

On se vaikeaa, tuo raitistuminen! Se on ilmaista kaikille, ei tarvi juosta sossussa, ei A-klinikalla, ei edes terveyskeskuksissa, ei missään. Ole juometta, niin yksinkertaista se on! Perkeleen vaikeaa se on. Ja kaikki ruikuttimet päälle! Heti, äkkiä! Pahinta taitaa olla pelko, että joku onneton raitistuu ihan itse! Huh, kauheaa1! On se suuri määrä niistä, jotka ovat onnettomaia jopa lopettavat kuuluisan kännäilyn
ihan itse ilman suurta “AA-kerhoa”! KERHO, haluan hauskaan HARRASTUSKERHOON, raitistuminen on hauskaa harrastus! Siihen kerhoon saa jopa rahoituksen OPINTOKERHO-toiminnasta! Kertokaa heti, missä ovat nämä suuret harrastuskerhot. Apurahoja harrastuskerhoihin voi hakea heti! Mielenkiintoista, vaikka ei edes kännää! :mrgreen: !

^Meillä päin on kerran viikossa perinneryhmä, jossa luetaan perinteitä, ei askelia. Tarkoittaneeko Sirkkeli tätä? En ole itse koskaan käynyt, mutta pitäisi - kiinnostaisi. Erityisesti nyt, Sirkkelin kirjoituksen jälkeen! Tervetuloa plinkkiin. :slight_smile:

[quote=“Annuli”]
KERHO, haluan hauskaan HARRASTUSKERHOON, raitistuminen on hauskaa harrastus! quote]

Mä haluun kanssa :mrgreen:

Mikä krapula? Ei minulla ollut mitään krapulaa kun lopetin. Enkä sano, että en enää ikinä juo. Minä en juo nyt. Minä tiedän vain sen, että en halua juoda. Haluan testata itseäni, pystynkö minä olemaan juomatta, ja jos pystyn, niin kuinka kauan. Haluan tällä hetkellä erityisesti olla juomatta siksi, että masennukseni on niin paha, että se voi saada minut tekemään itselleni jotain hyvin pahaa, pahinta mitä itselleen voi tehdä. Jos nyt otan alkoholia enemmän kuin yksi-kaksi annosta, niin nuo ajatukset tulee päähäni voimakkaina. En halua niitä ajatuksia.

Mutta nyt kun olen pohtinut tätä AA:ta, olen todennut, että se ei ole minua varten. Tuo Novat sen sijaan voisi olla. Siinä on ideaa. Minulle.

En tiedä ootko jo perehtynyt tohon naistenkartanon sivustoon mutta novat- ryhmään osallistuminen edellyttää ensin infotilaisuuteen osallistumista. Itse ajattelin käydä infotilaisuudessa mutten ole päässyt sinnekään asti vielä kun luovuin koko ajatuksesta mennä novatryhmään. A- klinikan sos- terapeutti sanoi että yleensä siellä on vähän minua vanhempia naisia.

Mutta tuohon liittyy siis matskua johon olis mielenkiintoista perehtyä vaikkei novatiin meniskään. Tosin nekin maksaa. Luennoillekin pääseminen maksaa.

naistenkartano.com/novat-ver … teriaalit/

Ja kun ryhmään pääsee niin se edellyttää sitoutumista siihen. Ryhmissä on aina vetäjä ja siihen liittyy tehtäviä. Se ei siis ole mikään rupattelukerho. Olikohan se nyt jotain vuoden verran kun tuollainen ryhmä pyörii ja kaikki asiat saadaan käsiteltyä. Eli kohtuullisen pitkä aika pitäisi sitten sitoutua käymään niissä muistaakseni about kerran viikossa.

