Kirjoitan tänne eka kertaa, vaikkakin olen jo pidemmän aikaa seurannut keskusteluja aluksi vierailijana ja vihdoin rekisteröitynä käyttäjänä.
Olen vajaa 50-vuotias naimisissa oleva kahden lapsen isä. Lapset ovat jo isoja, mutta asuvat vielä kotona.
Minulla on aina ollut ongelmaa alkoholin suhteen. En juo päivittäin, mutta kun juon en osaa juoda sivistyneesti, vaan tinttaan kaikki kerralla kurkusta alas. Sen vuoksi haluan päästä kokonaan eroon alkoholista.
Myönnän olevani alkoholisti, vaikka se pahalle tuntuukin.
Eilen sorruin juomaan, vaikka ei olisi mitään syytä siihen. Onneksi vain pienen pullon halpaa brändiä. Tätä kirjoittaessani olen vesiselvä.
Jokin vain päässä napsahti ja tie vei viinakauppaan.
Hävettää ja nolottaa. Miksi näin tapahtui, vaikka eilisaamuna päätin herätessäni, etten tänään juo.
Tänä aamuna päätin saman asian - tänään en juo -.
Kuten otsikko kertoo, haluan elää parempaa elämää, ilman alkoholia.
Haluan tehdä sen paitsi itseni, myös vaimoni ja lasteni tähden.
Katsotaan mitä tuleman pitää.
Tsemppiä muillekin saman ongelman kanssa painiville…
Hyvän päätöksen olet tehnyt, kenties jopa elämäsi parhaan. Ja tästä se alkaa, raittius ja toivottavasti myös se “parempi elämä”, nimittäin ensimmäisestä päivästä ilman alkoholia. Samalla tavallahan me kaikki muutkin olemme aloittaneet, ei siinä sen kummempaa. Kannattaa jatkaa palstan seuraamista ja viestiketjujen pläräystä. Niistä löydät monta hyvää vinkkiä siihen, miten pääset alkuun uudenlaisen elämäntavan etsiskelyssä ja miten välttää mahdollisia vaaranpaikkoja (eli niitä enemmän tai vähemmän yllättäviä retkahduksia). Onnea yrityksellesi ja kirjoittelehan kuulumisiasi jatkossakin!
Kiitoksia Syystuulet.
Tiedä häntä parhaasta päätöksestä.
Nyt kun julkisesti tunnustin pidättäytyväni viinaksista - vaikkakin nimimerkillä -, tuntuu notta on pakko toistaa itselleni koko ajan etten tänään juo.
Sen verran olen periaatten mies, että sen teen mitä lupaan.
Kun aiemmin vain itselleni lupasin annoin itselleni vapauden retkahtaa, mutta lupaus oli vain itselleni.
Liekkö tämä normaalia todellisen päätöksen jälkeen vaiko eikö.
Männä lauantaina en uskaltanut ennen kuutta lähteä lottoa tekemään, etten juomapuotiin olisi hairahtunut. Meinasi järki lähteä suoraan tangentin suuntaan.
Luojalle kiitos on vappu, joka ei ole koskaan ollut minulle mikään juomisen paikka.
Mukavasti on muutoin viikko mennyt…
Tsemppiä kovasti VMK! Kyllä elämä ilman alkoholia on ihan mahdollista ja parempaa kuin alkoholin kanssa, varsinkin kun juomisemme on saavuttanut ongelmalliset mittasuhteet.
Useampikin meistä holisteista on voimakastahtoisia, aikaansaavia, vakaumuksellisia, periaatteellisia ja jopa varsin sanansa mittaisia. Paitsi jos se jokin tulee alkoholin ja itsemme väliin. Lupauksia ja aikomuksia on monella ollut paljon ja vaikka kuinka on yrittänyt, viinaan liittyvät lupaukset ovat alkoholisteille vaikea pitää. Siksi saattaa olla viisasta perustaa raittiuden antura hieman laajemmalle pohjalle kuin oman lupauksen varaan.
Omalla kohdallani lupasin itselleni vaikka kuinka moneen kertaan olla juomatta alkoholia arkena. Kuinka ollakaan, lipsui. Lupasin lopulta pitää arkimäärän yhdessä tai kahdessa. Kuinka ollakaan, lipsui. Lupasin itselleni, etten enää juo työ- ja koulutusmatkoilla kännejä. Kuinka ollakaan, lipsui.
Vaikka pystyisikin olemaan juomatta, on aika paha jos se menee kärvistelyksi. Eli ei juo, mutta viina pyörii mielessä ja vie siten ilon kaikesta muusta. Oma raitistumiseni on aika alkuvaiheessa ja taistelen itsekin ajatusten pyörittämisen ongelman kanssa. Tänään oli hieno ilta kun oli kavereita perheineen kyläilemässä ja viina oli kokonaisuudessa vahvassa sivuosassa. Grillailtiin, pelattiin coronaa ja jutusteltiin, emännät saunoivatkin. Ei kuivistelua tai tuskailua, johon olin tosin varautunut vahvana mahdollisuutena. Kerroin ihan loppuvaiheessa yhdelle päätöksestäni tietämättömälle lyhyesti syyt päätökseen raitistua. Kuten täällä ovat kokeneemmat sanoneet, ei niitä ihmisiä muiden viinankäyttö kiinnosta. Omastaan ne mieluummin huolen pittää!
Tsemppiä raitistumiseen, hienoa saada mukaan muitakin kädet pystyyn nostaneita.
Vankin pohja alkoholistin raittiudelle on nöyrä tosiasian tunnustaminen: voimattomuus alkoholiin nähden. Siltä perustalta on hyvä jatkaa eteenpäin päivä kerrallaan. Ja voimatyhjiöön voi pyytää voimaa, kuka miltäkin taholta.
Sehän tiedetään, että anova saa ja etsivä löytää.
