Vittujen vittu!!

En helvetti jaksais just nyt!! Äsken pohdin ekan kerran 9 päivään että saatana huomenna mun on pakko saada juoda! Vittu!!! Itkettää ja kiukuttaa, taas tuntuu että mä en ikinä pysty tähän!! Auttakaa…

PALJON tsemppiä nyt!<3 Sinä olet pystynyt olemaan juomatta jo 9 päivää. Mieti retkahtamisen hyviä ja huonoja puolia. Jos juot kerran, pystytkö jättämään juomisen siihen? Lähde ulos, ole yhteydessä ystäviisi ja/tai perheeseesi, kuntoile, syö jotain hyvää, kirjoita ajatuksiasi ylös, kuuntele hyvää musiikkia - mitä vain, mikä saa ajatuksesi pois juomisesta. Se himo ei kestä yhtämenoa ikuisesti, vaan menee ohi kunhan olet kärsivällinen, ja selviät niistä juomishimon hetkistä aina yksi kerrallaan joidenkin sinulle sopivien keinojen kanssa.

Virtuaalihali ja rutkasti voimia!

Tota noin… Jospa jaksat aamuun ja sitten kova päätös heti herättyä. Keksi muuta tekemistä. Hakeudu sellaiseen seuraan, ettei ryypätytä.

Kirjoita tänne. Jaksamista. Oikeasti tuo tunne menee kyllä ohi.

Huomenna on vasta huomenna.
Tänään et ota, suunnittelet huomista päivää. Eikä niihin suunnitelmiin kuulu juominen. Kuten Lorda ja toisetkin neuvoivat, aamulla päätät ettet tänäänkään juo. Ja sitten ne suunnitelmat ja voimat kehiin. Kestät kyllä.

Kiitos… 4 viimeisintä päivää olen NIIN yrittänyt, just tehdä kaikkea mitä vaan ikinä keksin, mikään ei vaan saa mun mieltä paremmaks. TUNTUU TYHJÄLTÄ. Ongelmana ei ole ollut pelkkä viinan himo, vaan se että yksinkertasesti tuntuu niin paskalta. Kaikki niin saman sävyistä harmaata, tekis mieli pistellä itteään jollain neulalla että tuntis jotain! Nyt tosiaan ekan kerran harkitsen vakavissani juomista huomenna, pakko myöntää, edelleen tälläkin hetkellä! :frowning: Mihin se motivaatio TAAS KATOS katos?? Helvetti en tiedä mitä mä teen… :frowning: Eilen mietin että JOS VAAN ois ees vähän parempi rahatilanne, keksisin miljoona asiaa heti millä saisin itteni irti tästä paskasta mutta kun rahat riittää just ja just peruselämiseen (ruikutiruikuti) niin vähissä on vaihtoehdot, näillä mennään :frowning:

Poikaystävä yrittää just nyt samaan aikaan tupakasta irti. Ja meinaan tulla sen takia myös hulluks! Just kun ite tarvisin niin saatanasti tukea niin yks käyttäytyy kun joku 15-v teini angstauksineen. En jaksais!! Oon niin koittanu olla sen tukena koska HALUAN ihan myös itteni takia, että se pääsee irti ja tuntuu että helvetti se ei siinä onnistu ellen mä ole jatkuvasti kuuntelemassa aamusta iltaan sen ruikutusta (sanavalinnasta huolimatta tajuan kyllä että vaikeeta on) Voitte varmaan uskoa että on omassa olossakin ihan tarpeeks kestämistä. Tästä ei hyvä tuu, mutta jos ollaan erillään niin juomisriski kasvaa ja toisaalta jos ollaan yhdessä mun pää hajoaa tai hajoaa se jo muutenkin. GREAT!!!

Hävettää toi kirosanojen määrä, mutta no can do. This is me, ja suuret tunteet vaativat sitäpaitsi suuria sanoja. Tai jotain.

Moikka!

Mene ryhmään (AA).
Täältä löydät palaveri-paikat aa.fi/groupsearch.php

Piipahda ystäväsi kanssa kirjastossa. Läjä kirjoja pitää viinankirot ja tupakantuskan loitolla