Toi sitoutuminen ja hinnat on vähän kaksiteräinen miekka. Toisaalta se voi toimia motivoijana ja siit voi tulla sellainen fiilis että panostaa itseensä ja asioidensa hoitamiseen. Toisaalta siitä voi tulla rahastuksen maku ja stressiä kun pitää suorittaa tehtäviä ja sitoutua. Mutt kandee varmaan käydä infossa ensin. :slight_smile:

Juu totta. Erityisesti tuo, että käy säännöllisesti jossain ryhmässä, noin 40 kilometrin päässä kotoani… hmmm… pikkasen nostaa ahdistusta. :smiley: Minä olen niin riippuvainen kodista, lapsistani ja koiristani, että minua aina ahdistaa jos pitää olla pois kotoa. Työmatkat ovat yhtä tuskaa kun minä itkeä tihrustelen hotellihuoneessa ja poden koti-ikävää. Siksi kai minulla ei ole kodin ulkopuolisia harrastuksia, kun en kestä ajatusta, että miten ne nyt kotona pärjää ilman minua.

Mutta tuon Täyskäännös-kirjan tilasin. Tutustun siihen nyt ensin. Ja mietin tässä kesän ajan, että menisinkö tuohon 3.9. infotilaisuuteen. …

ai paska.

En pääsekään siihen tilaisuuteen, sillä olen silloin työmatkalla Maarianhaminassa. Ja sinne on pakko mennä, koska kuulun kongressin tieteelliseen toimikuntaan sekä järjestelytoimikuntaan. Siitä reissusta ei voi lintsata. Höh.

Noh, tulee niitä infoja myöhemminkin. Onpahan aikaa kerätä itseäni ja rohkeutta sitoutua, jos sitoutua haluan. :smiley:

Täyskäännöskirjassa on käsitelty teesit yksitellen, ja ite ajattelin että voihan niitä kirjassa esitettyjä tehtäviä tehdä itsekseenkin jos ei mihinkään ryhmään voi mennä.

Kiitos! Itseasiassa en tarkoita sitä mitä ryhmässä luetaan, vaan millainen perinteitten henki ryhmässä vallitsee. Mielestäni sinisen kirjan teksti myös perinteiden osalta on aika kuollutta tai aikin kuolleen tuntuista, kunnes se sytytetään henkiin kokemusviisauden kautta ryhmässä. En tosiaankaan halua sanoa, että mikään AA ryhmä olisi sellainen missä minä en voisi toipua, mutta on sellaisia ryhmiä joissa uskallan puhua vaikeatkin tunteeni, ilman että minun pitää alitajuisesti pelätä loukkaavani puheillani jonkun vakaumuksia tai miettiä puhunko liian pitkään tai liian lyhyeen. Lisäksi perinteet opettavat minulle suvaitsevaisuutta ja kertovat siitä, etten ole AA poliisi, eikä tehtävänkuviini kuulu esimerkiksi muiden kohtalotovereiden ryhmissäkäynnestä tiedottaminen muille AA:n jäsenille.

Jokaista perinnettä olen alkuraittiuteni aikana varmasti rikkonut ja niistä rikkomuksista aiheutuneiden morkkisten takia, olen alkanut pitää minulle tärkeinä ryhmiä, joissa lisäksi että perinteitä luetaan, niitä myös käsitellään ja ennen kaikkea niitä noudatetaan. Jotenkin ymmärrän sen niin, että askelet ovat yksilön toipumisen kannalta välttämättömiä, mutta perinteet suojaavat koko yhteisöä, jota ilman taas yksilö ei voi toimia ja siksi tärkeintä on ensin perinteiden avulla varmistaa koko yhteisön menestys.
Ajatellaanpa vaikka jäsentä joka tuskissaan kertoo vaikeasta elämän tilanteesta ja päviä jälkeen asiat kävelevät häntä vastaan, muuta kautta kuin olisi odottanut, eli ihmisten kautta, jotka eivät ole edes olleet palaverissa jossa on toipuva jäsen on puhunut ongelmistaan. Tällainenhan saattaa ollaa normaaliyhteiskunnan käyttömalli, että kerrotaan ulkopuolisille ja haetaan sitäkautta osaamista, tukea ja ymmärtämystä. Tässä kohtaa on mielestäni tärkeätä muistaa että me alkoholistit olemme inhmillisen avun ulkopuolella.

