Nyt en ihan ymmärtänyt? Kirjoitit että juomatta on mennyt toistaiseksi ja seuraavassa lauseessa sanoit noudattavasi 16 annoksen viikkorajaa. Samoin kehoitit muita olemaan juomatta mutta itse juot edelleen. Itsekusetuksen puolelle menee ja vahvasti ja senkin pyysit sanomaan jos siltä näyttää. JA SILTÄ NÄYTTÄÄ! Alkoholistista ei ikinä tule kohtuukäyttäjää.EI IKINÄ! Sanon sen siksi että olen itse alkoholisti ja asian kanssa tappelin itseni kanssa monta vuotta, ennenkuin tajusin.Kohtuukäyttö ei onnistu kun hallinnan on kerran menettänyt. Nyt en siis juo ollenkaan. 3 1/2 kuukautta ollut juomatta joten alkutaipaleella ollaan mutta vain päivä kerrallaan, ilman mitään lupauksia, kuin että tänään en juo.
Tuo 16 annoksen raja on naisilla kohtuukäytön yläraja ja ehdotomasti YLÄRAJA. Minusta ja varmasti monesta muustakin se on paljon viikkoa kohden.ITurvallista rajaa alkoholinkäytölle ei ole olemassakaan ja yksilölliset erot ovat suuria. Naiset ovat erityisen herkkiä alkoholin haitoille.Itse join pahimmillaan varmaan juuri tuon 16 annosta viikossa ja myöskin oli välissä viikkoja kun en juonut olenkaan. (Tosin join kerrallan aina noin 12 annosta ja loput korjailin seuraavana päivänä.)Silti pidän itseäni ja olenkin täysi alkoholisti ilman mitään selittelyjä. Juomiseni on pilannut tähänastisesta elämästäni todella paljon ja sen tajuaa vasta kun raitistuu. Välillä meinaa katkeruus, suru ja itsesyytökset ottaa ylivallan, mutta pala kerrallaan asioita käsittelemällä siitä selvitään. Kerralla kaikkea syyllisyyttä ei voi ottaa vastaan sillä se olisi liikaa.
Nyt järki käteen ja apua hakemaan ja ennenkaikkea älä huijaa itseäsi. Todennäköisesti sinä itse olet ainut joka ei tajua ongelmasi vakavuutta! Jos luulet että olet pystynyt salaamaan juomistasi muilta, olet todennäköisesti väärässä.
Hei,
Vielä jatkoa, että sympatiat ovat ihan vähentäjienkin puolella, ja ylipäätänsä sellaisten puolella jotka kirjoittelevat tänne ja pohtivat omaa alkoholinkäyttöään. Itselleni on helpompi myöntää olevani alkoholisti, koska se auttanut ymmärtämään tilanteeni enemmän sairautena johon on hoitokeinona raittius ja lopettanut vuosikausia kestäneen sahaamisen vähentämisyrityksineen ja retkahduksineen.
Täällä kirjoittavilla vähentäjillä voi olla vielä mahdollisuus yrittää kohtuukäyttöön; halusin vain varoittaa tuosta toleranssin kasvusta. Se on aika salakavala ja siihen liittyy uskomattomia harhakäsityksiä. Yksi tällainen on ns. ‘hyvä viinapää’. Kyseinen ominaisuus, eli kyky juoda ‘tulematta kovinkaan humalaan’, oli ainakin omassa nuoruuden kaveripiirissä eräänlainen kunnia, ts. arvostettiin tyyppiä, joka kesti viinaa, ei riehunut, pysyi asiassa ja jolle ei tullut seuraavana päivänä edes kunnon krapulaa niin kuin meille muille. Näin jälkeenpäin viileästi ajatellen ko. ‘hyvän viinapään’ omaavat kaverit olivat kuitenkin omassa alkoholisoitumisessaan jo paljon pidemmällä kuin me muut tavikset, ts. toleranssi oli heillä jo kasvanut kestämään suuriakin alkoholiannoksia ilman että se näkyisi merkittävästi ulospäin.
ELI: Kun tulee tunne, että kestää suuriakin annoksia alkoholia tulematta kovinkaan juovuksiin ja saamatta aamulla krapulaa, tulisi hälytyskellojen jo soida. Ihan oikeasti! Silloin tulisi jo ruveta miettimään vähentämistä!
Hyvä Debiili, ehkä tuossa on osittain kyse kommunikaatio-ongelmasta. Kun jossain kirjoitin, että olen ollut juomatta, tarkoitin juurikin niitä tavoitteenani olevia juomattomia päiviä, joita haluan useampia joka viikolle. Dokaamisella ymmärrän kännijuomista, ja minusta on ihan ok tsempata siitä pois itseään ja muita. Otan tietysti vakavasti sen, että sanot mun tässä kusettavan itseäni, mutta tietyissä asioissa meillä on perustavia näkemyseroja. En usko, että kaikki jossain vaiheessa liikaa ovat alkoholisteja tai väistämättä alkoholisoituvia ja siten kyvyttömiä kohtuukäyttöön. Tiedän toki, että kuusitoista annosta on ehdoton yläraja kohtuukäytölle, eikä tosiaan vielä haitaton taso. Pidemmällä aikavälillä aion alentaa siitä, mutta nyt mulle oli tärkeintä saada määrä alas siitä 55-60:n viikkoannoksen määrästä. Käsittääkseni olen ihan oikeassa paikassa keskustelemassa alkoholinkäytön vähentämisestä? Minusta on olemassa joukko ihmisiä, joille se vähentäminen riittää. Täällä olen miettimässä, kuulunko heihin. Uskon, että siihen kysymykseen vastaaminen vie jonkin aikaa, eikä sitä voine tehdä ilmeisten väärinymmärrysten pohjalta. En siis huomannut ennen tekstiäsi, että mun kirjoittamani voisi ymmärtää noin; että väittäisin olevani koko ajan juomatta ja silti käyttää toistakymmentä annosta viikossa.
