Viikko Wappuun

Hei kaikille kanssatallaajille!

Olen uudehko seuraaja, liityin lukemaan tekstejänne alkuvuonna, silloin kun päätin taas lopettaa, tarinaksihan sekin jäi…

Alkoholin käyttöä takana enemmän ja vähemmän reilut 10 vuotta. Tuurijuopoksi itseäni tituleerasin pitkään koska pystyinhän olla välillä viisikin kuukautta juomatta, tosin sitten kun korkki aukesi niin kyllähän niitä kuukausia sitten pullon parissa vierähtikin.

Lopetusyrityksiä on takana satoja, voidaan varmasti puhua jopa lähemmäs tuhannesta.
Olen lopettanut niin monta kertaa uutena vuonna, maanantaina, jonkun juhlapyhän jälkeen, jonain tärkeänä päivämääränä, mummon syntymäpäivänä, koiran kuolinpäivänä, omana syntymäpäivänä tai jopa semmoisena päivänä joka päivämäärällisesti jotenkin resonoi minua, hahaa!

Juomista ei ole saanut loppumaan edes haimatulehdus eikä maksatulehdus eikä se että läheiseni on pyytänyt minua lopettamaan. Tai toki se on loppunut hetkellisesti, kuukausi pari tai vajaa puoli vuotta. Sitten on kaikki rälläys alkanut taas alusta.

Tai en minä oikeastaan rällää. Minähän juon kotona yksin koska ei minulla ole juurikaan ystäviä tai muuta seuraa siihen enkä taloudellisesti haluaisi mihinkään ulos lähteäkään.
Herään aikaisin aamulla. Olen yrittäjä, hoidan työni toki yrittäjyys antaa myös sen vapauden että jos minua ei vaikka huvitakaan mennä töihin vaan haluan jäädä kotiin juomaan niin sekin on ollut mahdollista.

Pidän huolta ulkonäöstäni hoidan perheen paistan munkit paistan Kinkut laitan juhlapyhät koti on siisti yritän muistaa sukulaisia ystäviä järjestän juhlia hoidan koirat maksan laskut toki niihin jää aina vaan vähemmän ja vähemmän rahaa kuin alkoholiin menee niin monta sataa euroa kuukaudessa.

En tiedä enää mihin kauppaan kehtaisin mennä tai Mihin kehtaisin palauttaa pullot lähellä toki on kauppoja mutta on se aika raskasta ajella autolla ympyrää että Mihinköhän sitä kehtaisi mennä ja alkossakin ne myyjät vaihtelee saattaa olla edellisenä päivänä ollut saman myyjä vaikka vaihdan liikettä.

Olen päättänyt että pulloja Minä en piilottele kotona mutta tajusinpa tuossa yksi päivä että Oonhan mä tehnyt sitäkin. Ostan muka vaan neljä olutta ja sitten mä piilottelen pitkin kämppää niitä ettei muut tajua että onhan mulla niitä enemmän… sairasta.

Ja se läheisten ilme kun mä aina lupaan että nyt minä pidän tipatonta ja nyt minä alan laihuttamaan ja elämään terveellisesti ja ei mene kun pari päivää niin näköjään jääkaapissa siideriä ja viiniä olutta mitä lie niin se ilme oikeasti se ilme kun ne tietää että ei lupaukset pidä kuitenkaan paikkaansa ja nähtiinhän se taas…

Tässä päivämäärässä minua ei resonoi mikään mutta olo on tyhjä Olen vaan pelkkä väsynyt ulkokuori päätin että annan itselleni yhden mahdollisuuden ennen hakeutumista hoitoon katsotaan viime vuonna olin vajaa puoli vuotta juomatta ehkä pitäisi niitä juuri syitä alkaa miettimään että miksi se ei voisi siitä jatkua tai Miksi minusta ei ole kohtuu käyttäjäksi.