Mielestäni on vaarallista koko yhteisölle, jos yksilöt ei uskalla puhua vaikeimmistakin tilanteista ryhmässä vaan esimerkiksi paljastumispelon takia esittävät olevansa kovastikin toipuneita ja sitten ovien ulkopuolella sairastuttaa vieläpä kaikki läheisensä, kun on oikeasti niin paha olla. Tällainen aiheuttaa kuulemani kokemusviisauden mukaan esimerkiksi salaa juomista.

Lisäksi minulla on kokemus siitä, että ryhmässä jossa perinteet on otettu käyttömalliksi, ei palaverin jälkeen keskustella ja kommentoida toisten puheita. Ei yritetä neuvoa, ei myöskään oteta kantaa suoraan omassa puheenvuorossa toisten puheenvuoroihin. Jokaiselle toipuvalle löytyy varmasti sellainen ryhmä joka omaa toipumista tukee eniten. Itse selvitin sen aikoinani osallistumalla lähes kaikkiin pääkaunkiseudun ryhmiin ja sieltä löysin ne jotka olen kokenut itselleni tärkeimmiksi.

Eli kyseessä on tällaisen erittäin sairaan otuksen näkemys asiasta, ja olen koska tahansa valmis myöntämään olevani väärässä. Olen usein kuullut veljiltä ja sisarilta heidän mieltymyksistään ryhmien suhteen ja koska se on kokemusviisautta, ei minulla ole oikeutta kieltää sitä, vain siksi että itse tunnen toisin. Olen käynyt paljon rymissä eripuolella Suomea ja varmasti joka paikkakunnalla on yhtäläiset mahdollisuudet raitistua ja säilyttää raittius, jos on valmis mihin tahansa. En missään tapauksessa halua lietsoa mitään kapinahenkeä tai vaikuttaa itsenäisten ryhmien toimintaan (enkä tietenkään voisikaan). Minä olen elämäni AA:lle velkaa ja jokainen ryhmä johon olen osallistunut on taannut sen päivän raittiuden.

Täällä plinkissä on myös mahdollisuus jakaa kokemusviisautta ja olen erityisen kiinnostunut eriävistä mielipiteistä kuin omani. Ne ihmiset jotka sanomisellaan loukkaavat tai ärsyttävät minua, ovat suurimpia opettajiani ja heitä toivon elämääni lisää kunnes olen päässyt kuvottavasta pakkomielteestäni olla aina oikeassa ja sanoa se viimeinen sana.
Loukattu ylpeys on aikoinani ollut osasyynä juomiseeni ja nyt jos luoja suo ja saan olla raittiina, haluan päästä siitä eroon. Joskus minun on vieläkin vaikeaa myöntää toisen olevan oikeassa, vaikka tiedän että itseasiassa olen todella pahasti väärässä ja siitä huolimatta haluan päästä väittelyssä voitolle vaikka millä keinoin, jopa loukkaamalla toista ihmistä henkilökohtaisuuksilla. Minulle tuollaiset tunteet aiheuttavat helposti itsesyytöstä, joka johtaa alkoholin mielitekoon, johon minulla ei ole varaa, ja jotenkin sellaisesta mielensyövästä haluan toipua.

Ja lopuksi haluan vielä itselleni kertoa, että tämä mitä nyt kirjoitin on minun kantani yksilönä, ei AA:n kanta.

Jotain tällaista, sekava alkoholistin nuppini tuotti tänään.

