On ollut kaikkea muuta tässä 
siksipä kyselinkin, kun en ole kuullut kenestäkään joka olisi tuota ainetta noin pitkään säilyttänyt.
Tässä on yksi. 2-CI:tä laatikossa ollut puoli vuotta. En voi kokeilla koska annostuksesta ei ole hajuakaan.
Mikä? Kiinnostavaa, mutta itse näen threadissa vain jo hyvät ajat sitten syntetisoiduista kemikaaleista mainintoja…
No pystyn. Minusta tryptamiineissa on kevyempi ja miellyttävämpi yleisfiilis (vaikka onhan niitä keveitä ja raskaita kummassakin ryhmässä). Esim. LSD ja 4-HO-DiPT ovat minun mielestäni ehdottomasti parempia kuin 2C-I ja 2C-T-7. DPT taasen ei ole oikein minun mieleeni. DMT ja 5-MeO-DMT ovat aika hurjia, mutta pitääkö niitä sitten ottaa kovin suuria annoksia? Minä en ainakaan ota.
Suosikkejani tryptamiineista ovat psilosiini/psilosybiini, lsd, 4-HO-DiPT/4-Asetoksi-DiPT. Fenetyyliamiineista minua kiinnostaa lähinnä vain meskaliini, vaikka kyllä niitä muitakin pitää toki kokeilla ja on tullut kokeiltuakin.
Tarkoitin siis niiden mielestä, jotka ovat kokeilleet molempia.
Jesh, voi olla näin
Ehkä se 2C-D on sit just se paras, dunno.
Itsekin pidän enemmän tryptamiineista mitä phenyist, ehdottomasti.
Oliko se juuri tuo 2C-D, vaiko 2C-C, joka oli lyhyt, keveä ja miellyttävä?
2,5-DIMETHOXY-4-METHYLPHENETHYLAMINE (2C-D) ANALOGUES
All of the above described compounds have the basic ring orientation of three vicinal oxygens (or their sulfur analogues). Mescaline has this adjacency pattern, and it is one of the two patterns that have been widely studied as hallucinogens. The second is the so-called 2,4,5-trisubstitution arrangement. The prototype for this orientation is the 2-carbon homologue of DOM shown in Figure 3.6 and discussed later under 3.1.6).
Figure 3.6 Chemical structure of 2,5-dimethoxy-4methylphenethylamine
This is the first of a large number of 2C compounds, so named for the fact that they have the 2-carbon chain of the phenethylamine. The following letter has generally been chosen to reflect either the substituent at the 4-position, or the parent from which it had been derived.
This reference compound, 2C-D, is the simplest of the entire series. It is of relatively low potency relative to many examples in this group, but it has two properties that call for special comment.
Table 3.6 2C-D and its 4-alkyl homologues
It has been very successfully explored in clinical trials in Germany under the name of LE-25, as an adjunct to psychotherapy. Some of the dosage regimens there were quite high (100 or more milligrams) but in its evaluation as a hallucinogenic drug, the lower range was published. The proteo-homologue, 2,5-dimethoxyphenethylamine (2,5-DMPEA), remains unassayed. Its major interest is the fact that it can play the role of a starting material (both synthetically and logically) for many of these surprisingly potent phenethylamines. It is generally believed that it would have little activity orally, due to its potential deamination by the hepatic monoamine oxidase systems, but this is difficult to rationalize in light of the extraordinarily high potency of many of the 4-substituted analogues which should be equally effective substrates.
As the chain lengthens, the potency increases but there is a change in the qualitative nature of the induced effects. The ethyl homologue, 2C-E, is a most extraordinary drug, evoking for many subjects a dramatic recall of forgotten events, with a remarkable ability to interpret and analyze them. The alteration of one’s state of consciousness is dramatic, often quite frightening, and yet consistently allowing a complete recall. The extension by just a single carbon atom more, to give 2C-P, produces a yet more potent compound but one which is physically uncomfortable and considered to be unpleasant. No further homologation has been studied.
A completely separate type of homologation has been reported, with two groups located between the methoxyl groups of 2,5-DMPEA. This family has been explored along with the 3-carbon homologue amphetamines, and they have proven to be exceptionally potent compounds.
