Tänään kuukausi ilman alkoholia. Aika vähän olen sitä kaivannut ja huomaan muutoksia itsessäni. Unet ovat parantuneet, vyötäröltä hävinnyt 2 cm ainakin, ei enää turvotusta. Vatsakivut hävinneet koska en enää krapulassa.
Mieli hieman alamaissa mutta, eka joulu ilman äitiä ja samoin olisi ollut hänen 75 syntymäpäivä 21.12. Tästäkin selviän perheen avulla.
Toivotan kaikille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Raittiina aion pysyä❤️
@Maaret68 onnea kuukaudesta raittiina ja hyvää joulua.
Hyvää sunnuntai päivää. 50 päivä alkoi ja ilman alkoholia mennään edelleen.
Täällä en ole ehtinyt paljon seurata muiden kuulumisia mutta, onnea ja tsemppiä kaikille raittiistä päivistä.
Sairaslomalla, kun kaikki tuntui kaatuvan päälle. Apua hakenut ja saanut, edelleen päivä kerrallaan mennään eteenpäin.
Äidin poismenosta tulee piakkoin puoli vuotta, itkua ja naurua on päiviin mahtunut. Alkoholiin en ole turvautunut, tunteet on koettu selvinpäin. Suru läsnä, enemmän kuitenkin muistojen kautta kun joku asia tai tekeminen tuo mieleen miten äiti olisi siihen reagoinut.
Eilen iski ajatus, voisin vetää pääni täyteen. Tuntui siltä kuin antaisi vaan kaiken mennä mitä hiton väliä sillä on. En kuitenkaan toteuttanut ajatusta, lähdin halille katsomaan lätkää poikieni ja kannattaja porukan kanssa. Siellä moni muukin selvinpäin ja olivat lyöneet vetoja keskenään alkoholittomista päivistä. Oli myös niitä jotka joivat ja heitä katsellessani en tuntenut ikävää nousuhumalaa kohden. Mutta en myöskään tuominnut tai arvostellut heidä valintaansa. Jokainen tekee omat ratkaisunsa. Eikä alkoholin juominen ole kaikille ongelma vaikka se sitä itselleni on.
Mitä tai mikä sitten on muuttunut omassa elämässä. Yö unet on parempia, turvotus kehosta helpottanut, kasvojen ihonväri parempi. Nautin aamuista ilman krapulaa, päivissä tuntuu olevan enemmän tunteja, kun en makaa puoleenpäivään asti. Viikko alkaa selkeänä kun krapulat ei enää vie puolta viikosta, kohti uutta humalaa. Kaiken kaikkiaan yleinen olotila on positiivinen.
Pidän edelleen päiväkirjaa, ajatuksia päivistäni, miten niistä selvitty jne. Lasken päiviä ilman alkoholia, se auttaa itseäni. Vertaistuki on myös erittäin tärkeää, kiitos kaikille kun jaksatte tsempata toisia. Minä puolestani toivon kaikille oikein hyvää talven jatkoa ja tseppiä.
Sinäkin @Maaret68 olet kannustuksen ja tsempin arvoinen. Elämä raakana niin sanotusti. Jos kestää äidin kuoleman selvinpäin niin kestää mitä muuta tahansa. Olet vahva!
Kiitos kun kirjailit kuulumisia. Sinulla on hyvä ote juomattomuuteen, olet oikealla jalalla lähtenyt hommaan. Voimia kovasti myös surutyöhön, ja syvä osanottoni.
Valoa kohti menmään.
61 päivä illassa. Kaksi kuukautta alkoholitta. Edelleen mieleni ei tee juoda. Viikonloppuna olin risteilyllä, aikuisten poikieni ja kannattaja porukan kanssa. Pelkäsin etukäteen mitä siitä tulee, nouseeko mieleen että olis kiva ottaa kun muutkin. Reissusta selvisin selvinpäin, hauskaa pidin ja naurua mahtui paljon.
Poikani olivat ylpeitä äidistään😍ja olen minäkin ylpeä itsestäni.
Yhden unen olen nähnyt liittyen alkoholiin, korkkasin olut pullon ja join siitä. Heräsin ja tunsin oluen maun suussani. Kerroin tyttärelleni tästä unesta ja hän kysyi, oliko painajainen vai haaveuni. Painajaisen puolelle meni.
Sairausloma jatkuu, lääkäri ei halunnut päästää vielä töihin. Katsomme ensi viikolla uudestaan. Hänen mukaan minun pitää jaksaa ne neljä suunniteltua työtuntia päivässä. Ettei ne vie kaikkia voimia, vaan pystyn tekemään muutakin.
Päivät alkaa käydä pitkiksi ja huomaan tylsistyväni, siihen tylsyyteen liittyy riski, ratkean juomaan. Se on vihoviimeinen asia johon haluan ratketa.
Kävely ulkona, kuunnellen äänikirjaa on auttanut nollaamaan päätä. Salille olen eksynyt kerran ja tiedän senkin auttavan, kunhan saan sen käyntiin kunnolla, eli kun siellä olen teenkin jotain.
Päivä kerrallaan tässä mennään ja jokainen selvinpäin vietetty tunti ja päivä on edistystä.
Lämpimät onnittelut kahdesta kuukaudesta! Siinä ajassa alkaa aidosti huomaamaan raittiin elämän hyödyt.