Pohdin näitä asioita itsekseni ja olen itselleni armollinen Aloitan pienillä teoilla luen teidän muiden tekstejä ja yksi päivä kerrallaan lähdetään taas menemään.

6 tykkäystä

Täällä myös nuo on niin nähty ja koettu…nyt en vaan oikeesti keksi enää ainuttakaan hyvää syytä, miksi mä joisin. Juomisesta aiheutuva olojen kamaluuskin kammottaa.

2 tykkäystä

Lämpimästi tervetuloa ViikkoWappuun. Nuo monen kuukauden tipattomat kuulostavat minusta aina tosi hyvältä. Minulla ei sellaisia ole vuosikausiin ollut ennen kuin nyt, toivottavasti lopetettuani kokonaan. Niin pitkä tauko on jo tosi hyvä alku, mitenkähän siitä tosiaan saisi jatkettua eteenpäin ja taas eteenpäin.

Ilahduin myös siitä, ettet aio antaa itsellesi enää montaa mahdollisuutta ennen hoitoon hakeutumista. Toki siinäkin on vaikeutensa, eikä mahdollisuus todellakaan ole sama kaikille, vaikka kuinka jauhettaisiin hyvinvointiyhteiskunnasta. Vaikken mikään kroisos olekaan, kaukana siitä, tiedän viime hädässä voivani hakeutua vaikka yksityiseen hoitolaitokseen omalla lainarahalla. Se tuo ehdottomasti turvaa ja on ihan varmasti jo auttanut henkisellä tasolla raitistumisessa. Olen siinä mielessä onnekas. Jos ei ole mitään selkänojaa, vaan pelkkää selviytymistä ja toivottomuutta, on kuorma ihan erilainen.

Tsemppiä kovasti ja ollaan kuulolla!

Tervetuloa joukkoon @ViikkoWappuun ja tsemppiä yritykseen! Tosiaan, kuten Hiiri sanoi, on nuo tipattomat kuukaudet tosi hyviä. Moni ei siihen pysty.

Tervetuloa joukkoon!

Kiitos kaikille!

Eka vuorokausi takana. Ihana aamu, kyllähän sen jo tiesinkin. Ja paranee vaan päivä päivältä.

Pidemmät juomattomat jaksot ovat (olivat) historiaa.
2kk haimatulehduksen jälkeen sekä.5,5kk maksatulehduksen jälkeen. Viikko/kaksi jos oli verikokeeseen menoa. Nykyään kaksi päivää jaksoin olla kunnes korkki aukesi tai tölkki sihahti minun tapauksessani. Eikä enää riittänyt 6, 10 alkoi mennä iltaisin, vapaalla enemmän…

Omituinen platoninen parisuhteeni oli isoin asia mikä sysäsi aloittamaan juomisen.
Toki sata muutakin asiaa…

Viime kesä oli parasta aikaa selvänä, mutta miksi sen kaiken aina pilaa… Tiedänhän sen, en vaan välitä käyttää sanaa alkoholisti.

Tälläerää mahdollisuuksia on enää tämä yksi.
Nyt en tee tätä itseni, vaan lasteni vuoksi. Haluan myös selvyyden parisuhteeni jatkosta, ja sen voi tehdä ja nähdä vasta kun pitkä selvä jakso takana. Toki toivon tämän jatkuessa löytäväni myös itseni merkityksen ja herävään siihen että teen tämän myös itseni vuoksi :heart:

Tiesän pystyväni olla juomatta x päivään saakka, mutta sehän on vain kuivistelua. Nyt menossa ajatusmallin muutos siihen että tätä päivää x ei enää tule.
Tuntuu kuin hyvää ystävä ja yksinäisyyden poistaja vietäisi pois…
Numero päihdehoitajalle valmiina puhelimessa jos ja KUN se hetki taas koittaa että “ehkä minä sittenkin pystyisin kohtuukäyttöön”. En pysty!