Table 3.7 3,4-Dialkyl homologues of 2C-D
The tetramethylene homologue is entered here because it has been synthesized but the clinical study of it has not yet been completed. A great number of fascinating analogues are suggested by this collection, such as the 3,4-diethyl (or the two distinct methyl ethyl isomers) or multiple ring systems of the norbornyl type with heteroatoms in them. Synthetically, these should present few problems.
An exceptionally rich family of compounds has come from the substitution of groups at the 4-position of 2C-D which are not simple alkyl homologues. There seems to be little if any correlation between either the size or the electronegativity of the group, and the potency of the resulting phenethylamine. The iodine-analogue, one of the most potent of the series, has proven to be a valuable ligand for positron emission tomography, as it has been substituted with radio iodine and, as is so rarely the case in receptor-site studies of labelled ligands, the heavy atom here is intrinsic to the activity of the molecule. An enigma is 2,4,5-trimethoxyphenethylamine, a positional isomer of mescaline (the 3,4,5-counterpart). It is devoid of activity even at doses that with mescaline would be fully effective. (See Table 3.8.)
Table 3.8 4-Substituted analogues of 2C-D
And yet, the addition of an alpha-methyl group to mescaline (a move that presumably protects it from oxidative deamination) only doubles the potency, whereas the same protective modification of this “inactive” isomer (to give the compound TMA-2), there is an increase of more than an order of magnitude. The 4-methylthio analogue (2C-T) is included here for comparative purposes, but it is the starting point for a large family to be discussed below.
Another location for structural variation is the β-position on the aliphatic side chain where one might place a methoxyl group. This is the position of the hydroxyl group on the neurotransmitters norepinephrine and epinephrine (noradrenaline and adrenaline) as well as on the natural phenethylamine ephedrine. This collection has been referred to as the BOX family. (See Table 3.9.)
Three O-demethyl compounds in this BOX group have been clinically studied in humans. The β-hydroxy analogue of BOD is 4-methyl-2,5-dimethoxyphenyl-β-ethanolamine (BOHD). It has a side-effect of causing a precipitous drop of both systolic and diastolic blood pressure. At an oral dosage of 50mg a drop of 36mm was observed and no further assays were conducted with this compound. There were no indications of hallucinogenic activity. The analogous derivative of BOH is 3,4-methylenedioxyphenyl-β-ethanolamine (BOHH). In the early literature it is occasionally referred to by the name MDE but this code has now been exclusively assigned to the N-ethyl homologue of MDMA. It is inactive at an oral dosage of 100mg. The corresponding dimethoxy compound (3,4-dimethoxyphenyl-β-ethanolamine, DME) has been studied at doses of up to 115mg and is without psychoactivity.
Table 3.9 Phenethylamines substituted with a β-methoxy group
[size=134]- DEA, Hallucinogens, A Forensic Drug Handbook[/size]
Joku pieni tiivistelmä olisi riittänyt…
Jos kerran tuo diileriepäily on edes oleellista niin
mistäs me tiedetään, että sinä et ole joku Alkon diileri tai peräti joku jonkun lääktehtaan osakas joka hyötyy siitä, että ihmiset käyttävät muitakin tajusteita kuin niitä joista pää menee sekaisin periaatteessa yhtä helposti tai vaikeesti kuin laittomistakin aineista? 
Haposta jäänyt sellainen mielikuva, että se “työntää” aika voimakkaasti, ts. helpompi juuttua kaikenlaisiin sekaviin ja hyödyttömiin ajatusketjuihin, emotionaalisiin komplekseihin jne. 2C- sarjan substansseilla mulla on jonkun verran havaintokykyä jäljellä henkisten prosessien suhteen. Pystyn siis huomaamaan kun olen jäämässä jumiin johonkin turhaan kelailuun, ja päästämään siitä irti suhteellisen helposti. Syvällisimmät ja hienoimmat kokemukset olen kyllä saanut juuri LSD:llä, tosin niitä on ollut joskus vähän hankala integroida, kun ovat olleet niin kaukana arkielämästä.
Niinpä tuo tekee. Se ottaa niskasta kiinni ja vie vähänkin isommilla annoksilla. Mutta olo ei silti ole sillä tapaa raskas, mitä monien 2C-yhdisteiden kanssa.
Kokeilemistani tryptamiineista vähiten tällaista taipumusta omaa 4-HO-DiPT (ja samalla 4-Asetoksi-DiPT).