Risteily on tiukka testi ja siitä jää varmasti voittajafiilis. Itse lähdin laivalle turhan aikaisin, kolmen viikon raittiusen jälkeen ja se oli vähän liikaa selviytymistä. Mutta tuossa vaiheessa sen pystynee ottamaan mielenkiintoisena kokemuksena.
Suosittelen miettimään sitä, että sijottaisi juomisesta säästyneitä rahoja 2-3 personal trainer -tapaamiseen. Toisen tekemä vaihteleva ohjelma auttaa varmasti.
Tsemppiä raittiuteesi ja kohti seuraavia etappeja. Elämän muutkin haasteet saavat mahdollisuuden korjaantua kun ei alkoholi ole niitä peittelemässä.
@Maaret68 onnea kahdesta kuukaudesta. Hienosti näytät pärjäävän
Nyt bussissa Tampereelta pelistä, meitä oli monta bussia kannattajia reisussa. Meno bussissa on railakasta ja korvia huumaava. Tästäkin reissusta selviän ilman alkoholia, vaikka muut juovatkin. Eikä toisten juominen haittaa, saavat ottaa se ei minua hetkauta, eikä itseasiassa tee edes mieli seuran mukana juoda. Nämä reissut oli ennen kosteita ja seuraavan päivän krapula ja kaikkea sattui matkan aikana.
Vaikka tämä tuntuu hirveän helpolta, mietin voiko se jatkua näin helppona. Ehkä se menee näin, ehkä se onkin näin helppoa, mene ja tiedä. Nyt kuitenkin hyvä olo ja selvisin tästäkin reissusta.
72 päivää alkoholitonta elämää. Ajatukset kävi viikonloppuna jospa jois, en kuitenkaan ottanut. Ostoskoriin tuli alkoholiton olut ja lonkero. Tylsyys oli päällimmäisenä kun mietin että olisin juonut. Tein sitten kaikkea muuta, leivoin, kävin kävelyllä ja illalla saunassa. Sunnuntai aamulla olin onnellinen että en antanut houkutukselle periksi.
Ensimmäinen koko viikko töitä alkoi, helmikuun osa-aikaisena ja maaliskuusta normaaliin työaikaan paluu.
Äidin kuoleman jälkeinen masennus alkaa helpottaa, äiti on ajatuksissa mutta enää ei itketä jokainen muisto. Suru on läsnä mutta ei vie enää kaikkia ajatuksia ja voimia. Päivät pitenee ja kohti kevättä mennään. Vaikka täällä etelässä ei talvesta tietoakaan.
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille.![]()
No nyt kävikin niin että viikonloppuna ratkesin ja join. Eilen aloitin tän uudestaan. Päätin olla rehellinen itselleni että kanssa kulkijoilleni. Ei tämä ole maailmanloppu, vaikka se siltä tuntuikin. Uudestaan ylös ja eteenpäin.
Se mitä tästä otan mukaani on se että, en saa luovuttaa vaan jatkan, ei saa antaa vastoinkäymisten lannistaa. Hyvää viikkoa kaikille
@Maaret68 kun tiedostat syyn lankeamiseen ja mietit miten voit vastaisuudessa siihen reagoida muuten kuin juomalla niin voit voittaa kiusauksen.
Kiitos kun olit rehellinen. Rehellisyys itselle ja muille on yksi raitistumisen kulmakivistä.
Kyllä se siitä lutviutuu
@Maaret68 kuten itsekin totesit ei ole maailmanloppu. Olen itse aikaisemmin suhtautunut retkahdukseen siten ja se ei ole johtanut mihinkään hyvään. Saavutuksesi ei ole kadonnut minnekään ja rehellisyys on avain edistykseen.
Tuttua minullekin myös nuo ratkeamiset. Yritän tehdä niin kuin Fincoco sanoo miettiä miksi en pystynyt vastustamaan.
Allekirjoitan tuon kyllä niin se juuri menee yritän muuttua itselle rehelliseksi ja varmaan kun sen osaan olen sitä myös muille.
Ei muuta kuin laskurit nollaan ja eteenpäin uuteen yritykseen! Tsemppiä!
Me ei luovuteta muutamasta retkahduksesta!
Täällä myös yksi, joka haluaa kannustaa tuohon positiiviseen ajatteluun. Huomasin ainakin itse eteneväni paljon reippaammin, kun juomisen jälkeen lähinnä totesin, että vielä ei oltu valmiita. Kiitin itseäni pidetystä tauosta, ja yritin ottaa kaiken mahdollisen opin tapahtuneesta irti, ja sitten vain heti kun mahdollista taas uuteen yritykseen kiinni sen hiljaisen toiveen kanssa, että vielä joku päivä koittaa se hetki, kun laskuri ei enää tulekaan nollaantumaan. Ei pahaa riippuvuutta yhdessä yössä ratkaista, vaan vaatii oikeasti aika kovasti työstämistä.
Tsemppiä matkallesi, kyllä se siitä varmasti vielä suttaantuu!
@Setämies tämä - pitää osata olla itselleen myös armollinen. Kuten sanoit, ei paha riippuvuus parane yhdessä yössä, ei parissa viikossa eikä kuukaudessakaan. Pitkäjännitteistä työtä.

