Jokainen päivä uusi alku, motivaatio välillä hyvä. Arkipäivän yksinäisyys vie askeleet kuin itsestään kauppareissulla Alkoon, vaikka kuinka olisi päättänyt etten ota tänään.
Vai onko se yksinäisyys vai alkoholin aiheuttama kemiallinen riippuvuus aivoissa?
Kipuja ja tutkimuksia. Saa edes hetkellisen helpotuksen ja jaksaa touhuta edes pakolliset askareet. Hyvinkin luova ihminen olen, mutta tuntuu, etten saa mitään aikaiseksi. Masennus taustalla elämä pelkkää selviytymistaistelua päivästä toiseen. Kysyn itseltäni, onko tämä elämäni minkään arvoista, vaikka on niin paljon mistä kiittää. Fibromyalgia ja nyt ihan uusia kipuja, joita tutkitaan. Pitkään tehnyt töitä hoitoalalla, n. 20v. Enää ei fyysinen terveys kestä. Tiedän, ettei se alkoholi ainakaan helpota. Uusia ammattihaaveita.
Ikää 54v ja yksin asun, kissani kanssa. Tyttären perheeseen on hyvät välit. Lapsenlapsiani tapaan säännöllisesti. Pystyn kontrolloimaan sen, milloin en ota, jos on kyse töistä tai lastenhoidosta, silloin ei tulisi mieleenkään.
Lapsuudessa isän alkoholin käyttöä ja kolme entistä kumppania käyttäneet reilusti Alkoa. Jollain tavoin koen ajautuneeni myös heidän myötävaikutuksellaan käyttämään. Enää en uskalla edes haaveilla parisuhteesta.
6 tykkäystä
Kirjoituksessasi on hyvin paljon tuttua. Olen ollut samanlaisessa kierteessä. Kirjoittele lisää niin vastaukset saattavat avautua sen myötä.
Ja tuo on hyvä juttu, että kontrollia löytyy. Voisiko sillä metodilla löytää raittiudelle alkusysäyksen, jos lapsenlapset alkaisivat kylästellä useammin?
Joskus sellaisen pienen irtioton saaminen juomiseen saattaa auttaa raittiutta eteenpäin. Alku voi olla todella hankalaa.