Kyllä minäkin sellaiset huomaan, mutta olo on välillä jotenkin raskas ja epämiellyttävä. 2C-I toi vajaan 50mg:n annoksella sellaisen tunteen, että olisi painoa rinnan päällä; kuten lapsi seisoisi rintakehällä.
Minulle dekstrometorfaani on tuonut eräitä syvällisimpiä kokemuksia. LSD ja 4-HO-DiPT kuuluvat kategoriaan käyttökelpoisimmat & hyödyllisimmät.
No, mailit (tai kilometrit) voivat vaihdella… ei mulla 2C-yhdisteet ole mitenkään (fyysisesti) raskailta tuntuneet.
Tuo annos on kyllä hieman tukeva, en ihmettele jos jotain sivuoireita ilmenee 
Yleisesti väittäisin, että psykedeelien aiheuttamat fyysiset oireet ovat usein psykosomaattisia eivätkä välttämättä liity itse aineeseen millään tavalla.
Joo, syvällisimmät kokemukset eivät useinkaan ole niitä käyttökelpoisimpia. Eipä se paljon lämmitä että kymmennen kerran valaistuu tripillä, jos seuraavalla viikolla on taas normaalissa sekavassa mielentilassa. Tykkään nykyään käyttää suht mietoja psykedeelejä ja kohtuullisia annoksia siksi, että kokemus ja saadut oivallukset ovat lähempänä arkielämää.
4-HO-DiPT on poikaa. Suositellahan täällä ei saa, joten en suosittele. 
Yksilöllistä. Itselleni se on ollut varmaankin turhin yleisesti psykedeeliseksi määritelty aine. Minkäänlaista psykedeliaa en havainnut, joskin olo oli sienimäinen ja mukava - kokemus jäi puhtaasti nautintoaineiden tasolle. Ei valittamista, mutta mitenkään erinomaiseksi psykedeeliksi en voi sitä hyvällä tahdollakaan omalla kohdallani sanoa
Ai? Minulle se taas oli juuri sitä, mitä pääni tarvitsi. Se oli virkistävä kokemus.
4-Ho-DiPT on muuten helvetin siistiä sanokaa mitä sanotte
Kaveritkin tykkäs muuten siitä enempi mitä phenytripeistä, ainakin 4 ihmistä sano samaa
mielenkiintoista. mikä oli annos? olikohan aine mahdollisesti osittain hajonnutta? 4-ho/aco aineet tuntuvat olevan hyvin herkkiä ympäristön olosuhteille.
hyvälle ystävälleni 4-aco-dipt tuotti hänen elämänsä voimakkaimman psykedeelisen/enteogeenisen kokemuksen. vertailupohjana lukuisat high-dose lsd yms kokemukset. kovin harmillista jos sinulle aine ei sanonut mitään
mitä pirua toi tökötti ees on. mä luuli tietäväni paljon kun opin mitä on THC. tällasta kieltä pitäs tavata ehkä jostain tieteenpäiviltä … mutta että päihdelinkistä. ootteko te jotain apteekkareja kaik. 
… jos ette, ni teiän ainakin kannattais harkita alaa!
… piti sanomani myös että hienot sivut kyllä on. oppivat nuoretkin miten niitä päihteitä käytetään jos (ja todennäköisesti kun) käytetään. toi annostelu on varmaan se kaikista tärkein mistä ihmisten tulis tietää. … ei kait ne ite aineet niin vaarallisia oo jos niitä osataan käyttää edes jossain määrin järkevästi … mites se meni että “annos tekee myrkyn”. eipä tuotakaan tullut nuorempana ajateltua … se oli se “parempi överi kun vajari” meininki lähempänä sydäntä. ja jos ei ihmisille jaeta tietoa niin ne tekee samat asiat mutta vaan 100 kertaa typerämmin. ja sillon niitä vahinkoja sattuu… huono homma sellaset typerykset mitkä vaan haluu että tällainen keskustelu jossa on kyse nuorten ihmisten hengestä ja mielenterveydestä olisi lopetettava … väittää että on muka yllyttämistä 
… eihän tällanen lääketieteellinen siansaksa ketään voi motivoida käyttämään mitään kun eihän tästä saa mitään tolkkua ellei oo jo ennestään kiinnostunu ja motivoitunu 
…
jatkakaa vaan kernaasti samaa rataa (mutta siis vain tämän sivun suhteen eikä sen käytön suhteen tietenkin )