… ja vielä Debiilin viestiin: minusta on nimen omaan ollut outoa, että muut eivät ole pitäneet juomistani huolestuttavana. Itse siitä huolestuin ja se riittää syyksi mulle tehdä asialle jotain. Apua olen ihan valmis hakemaan, jos suunnitelmallinen käytön vähentäminen ei näytä onnistuvan. Asioista saa tosiaan sanoa mulle suoraan, mutta myönnän, että musta sun lähestymistapasi ei ollut kovin rakentava. Oma toipumisesi on tietysti vielä alussa, sekin voi vaikuttaa. Siihen toipumiseen haluan toivottaa sulle paljon voimia!
Mayflower kirjoitti toleranssin noususta. En ole tuota vielä tajunnut tarkkailla, onko toleranssini noussut. Panenpa syyniin. Hyvä huomio tuoda tuokin esiin. Kankkusia mulla on kyllä ollut ihan aina, jos oon humaltunut. Ne ovat aikuisena vain pahentuneet. Mutta joo, en nyt tosiaan sen perusteella ajattele, etteikö ongelmaa olisi.
Ne kuulumiseni juomisen ja muunkin suhteen: eilen baarissa viiden annoksen voimin. Hemmetin toimivaa livemusaa monta tuntia! Seksin suhteen alkuviikko hiljaista, sitten vuorokauden sisään paneskelut kolmen eri miehen kanssa… Sanomattakin arvannette, että tunnen itseni aika lutkaksi Ainoa onni onnettomuudessa on, ettei mitään tuntemattomia tai satunnaisia vaan ihan näitä vakipanoja. Mutta hirvittää tuo sängystä toiseen laukkominen.
^Mainittua “panovuorokautta” lukuun ottamatta on mennyt kivasti. En ole jaksanut repiä siitäkään hirveitä omantunnon tuskia, mieli on ollut suunnattuna käsilläoleviin hetkiin. Eilenkin keikalla, yhden join ja sitten siirryin vissy-limsalinjalle. Tänään kavereilla syömässä ja kylmänkirkkaassa säässä pitkällä kävelyllä.
Loppuviikkoa kohden sain paljon enemmän tärkeitä ja muuten antoisia asioita tehtyä. Energiakin tuntuu palaavan, en ole enää niin väsynyt, en ollenkaan!
Te siellä, olipa tämä viikkonne mennyt miten vaan, hyvää alkavaa viikkoa! Ettei enää tulisi väärinkäsityksiä toivotan itse kullekin joko raitista tahi kohtuullista viikkoa ihan oman tavoitteenne mukaan!
Kiireen keskellä kirjaan vain, että aika hyvin on mennyt. Ma-to neljä tai viisi annosta. Viikonlopun ohjelma ainakin kahtena päivänä näyttäisi tyystin alkoholittomalta, pitkästä aikaa sellaisen harrastukseni pariin, jossa on nollaraja.
Jospa ehtisi vielä kirjoitella pidemminkin. Voikaa hyvin!
Kaksi juomatonta päivää viikonlopussa, yksi päiväviiniä ja iltabaaria sisältävä. Kymmenen annosta, taas pitkälle ajalle jaettuna, eli vaikka on iso määrä yhdelle päivälle, en jaksa siitä ressata. Lärviääliö ei kummitellut
Nyt olen sen mainitun nollarajaharrastuksen jäljiltä aivan poikki. Olipa hemmetin upea päivä.
Kiireitä on riittänyt. Maanantaista torstaihin join kolme annosta, puolet viinipullosta kotonani keskiviikkoiltana, kun ystävä tuli käymään. Jotain oleellista on muuttunut mun tuntemuksissa viikolla juomiseen. Ei nimittäin ole mitään hinkua lähteä arki-iltana baariin yksille (joo, juuri niille yksille, jotka tarkoittivat neljää-kuutta). Eikä ole tullut mieleenkään ostaa viiniä kotiin enää. Tämä ei ole ollut kovin tietoinen päätös, näin on vaan käynyt. Onhan se tietysti loogista, että juomattomuus ruokkii juomattomuutta ja juominen vastaavasti lisää juomista. En aio vastakaan ostaa viiniä kotiin, ellei ole tulossa vieraita, ja niitä mulla käy harvoin
Tuollaista nollarajaharrastusta muuten voi suositella kaikille. Esim. ampuma- ja ilmailuharrastuksissa ei pyöritä kankkusessa tai ottaneena. Jos johonkin tuollaiseen hurahtaa kunnolla, niin on ihan mielellään selvin päin, ja ympärillä on myös juomattomia kavereita. Mainitut harrastukset ovat tyyriinpuoleisia, mutta vastaavia halvempiakin löytyy. Varma juttu mielestäni on, että jos yrittää hetkessä vaihtaa baareissa notkumisen pelkkään yksinäiseen telkkarintuijottamiseen, houkutuksia tulee paljon enemmän. Ihmisten ilmoille tai muuten liikkeelle siis!
Nyt ehdin lukemaan muidenkin juttuja. Hyvää, toivottavasti juomatonta päivää kaikille! Wine
Ainoa onni onnettomuudessa on, ettei mitään tuntemattomia tai satunnaisia vaan ihan näitä vakipanoja. Mutta hirvittää tuo sängystä toiseen laukkominen.
toivotan itse kullekin joko raitista tahi kohtuullista viikkoa ihan oman tavoitteenne mukaan!