Venlafaxin annostelu

Tuntuu siltä, että Venlafaxin on täysin hyödytön lääke ahdistuneisuuteen ja masennukseen pitkässä juoksussa…Kun sitä käyttää vähän, aluksi vaikuttaa paremmalta olo, muttta ahdistuneisuus palaa, sitten lääkäri tuplaa annoksen, tuntuu taas olevan paremmin asiat, mutta sitten taas lääkäri ainoastaan lisää annosta.

Mitä skitsofreenikolle voi suositella Venlafaxinin jälkeen, kun tuntuu, että se ei tehoa sama, miten paljon sitä syö.

Minulla oli n. 15 vuotta käytössä Sepram 20 mg, joka ei lopulta enää auttanut ei ahdistukseen eikä paniikkikohtauksiin. Sairastuin vakavaan masennukseenkin keväällä. Sepram lopetettiin ja tilalle vaihdettiin Venlafaxin pikkuhiljaa nostaen se maksimi annokseen eli nyt se on 225 mg… Se ei tunnu auttavan ja olen saanut nyt väliaikaisesti Diapam 10 mg tabletteja tarvittaessa maksimissaan 3 tablettia päivässä. Diapam auttaa eritttäin hyvin vaikeisiin ahdistus/paniikki kohtauksiin…

Olen tutkimusjaksolla psykiatrian polilla ja mietin olisiko jollain kokemusta, mikä voisi olla sellainen lääke joka auttaisi, kun ei sitä Diapamia voi loputtomiin käyttää. Pelottaa myös siihen riippuvuuvuuden kehittyminen.

Olo tuntuu ahdistavalta, toivottomalta. Kärsin myös vaikeasta unihäiriöstä, jota on yritetty hoitaa jo puolivuotta tuloksetta… On kokeiltu 15 eri lääkettä.

Itsellänikin oli Sepram jossain vaiheessa, joka vaihtui Supriumiin, jota syön 4 kapselia aamuin illoin. Sepram on ihan huono lääke. Ei ainakaan itselläni toiminut. Itse olen syönyt ja kokeillut erilaisia lääkkeitä reilut 10 vuotta lääkärin määräyksestä, ja vielä ei ole löytynyt Tepsivää ahdistuneisuuteeni ja masentuneisuuteeni. Uusin tulokas on jatkuva unettomuus.

Luin Wikipediasta, että Venlafaxinin viihdekäyttö on vähäistä, mutta sitä ilmenee, koska se vaikuttaa keskushermostoon, mutta en tajua Venlafaxinin viihdekäyttöpotentiaalia, saako joku tosiaan jotain kiksejä siitä? Itsellänikin on tuo 225 milligrammaa Venlafaxinia, ja lääkärini sanoi, että se on verrattain pieni annos, mitä sitä määrätään, mutta tosiaan lääkärit aloittaa pienestä, että lääkkeeseen tottuu, ja sitten annoskokoa kasvatetaan.

Ainakin tuntuu siltä, että Turun kaupunginsairaalan psykiatrisen poliklinikan asiat on päin helvettiä, kun lääkärit vaihtuu koko ajan, ja sitä perustellaan sijaisuuksilla yms. tosiasiassa tämä sote-homma ajaa todennäköisesti vielä katastrofaalisempaan suuntaan asiaa.

Pitäisi voittaa Lotossa, ja luoda henkilökohtainen suhde sellaiseen yksityiseen lääkäriin, joka määrää sellaiset lääkkeet,kuin itse haluaa. Mitä olen lukenut erilaisista lääkeyhdistelmistä netistä, kemiaa kun ne vain on, ja olin koulussa hyvä kemiassa, se kiinnosti, niin saisi ehkä jotain apua.

Turun kaupunki on järjestänyt siten asiat, että julkisella puolella hoito ei todellakaan toimi. Sen jälkeen, kun minut siirrettiin toiselle osastolle, oma lääkärini sai potkut, kun oli sekaantunut Kupittaan mielisairaalan kidutusvyyhtiin, joka oli isosti otsikoitu Suomessa ainakin Turun Sanomissa siinä valtakunnan tasolla palkitussakin artikkelissa, ja minulle perusteltiin sitä sillä, että hän jäi eläkkeelle. Tosiasiassa tuntuu siltä, että sai potkut. Sen jälkeen on lääkäri vaihtunut tiuhaan.

