Yhdessä juovat onnellisia?

Haluan jakaa omaa tilannettani. En halua elää näin, enkä kuitenkaan jaksa yksin tehdä tarvittavaa muutosta.

Eli, mieheni on alkoholisti. Hän on juonut viimeiset 10 vuotta päivittäin. Alkuun maistui olut, siideri ja viini. Nyt kuvaan ovat tulleet väkevät alkoholit. Määrät ovat suuria, joskus hän sammuu jo alkuillasta.

Pääsääntöisesti hänen käytöksensä on siedettävää, ylilyöntejäkin sattuu. Tällöin hän on todella ilkeä, pelottavakin. Fyysistä väkivaltaa ei ole mutta henkistä kyllä.

Jaksaakseni arkea hänen kanssaan, olen alkanut itsekin alkoholisoitua. Humalaista kestää paremmin kun on itsekin juovuksissa…

En halua alkoholisoitua. Olen pyrkinyt vähentämään mutta huomaan juovani päivittäin ja se ahdistaa.

En halua erota. Tilanne ahdistaa ja tuntuu toivottomalta yrittää olla juomatta kun kotona juodaan koko ajan.

Olen puhunut hänelle halustani raitistua ja pyytänyt tukea esimerkiksi niin että hänkin vähentäisi vaikkapa arkisin juomista, tuloksetta. Hän toteaa vain ettei kukaan väkisin juota. Hän haluaa jatkaa entiseen tapaan.

Olen miettinyt mitä keksin oman tissutteluni tilalle. Ei vain ole voimia toteuttaa ideoitani. On helpompaa ottaa vähän viiniä tai muutama siideri ja selvitä taas yhdestä päivästä. Vaihtoehtona on varmaan luoda toinen elämä joka etäännyttää kotitilanteesta mutta on terveempää.

Hei Monttu,

tämä ei ole pitkään harkittu viesti enkä esitä asiantuntijaa. On todella kurja kuulla sinun tilanteestasi. Se kuulostaa ihan kamalalta. Minun mielestäni sinun ainoa ja kirjoitan tämän vielä uudestaan isoilla kirjaimilla AINOA keino päästä tästä tilanteestasi ulos on lähteä. Ei miettiä mitä olet tehnyt väärin tai mitä voisit tehdä eri tavalla jotta miehesi käytös muuttuisi, vaan LÄHTEÄ.

Lähtemisen kipu ja yksin jäämisen tuska on hetkellistä, se menee ohi. Nykytilanteessa elämisesi kuulostaa kuin se olisi hidasta kidutusta jossa on vain hetken helpotuksia tarjolla. Henkinen väkivalta on väkivaltaa ja jatkamalla tilanteessasi se tulee jatkumaan, todennäköisesti pahenemaan.

Voisiko sinulla olla jonakin hetkenä voimia, jotta voisit harkita soittamista johonkin kriisipuhelimeen? Voisit saada sosiaalityöntekijältä myös ammattimaisen näkemyksen tilanteeseesi, ja ehkä konkreettisia keinoja miten voisit tilanteessasi edetä ja päästä siitä pois.

Painotan vielä että toivon sinulle rakkautta, koska jokainen ihminen on sen arvoinen. Myös hän, joka ei ole tehnyt oikein. Vain rakkauden kautta tulee mahdolliseksi vahvuus, jolla puolustaa tärkeää ja arvokasta itseä vääryyttä ja ilkeyttä vastaan. Jokaisessa meissä on puolia, jotka voivat saada tekemään ilkeitä ja vääriä tekoja, osassa meistä se ilkeitä ja vääriä tekoja tekevä puoli on niin vahva että se ei koskaan anna itselleen ihmisenä mahdollisuutta kokea rakkautta. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka kuinka rakastaisi ja haluaisi hyvää, antaa apua, kaikki ihmiset eivät tätä apua pysty ottamaan vastaan. Ole sinä rakastava ja itsellesi hyvää haluava, hae apua ja ota sitä vastaan.

Tässä vielä kriisipuhelimen toiminnasta linkki ja siellä myös numero johon voi soittaa minä vuorokauden aikana tahansa. MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Rakkautta sinun tähän hetkeesi.

1 tykkäys

Hei Monttu!

Sinun tilanteesi on hyvin samanlainen kuin minulla ja pystyn samaistumaan tilanteeseen täysin. Minäkin juon liikaa alkoholistikumppanini kanssa yhdessä… mikä on aiheuttanut paljon negatiivisia asioita elämääni. Olen päätynyt itse hakemaan apua päihdepalveluista omaan alkoholikäyttäytymiseeni aivan vastikään. Koen tästä olevan itselleni suurta apua, vaikka olen hoidossa vasta aivan alkutaipaleella.

Edellisessä kommentissa suositeltiin lähtemistä ja se voi olla oikea vaihtoehto. Itse en ole siihen päätynyt. Tilanne ei meillä ole aivan yhtä paha, kumppani ei juo päivittäin, vaan selviä jaksoja on paljon. Kun juominen alkaa, se saattaa jatkua päiviä, viikon, enemmänkin. Itse pystyn kontrolloimaan juomistani ainakin vielä, siten, että kun päätän lopettaa, lopetan. Minä olen kuitenkin se, jolle sattuu ja tapahtuu humalassa kaikenlaista. Kumppani korkeintaan sammahtaa sohvalle jo päivällä tai nuokkuu leffateatterissa. Hän osaa säännöstellä humalatilaa taitavasti.

Vaikea sanoa, missä kenenkin rajat kulkevat, ennen kaikkea raja lähtemiseen. Oma vointi taitaa olla se paras mittari. Minua auttaa se keskusteluapu, mitä saan päihdetyöntekijältä ja suhtaudun tällä hetkellä positiivisesti tulevaisuuteen kumppanini rinnalla. Meillä on myös asioita, joita teemme yhdessä ilman alkoholia, joten ehkäpä meillä on toivoa.

Minulla on myös nyt kaiken varalta itselleni antabus-lääkitys, jos tilanne menisi siihen, että jonain arki-iltana tekisi mieli ottaa alkoholia, kun kumppanikin ottaa. Voin tällöin valita mieluummin lääkkeen kuin alkoholin.

Sinulle toivon jaksamista, oikeita päätöksiä ja ennen kaikkea, hae itsellesi apua sellaiselta kanavalta, joka tuntuu itselle sopivalta❤️

Hei,
Kiitos kommenteistasi. Olen myös tullut siihen tulokseen että hankin apua itselleni. Kriisipuhelin, jota myös ehdotettiin, kuulostaa hurjan akuutilta, joten keskityn muihin keinoihin.

Tuntuu kuitenkin hyvältä tietää etten ole yksin tilanteessani. Ero ei tunnu tällä hetkellä ajankohtaiselta, sitäkin olen kyllä harkinnut. Ehkä tulee jossain vaiheessa se ns. korsi joka katkaisee kamelin selän ja teen nopeita ratkaisuja.

Voimia teille omissa valinnoissanne.

2 tykkäystä