Vertaistukea?

Hei.

Kaipaisin vertaistukea ja jutteluseuraa samanhenkisistä ihmisistä. Olen 22-vuotias ja olen sairastanut masennusta jo monta vuotta, välillä ollut parempia jaksoja, välillä huonompia. En tule kamalan hyvin toimeen ihmisten kanssa, oikeastaan minua ärsyttää liian iloiset ja positiiviset ihmiset. Pidän kyllä ihmisistä, mutta olen ujo ja sen vuoksi huono tutustumaan kasvotusten. Lisäksi minulla on todella huono itsetunto ja pidän itseäni niin paljon “huonompana” kuin muut. En ole saanut elämässä oikein mitään hyvää aikaiseksi. Olen koulukiusattu, sekin lisää inhotusta useimpia ihmisiä kohtaan. Minulla on ehkä vääristynyt kuva ihmisistä, tuntuu ettei kehenkään voi luottaa ja kaikki katsoo vain nenänvarttaan pitkin. Kukaan ei uskalla oikein tulla juttelemaankaan, koska olen niin sisäänpäinsuuntautuneen oloinen. Mulla on ollut säännöllistä päihteidenkäyttöä monta vuotta, nyt kuluneen vuoden aikana on tosin vähentynyt huomattavasti. Olin 5kk juomatta, kunnes otin taas ja nyt silloin tällöin viikonloppuna saatan ottaa. Mulla on ollut myös sekakäyttöä, mutta voisi sanoa, että alkoholi on ollut suurin ongelma… Juon varmaankin siksi, etten olisi niin ujo, saan alkoholin vuoksi itsevarmuutta. Ja huonoon henkiseen oloon siihen on liiankin helppo sortua :confused: Nykyään alkoholi ei ole mikään kauheen suuri ongelma, enemmänkin tämä masennus… :confused: Olen koko ajan väsynyt, olen erakoitunut ja äreä jatkuvasti. Menneisyyden haamut painavat mieltä ja tietysti myös velkataakka ja terveydentila… Huoh… Olisi niin helpottavaa saada jutella jonkun ihmisen kanssa, jolla on ollut samanlaisia ongelmia/on samanlaisia ongelmia. Löytyisikö täältä ketään sellaista? :unamused:

Kiitos jos joku jaksoi lukea vuodatukseni :smiley:

monilla paikkakunnilla toimii käsittääkseni mielenterveysseuroja,
joista löytynee samankaltaisissa ongelmissa olevia.
olisiko mahdollista käydä tuollaisessa.
tietoa noista saanee paikallisesta terveyskeskuksesta.
viinaa en voi suositella lääkkeeksi,ei toimi.
ujous ei ole pelkästään paha, vaan toisaalta hyväkin
piirre, kun vaan uskoisi, että ujoudestaan huolimatta
voi hakeutua ihmisten seuraan ja ymmärtää, että jos
jonkun tarvitsee mollata jotakuta ujoksi huomaamaansa
ihmistä, niin tuolla mollaajalla se ongelma on ja luultavasti
kovasti heikko itsetunto, jota pitää toisia painamalla koettaa
pönkittää.
kaikesta huolimatta ihmisiin kannattaa koettaa luottaa ja
uskoa heissä olevaan hyvään.jostain kummasta syystä useimmat
ihmiset osottautuvatkin ihan mukaviksi, kun itse asennoituu
oikein.

Kuin omaa tekstiäni lukisi, mutta minulla on vaikea ahdistuneisuus ja unettomuus masennuksen ohella. Velkaakin on… Itsekin olen ujo kuin mikä ja en varmasti ainakaan heti kasvotusten uskalla kohdata, mutta ota yhteyttä vaikka s.postilla?

Mitenkäs saisimme s.postit vaihtumaan, siten ettei se kaikille näkyisi?