Kirjoittelin tänne reilu vuosi sitten. Alkoholia en ole pystynyt lopettamaan, välillä on päiviä, etten ota. Pisimmät viinittömät jaksot ovat viikko tai puolitoista. Viini on nyt usein 8 prosentista markettiviiniä, sillä Alkossa käyminen hävettää. Siihen kylkeen saunasiideri, kyllä sillä on saanut itsensä jonkinmoiseksi, vaikka välillä on ollut halu saada lisää.
Huoli omasta terveydestä ei ole kadonnut minnekään ja yhdistän alkoholiin nyt lähes kaikki vaivani. Vatsakivut, väsymyksen, ahdistuksen, uni -ja palautumisvaikeudet, muistivaikeudet, vaikka minulle sanotaan, että ne johtuvat työstäni, mutta ehei…taidanpa tietää mistä johtuvat.
Aloitin Uusi alku kurssin ja kokeilen, miten pääsen sen avulla alkuun. Kirjoitan päiväkirjaa ihan perinteisesti, kun en saanut tehtäväkirjaa toimimaan. Mutta ajattelin kirjoittaa ajoittain myös tänne. Hyvää tammikuun loppupuolella, ei ollut tipaton minulla.
@Mari Tervetuloa tänne meidän muiden seuraan. Seura tekee usein kaltaisekseen eli raittiiksikin on mahdollista tulla, kun vaan sitkeästi yrittää uudelleen eikä pelästy retkahdusta. On itselelen armollinen, mutta tiukka. Sitä täällä itsekin nyt taas kerran harjoittelen. Kenties suuremmalla myötätunnolla ja ymmärryksellä kuin aikaisemmin. Minullakin oli kaikenlaista kremppaa ja vaivaa. Uni oli katkonaista eikä palauttanut, vatsassa oli välillä kuin kivi, välillä oli ripulia, närästi ja korvensi ja olin henkisesti aivan loppu ja tylsistynyt, kateellinen muiden elämästä ja mielialani vaihtelivat laidasta laitaan. Nyt olen ollut kohta kuukauden juomatta. En voi sanoa, että minusta on kuoriutunut mikään täydellinen ihminen, mutta ainakin nukun paremmin, vatsa on ihan jotakin muuta kuin kuukausi sitten ja olen saanut takaisin ilon ja paksu toivottomuus on kadonnut. Toivon Sinulle voimia ja käy ihmeessä täällä kirjoittamassa ja seuraamassa muiden keskustelua, jos itse et juuri silloin jaksa kirjottaa.
Tervetuloa palstalle. Itse olen kirjoitellut tänne tuolta viime kesästä saakka, välillä on tullut repsahduksiakin mutta matka jatkuu. Tänne olen aina palannut lukemaan muitten kokemuksia ja tsemppailuja ja välillä kirjoitan jotain omaankin ketjuuni Mitäs nyt.
Aika on mennyt töissä ja vähän vapaallakin. Ei ole ollut helppoa. Viinin saaminen on ollut mielessä, on kiukuttanut, on turhauttanut on väsyttänyt. Eilinen vapaa meni syödessä ja maatessa. Tänään siivosin ja kiukkusin. Kaikkea sontaa sitä on kerännyt ympärilleen. Vatsaa polttaa. Kuulen kuinka ympäriltä ihmiset sairastuu, ovatkohan eläneet kuten minä? Juoneet ja syöneet samalla tavalla? Kohta on minun vuoroni sairastua ja kuolla. Tämmöiset ovat ajatukseni. Huomenna on taas maanantai ja uusi viikko alkaa. Työasiat vyöryvät yli ja tuntuvat aika ylivoimaisilta. Viikon päästä on loma. Töissä isojakin muutoksia. Saanko edes pitää työni? Katsoin tänään ihan toisen alan opintoja… olen kohta 50. Ei ehkä. Olisi järkevää vihdoinkin ajatella tätä pientä itseään eikä koko maailmaa. Pääsen kohta nukkumaan, en odota muuta. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ja kiitos teille viesteistä.
Tuo ajattelumalli on hyvinkin tuttua ja sitä katastrofiajattelua mitä juominen ylläpitää. Oli minullakin vielä vähän yli kuukausi sitten, mutta nyt kun on hieman saanut etäisyyttä juovaan minään ei koko ajan pelkää, että taivas putoaa päälle. Kun huoli vyöryy yli kannattaa pysäyttää itsensä ihan konkreettisesti hengittämään. Olen itse kuunnellut rentoutuspodcasteja ja ne ovat kyllä auttaneet. Paljon tsemppiä ja voimia!!! Päivä päivältä helpottaa kyllä.
Mullakin tulee usein morkkiksissa mieleen että haimasyöpä on nyt iskenyt tms kaikkia kolotuksia tuli mietittyä ihan hiki päässä. Kyllä ne siitä voi hellittää kun annat aikaa. Mulla oli vasemmassa kyljessä vaikka minkälaista pistosta kun juopottelin mutta nyt kun noin kuukausi on kulunut ilman alkoholia niin kivutkin on poissa.
Olen elossa. Pitkä viikko alkaa kääntyä lopuilleen. Yhtenä päivänä piti jäädä kotiin, niin kova stressi. Eilinen ilta meni itkiessä. Tänään jo parempi, vatsakin helpottaa. Tänään illalla käytiin kahvilla ja vain pyörittiin vähän kaupoilla. Ajattelin, että jos nyt valitsisin raittiuden näiden “viinittömien” päivien jälkeen. Ei puhettakaan, ei haluakaan Alkon suuntaan. Kahvilassa maistoin olevinaan alkoholin keksissä. Ei siinä ollut. Katseeni kiersi pulloissa ja maku tuli omaan päähän. Keksi oli ultraimelä. Kun se loppui ja pääsin ulos kahvilasta, tunsin helpotusta. Olipa ökläke koko keksi, nyt en tarvitse mitään, en sokeria en alkoa. Omituinen hetki. On herkistynyt olo. Töissäkin itkin. Yht äkkiä. Puhe kääntyi naisten vaihdevuosiin, nehän ne. Stressiä ja naisten vuosia…aivan. Hymyillin, kun tiesin mistä kaikki johtuu ja hämmennyin taas seuraavassa hetkessä, kun naiset hekumoivat viikonlopun viinistä. Vasta viikko sitten en edes tajunnut, miten paljon tätä on ympärilläni. Nyt on hyvä olla kotona omissa ajatuksissa ja saunapuhtaana. Omenaista vitamiinivettä saunajuomaksi. Vielä huominen ja pääsisin vapaille minulla olisi toive, että pääsisin luontoon kävelemään…raikkaaseen ilmaan.
minulla olisi toive, että pääsisin luontoon kävelemään…raikkaaseen ilmaan.