En viitsi mennä edes verikokeisiin, kun maksa-arvoista oli juttua alkoholin käytön seurauksesta edellisen puoskarin kanssa, koska terveyskeskuksissakin täällä Turussa on aina eri lääkäri, ja sitten sehän ei tunne taustaani. Pitäisi päästä yksityiseen hoitoon, kun olen jo liiian vanha lääkärin koulutusta hankkimaan, jotta voisin itselleni määrätä dopingin ihan virallista tietä.

Itsellänikin on unettomuus, johon tosin sain yhden unilääkkeen, Ketipinor, mutta olen todennut, että alkoholia kirkas pullo illalla hiljakseen nauttien auttaa ahdistuneisuuteen, ei masenna ainakaan hetkeen, ja sitten kun nukahtaa, nukkuu joitain tunteja, ja sitten kun alkoholi haihtuu verenkierrosta, kello on jotain aamuyötä, niin sitten taas koneelle takaisin ja sikari palamaan. Tiedän, ettei alkoholi ehkä ole pidemmän päälle ainakaan rasvamaksan kehittymisen johdosta mikään paras vaihtoehto, mutta minkäs teet, kun Turun kaupungin lääkärit eivät osaa mitään tehdä. Lääkefirmat maksaa niille, että ne määrää paskoja lääkkeitä, eikä kuuntele asiakasta. Nykyään, kun itse voi ottaa selville lääkeyhdistelmistä netin kautta paljon kätevämmin, mitä niiden aikana, kun he opiskeli ehkä, jos vähääkään tajuaa kemiasta jotain, niin mielestäni jopa julkisen sektorin lääkäreiden pitäisi kuunnella asiakasta jonkin verran.

Itse en ole huolissani, eikä sinunkaan kannattaisi olla lääkeriippuvuudesta huolissaan, sillä mielestäni jos jokin lääke auttaa olotilan paranemiseen, ja sitä saa ihan lääkärin määräyksestä, niin mikä ettei. Mitä kuvailit annoskokojasi, niin nuo on vielä pieniä.

Lääkäri ei määränyt viimeksi Diatsepaaminiin perustuvia opioideja minulle sen takia, koska käytän alkoholia runsaasti. Aion ottaa vielä sen puheeksi, koska tiedän, että sällit, jotka ostavat pillereitä tai esim. Diapameja katukaupasta viihdekäyttöön, ovat vielä hengissä, vaikka käyttää niitä alkoholin kanssa.

Tuntuu siltä, että julkiselle sektorille ainakin Turussa valikoituu sellaiset lääkärit, joilla ei ole aikomustakaan parantaa potilaita, tai auttaa heidän hyvinvointiaan. Ja Sote-uudistuksen myötä menee yhä heikommaksi tilanne. Tai sitten heillä on oikea puoluekirja taskussa. (Turussa se lienee Kokoomuksen puoluekirja.) Tälläiset hyvä-veli-oikeisto-verkostot lienee ainakin Turussa yleisiä. Myötäilee ja nuolee hetken aikaa jonkun oikestopampun persettä, niin se suosittelee johonkin julkiseen virkaan sinua, ja sitten asiasta vaietaan julkisesti. Itse olen totuuden kannalla, enkä nuole kenenkään persettä. Tiedän tarinoita, että näin on tapahtunut. Olen kanta-turkulainen syntynyt täällä, ja asunut koko ikäni täällä ja pitänyt tätä kotipaikkanani.

Itsellä on myös vaikea alkoholiriippuvuus olen siis alkoholisti. 8.5.2017 alkaen olen ollut täysin raittiina, päivä kerrallaan. Sekakäyttöä en hyväksy. Ja toiveisssa on saada jatkohoitoa psykalta, kun tutkimusjakso loppuu 24.11.2017,