Täältä löytyy aika hyvin : tyks.fi/store/tykslab/ohjekirja/
Sen verran katoin että noi maksa-arvot on hiukkasen koholla mutta ei ilmeisesti vielä hälyttävästi. Muut arvot näyttäisi olevan normaalit. Noi muut liittyy veren puna- ja valkosolujen määrään, tilavuuteen yms:
fB-Leuk
Viitearvo: 3,6 - 10,1 E9/l
Valkosolut, suurenee etenkin bakteeritulehduksissa.
B -Eryt
Viitearvo: miehet 4,5 - 6,1 E12/l, naiset 3,4 - 6,5
Ilmoittaa paljonko punasoluja on litrassa verta.
B -Hb
Viitearvo: miehet 130 - 180 g/l, naiset 125 - 160 g/l
B -Hkr
Viitearvo: miehet 40 - 54%, naiset 37 - 47%
Ilmoittaa kuinka suuri osuus verestä on punasoluja. Muuttuu yleensä samassa tahdissa kuin Hb.
E -MCV
Viitearvo: 83 - 101 fl
Punasolujen keskitilavuus eli koko.
E -MCH
Viitearvo: 27 - 32 pg
Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä, kertoo paljonko yksi ainoa punasolu sisältää hemoglobiinia.
E -MCHC
Viitearvo: 320 -360 g/l
Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin konsentraatio, kertoo Hb:n määrän litrassa punasoluja.
B -Trom
Viitearvo: 150 - 400 E9/l
Verihiutaleet eli trombosyytit osallistuvat veren hyytymistapahtumaan. Silloin kun niitä on liian vähän, ilmenee tavallista helpommin verenvuotoa nenästä ja muualtakin. Trombosyyttejä on elimistössä normaalisti paljon enemmän kuin välttämättä tarvitaan, mnkä vuoksi kohtuullinen määrän pieneneminen ei vielä johda vuotovaaraan.
P -ASAT
Viitearvo: miehet 15 - 45 U/l, naiset 15 - 35 U/l
ASAT on yleinen intrasellulaarinen entsyymi, jota on eniten sydänlihaksessa, luurankolihaksessa ja maksassa. Näin ollen P-ASAT-aktiviteetin nousu on melko epäspesifinen ilmiö, jonka syynä voi olla maksavaurio, sydäninfarkti, lihasdystrofiat, mutta myös keuhkoprosessit, pankreatiitit, kardiitit, lihasvammat ja hemolyysi. Korkeimmat P-ASAT-aktiviteetit tavataan akuutissa virushepatiitissa, jossa entsyyminousu usein edeltää ikteruksen ilmaantumista. Toksisissa maksavaurioissa tavataan usein kohtalaisesti kohonneita arvoja, tällaisia esiintyy mm. monien lääkeaineiden yhteydessä (mm. sulfat, tuberkuloosilääkkeet, sytostaatit, difenylhydantoiini ja alkoholi). Toiset lääkkeet (mm. fenotiatsidit, androgeenit, eräät peroraaliset sokeritautilääkkeet ja nitrofurantoini) aiheuttavat yleensä ensisijaisesti kolestaattisen maksan toimintahäiriön ja vasta sekundaarisesti P-ASAT nousee maksavaurion kehittyessä. Sydäninfarktin yhteydessä tapahtuu nopea nousu huippuarvoon parin vuorokauden sisällä ja palautuminen lähtötasolle n. viikon kuluessa. Mikäli sydäninfarktin seurauksena syntyy sydäninsuffisienssia ja sitä kautta maksastaasia, voi koholla oleva P-ASAT olla peräisin myös maksasta.
P -ALAT
Viitearvo: miehet 10 - 70 U/l, naiset 10 - 45 U/l
Alaniiniaminotransferaasi on entsyymi, joka välittää aminoryhmän siirtoa alaniinilta alfaketoglutaraatille. Sitä on pääasiassa maksan parenkyymisolujen sytoplasmassa, josta se solujen vaurioituessa vapautuu verenkiertoon. Entsyymi on melko spesifinen maksavaurion osoittaja. P-ALAT:n aktiivisuus kohoaa sekä virushepatiitin että lääkeaineiden aiheuttaman maksavaurion yhteydessä jopa 10-kertaiseksi. Korkeimmillaan aktiivisuus on noin 7 - 12 päivän kuluttua taudin alkamisesta. Aktiivisuus nousee jo ennen kliinisten oireiden (esim. ikteruksen) ilmaantumista sekä subkliinisissä taudeissa. Tulehduksen jälkeen P-ALAT laskee normaalille tasolle noin 3 - 5 viikossa. P-ALAT:ia voidaan käyttää kirroosin ja kroonisen hepatiitin aktiivisuuden arvioinnissa; akuutissa vaiheessa entsyymin aktiivisuus seerumissa on selvästi koholla, pitkälle edenneessä taudissa normaali tai jopa alentunut. Sappistaasi, erityisesti intrahepaattinen, nostaa P- ALAT:ia. Lievästi kohonneita arvoja voi esiintyä myös keuhkokuumeen, keuhkoinfarktin ja infektiöösin mononukleoosin sekä sydämen vajaatoiminnan yhteydessä. P-ALAT-aktiivisuus on miehillä korkeampi kuin naisilla. Estrogeenit ja fenotiatsiinit voivat lisätä P-ALAT- aktiivisuutta.
p -GT
Viitearvo: miehet 18-39 v ----- 10 - 80 U/l
naiset 18-39 v ----- 10 - 45 U/l
miehet yli 40 v ----- 15 - 115 U/l
naiset yli 40 v ----- 10 - 75 U/l
GT on entsyymi jota esiintyy pääasiassa maksassa, jonkin verran haimassa ja runsaasti munuaisissa. Kohonneita P-GT aktiivisuuksia todetaan kolestaattisissa tilanteissa (herkempi kuin P-AFOS), maksametastaasien yhteydessä ja lääkeaineiden tai alkoholin aikaansaaman maksavaurion yhteydessä. Alkoholin runsas säännöllinen käyttö ja jotkin lääkeaineet (antiepileptit, barbituraatit, dekstropropoksifeeni) lisäävät P-GT aktiivisuutta indusoimalla entsyymiä, mutta muutos palautuu 2-3 vk:n sisällä alkoholin/lääkkeen käytön lopettamisesta. Lieviä P-GT aktiivisuuden lisääntymisiä esiintyy mm. pankreatiitissa.