Kevättä odotelessa, ihanaa viikkoa teille muille myös :slight_smile:

7 tykkäystä

[quote]Tuntuu kuin hyvää ystävä ja yksinäisyyden poistaja vietäisi pois…
Numero päihdehoitajalle valmiina puhelimessa[/quote]

Terve

Tuo “ystävä” on ajatuksena varmaan monelle tuttu. Mutta meille suhde alkoholiin on mun mielestä enemmänkin parisuhde, jossa alkoholi on narsistinen osapuoli. Se lupailee kaikennäköistä ja antaakin jotain pientä, mutta kokonaisuudessaan se tuo vain negatiivista - ja eristämällä koukuttaa ajattelemaan, ettei olisi muuta tai parempaa.
Kuitenkin alkoholi on ihan tarpeeton aine ja ilman sitä on hyvä elää.

Päihdehoitaja on ihan hyvä osoite, ja suosittelen ottamaan yhteyttä enemmin kuin myöhemmin. Sitku ja mutku vaan pitkittää turhaan asioita. Mäki kokeilin monta vuotta tuota “sitten kun”-ajattelua, ja ei sitä sitteniä vaan tullut - tai ainakin se muokkautui niin, ettei tarvinnut kohdata sitä hetkeä.
Mulla päihdehoitaja oli yhtenä hyvänä osana raitistumista. Olin sitä ennen jo kahlannut kirjaston alkoholismia käsitteleviä opuksia vinon pinon ja lukenut täällä ketjuja. Erilaisista pikku palasista syntyi kokonaisuus, joka auttoi alkuun alkoholittomaan elämään. :slight_smile:

Tsemppiä taipaleelle!

2 tykkäystä

Kiitos!

Viestisi tuli erittäin oikeaan aikaan, kuin merkki itselleni!

Olin juuri ennen viestisi lukemista todella ahdistunut ja taistelin ajatuksieni kanssa. Melkein jo lähdin kauppaan, minkähän lie tekosyyn varjon, mutta en lähtenyt, sain voimaa vististäsi ja tästä ryhmästä!
Mikä se voima tällä sairaudella onkaan ja mietin päivittäin miksi tämän olen itselleni saanut…
Kuinka kauan olet itse ollut raittiuden tiellä? Kerroitkin että.päihdehoitaja ollut isona apuna, josko.ä itsekkin soittaisin. Pelkään vaan että mikä rumba tulee koska on lapsia ja myönnät että olet ongelma juoja, vaikka lapsesi hoitaisitkin ja onhan heillä toinenkin vanhempi (joka ei käytä holia kuin max 2krt vuodessa)

Nyt taas elämä voittaa ja viikonloppuun lähden luottavaisin ja iloisin mielin ja on siellä onneksi paljon mukavaa tekemistä tiedossa :slight_smile:

Tsemppiä muille ja iloa viikonloppuunne!

2 tykkäystä

[quote=“ViikkoWappuun, post:8, topic:56918”] Kuinka kauan olet itse ollut raittiuden tiellä? Kerroitkin että.päihdehoitaja ollut isona apuna, josko.ä itsekkin soittaisin.
[/quote]
Terve

Tulee kovin harvoin täällä käydyksi nykyään, mutta silloin tällöin kuitenkin. Reilut yhdeksän vuotta on uutta elämää takana, joten vähän on päässyt jo tottumaan tähän.
Tosiaan suosittelen ottamaan yhteyttä, kun asia päässä pyörii. Mulla ei lapsista ole kokemusta, mutta palstalta varmaan löytyy tästäkin näkökantoja. Täältä vinkkelistä kuitenkin tuntuisi hölmöltä että ei hakisi apua sillä verukkeella, että siitä tulee ehkä jotain muuta. Tärkeintä olisi kuitenkin, että kun itse haluat auttaa itseäsi, niin käyttäisit siihen sitten niitä apuja, mitä on saatavilla.

Hyvää kesän jatkoa :sunglasses:

1 tykkäys