Hyvää pelitöntä vuotta 2012!
Tarkoitukseni on psyykata irti pelaamisesta näin uuden vuoden kynnyksellä. Kun hauaa eteenpäin elämässään, kestää ns. vieroitusoireet, kehittelee uusia asioita esim. harrastusvalikoimaansa monipuolistamalla:
ruoanlattokurssi, uusi liikuntamuoto, elokuvat tai taide yleensäkin esim. aloittaa musiikkiharrastuksen, käsityöt eri muodoissaan tai alkaa maalaamaan eli sellaista tekemistä on vaikka millä mitalla, joka täyttäisi “pelaamiselta vapautuvan ajan ja osan rahastakin (tosin vain minimaalisen osan)”.
Siis ajankäyttöongelmia ei olisi, ja kyllä niitä kiksejä saa näistäkin ja onnistumisen ilo omasta päättäväisyyydestään ja peräänantamattomuudestaan saa loputkin endorfiinit liikkeelle! Jos alkuunpääsy tuntuu hankalalta esim. keskittymisvaikeuksien vuoksi, A-klinikalta saa apua.
Olen nyt kamppaillut aktiivisesti so. tiedostanut peliongelmani noin kolme vuotta. Vuoden terapia on käyty, olen yrittänyt “pelata vain vähän” retkahtaen kuitenkin laittamaan marjapeliin kympin sijaan satasen tai enemmän, olen suorittanut psykologian perusopinnot, lukenut pelihimon neurokemiasta ym. ja silti olen monesti rikkonut päätökseni. Pelihimoisena pelin aloittamisen jälkeen lopettaminen onkin out of my own control eli monetääriset rajoitukset ovat silloin ainoa keino. Uudelle vuodelle ohjeeksi “älä aloita pelaamista tänään, huomenna …koko vuonna, koskaan!” Arvosta itseäsi ja kiitä onnistumisesta jokaisena pelaamattomana päivänä. Summa summarum eli LOPUSSA KIITOS SEISOO kuten eräs sanonta toteaa, on sitten vuoden 2012 lopussa.
… pelaan kaikki rahat mitä saan käsiini, aina 31.12.2011 klo 23:59:59 asti. Tänään on mennyt jo 600€. 