Toki oman kokemuksen kertominen on “ainoa totuus”, muut lausumathan ovat pikemminkin kannanottoja. Ja kuinka voi pitäytyä vain omissa kokemuksissaan, ellei aloita lausettaaa sanomalla “Minä”? :smiley:

kahleeton

Mitä pahaa se pihakoivu nyt on tehnyt? :open_mouth: :slight_smile:

kahleeton

Luultavasti Sirkkeli tarkoitti tuota. AA:ssa on niin paljon väkeä ja sadoittain erilaisia ryhmiä, että muunnelmat ovat moninaisia. Perinteet on kirjoitettu lähinnä suojamaan ja turvaamaan ryhmien toimintaa, mutta ne voi käytännössä viedä myös omaan elämään. Perinteet myös takaavat jokaiselle ryhmälle täyden itsenäisyyden toimissaan.

Omassa ryhmässäni keskitytään joka kokouksessa siihen, mikä kulloinkin on ajankohtaista; oli se sitten joku askel, perinne, ajatus tai jokin tietty kohta laajasta kirjallisuudestamme. Henkilökohtaisesti en ymmärrä niitä ryhmiä, joissa kokouksen teema on rajattu johonkin aina samanlaisena toistuvaan muotoon tai tapaan, mutta kukin ryhmä taaplaa luonnollisesti tyylillään. Tulokset puhukoot puolestaan.

kahleeton

Järjestö/ryhmä/kerho/kokous/kummisuhde tuntuu turvalliselta vain jos on tunne siitä että voi tarvittaessa poistua ilman mitään peräänhuuteluja/nimittelyjä/analysointeja.

:bulb:

Erittäin hieno oivallus mielestäni sinulta kotivalo. Juuri tuollaiset muotoseikat tuovat mielestäni typerän politikoinnin ja tietynlaisen hallinnan ideologian, yhteisöön jonka tarkoitus lienee kuitenkin toimia alkoholistien toipumispaikkana eikä minään vanhojen ruunien poliittisena kenttänä, jossa impotenttia koetetaan peittää valtaasetelmien jatkuvalla uudelleen astelulla jonkun “sosiaalidemokrattiennuorten” ohjelman mukaan. Vähän ehkä rajusti tuon nyt kantani esiin, mutta juuri noin ajttelin tänään, ja huomenna voin itse seistä jossain puhujapöntössä julistamassa miten oikeaoppisesti raitistutaan.

:bulb:

Aa on ollut kuulemani mukaan aikaisemmin, siis ennen meidän aikaamme todella kuppikuntainen yhteisö, jossa vanhat sotaratsut esittelivät korujaan ja kertoivat tulokkaille elämänohjeitaan ja miten tulisi raitistua. Sellainen ylhäältä alas käskyttäminen on käsittääkseni nykyään paljon paljon vähäisempää, mutta ymmärrettävää on että jos esimerkiksi sata vuotta ryhmäänsä terrorisoinut valtiomies koitetaan saattaa sivuun syntyy pelottelua esimerkiksi, tyyliin joudutte juomaan jos ette tee niin kuin minä sanon. Ei tuollaista enää kovin paljoa edes kuule, mutta jossa suurten päivien puhujapöntöissä tuollaiset sairastapaukset saavat huomiota. Jotenkin vaan kun me nuorempi sukupolvi koitettaisiin ottaa oppia noitten vanhojen ruunien mokista ja perinteiden avulla koitettaisiin saattaa AA:n sanomaa vielä kärsiville alkoholisteille, joka jos oikein olen ymmärtänyt on ryhmien ainoa päätarkoitus. Sanoman saattaminen tapahtuu mielestäni parhaiten ryhmässä, ja tietenkin lisäksi myös jos se on ryhmän tahto niin myös vankiloissa ja sairaaloissa.
Voi tietenkin olla, että jos unohdan perinteet ja niiden noudattamisen, olen minäkin vielä tuolla puhujapöntössä hakemassa viagran korviketta tai korvaamassa vajaaksi jäänyttä yhteiskunnallista asemaani, mutta luojaltani rukoilen, ettei näin kävisi. Jos näin kuitenkin tapahtuu, pyydän että viette minut talon taakse ja lopetatte rakkauden nimissä, niin ei tarvitse turhaan uhrata sataa tulokasta yhden sairaan tyypin takia.

Asiaa :mrgreen: