Täällä on luultavasti ihmisiä, jotka odottaa velkojen vanhentumista
Kannattaa muistaa, että vanheneminen alkaa vasta tuomioistuimen tuomiosta.
Ei laskun alkuperäisestä eräpäivästä. Perintötoimisto voi pyöritellä laskua vaikka 5-10vuotta ennen kuin se päätyy viralliseen tuomioon.
Eli velat seuraa hyvin pitkään perässä vaikka moni luulee niiden vanhenevan 15 vuoden vuodessa (katsoo laskun ensimmäistä eräpäivää). Perintäfirmat yrittää pitää velkoja mahdollisimman pitkään itsellään, että saisivat niistä kaikki mahdolliset kulut päälle.
"Säännökset koskevat yksityishenkilöiden rahavelkoja. Nämä velat vanhentuvat lopullisesti
15 vuodessa ulosottoperusteen (tuomion) antamisesta
20 vuodessa velan erääntymisestä, jos velkojana on yritys tai yhteisö
20 vuodessa ulosottoperusteen (tuomion) antamisesta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on yksityishenkilö
20 vuodessa ulosottoperusteen (tuomion) antamisesta, jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalvelukseen
25 vuodessa velan erääntymisestä, jos velkojana on yksityishenkilö."
Miten tuo nyt menee, jos velka on vaikka 19v perinnässä ja sitten hakevat sille käräjäoikeuden päätöksen, jolloin velka siirtyy ulosottoon. Alkaako se 15v vanhenemisaika alusta, vai vanheneeko velka vuoden kuluttua, kun alkuperäisestä eräpäivästä on 20v täynnä?
Eiköhän kaikki vanhenemisajat perustu juurikin siihen tuomion päivämäärään.
Onhan luottotiedotkin kunnossa jos lasku on vaan perintätoimistossa. Tuomiosta se merkintä luottotietoihin vasta tulee.
(poislukien tietyt rahaluotot joista merkintä voi tulla hyvin nopeesti ilman tuomiota).
Omien luottotietojen tarkastus on tehty suomessa vaikeaksi. Omat luottotiedot voi tarkistaa ilmaiseksi vain kerran vuodessa. Asiakastietoon joutuu lähettää kirjeitse pyynnön ja kopion henkkarista Luulisi, että nykypäivänä vois mielin määrin tarkastaa tietojaan verkkopankkitunnistuksella, kuten on esim. ulosoton sivuilla.
Tätä ei moni välttämättä tiedä, selvisi mullekin vasta viikko sitten kun selvitin kaikki mahdolliset velkani.
Muutaman sadan euron verorästit vuodelta 2013 olivat vanhentuneet lopullisesti
Julkisoikeudelliset maksut, kuten verot ja sakot, elatusapu sekä Kelan perimät lapsen elatustukisaatavat vanhentuvat lopullisesti jo viidessä vuodessa. Tämän jälkeen velka lakkaa olemasta.
Erityinen vanhentumisaika koskee suoraan ulosottokelposia velkoja. Velkojan ei tarvitse hakea niihin maksutuomiota oikeudesta, vaan se voi periä niitä ulosoton kautta suoraan. Katso täältä mitä velkoja nämä ovat.
Käytännössä näiden velkojen vanhentumisaika on pidempi kuin viisi vuotta, sillä vanhentuminen lasketaan alkavaksi vasta maksuunpano- tai maksun määräämisvuotta seuraavan vuoden alusta.
Esimerkiksi verot vanhentuvat lopullisesti viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona vero on maksuunpantu. Jäännösvero vuodelta 2014 tuli maksettavaksi vuonna 2015, joten se vanhentuu lopullisesti 31.12.2020.
Suoraan ulosottokelpoinen saatava
Suoraan ulosottokelpoinen saatava (velka tai lasku) on sellainen, jonka velkoja voi laittaa ulosoton perittäväksi ilman kärjäoikeuden tuomiota. Tällaisia ovat kunnan tai valtion saatavat kuten verot, sakot, pysäköintivirhemaksut, joukkoliikenteen tarkastusmaksut, liikennevakuutusmaksut, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut, sairaalalaskut, kunnan elatustuki tai päivähoitomaksu. Näistä veloista ei aiheudu oikeudenkäyntikuluja.
Velkojen vanheneminen ei ala vasta tuomiosta. Jos velan erääntymisestä on kulunut ennen sitä 20v. niin se vanhenee kyllä ennen sitä, kumpi aika nyt ensin tulee vastaan. Jos perintäyhtiö pitkittää velan viemistä oikeuteen yli 10v. niin siihenkin pitää löytyä pätevä syy, silloin kannattaisi erityisesti vastata haasteeseen…
Perintäfirmat innostuvat lähettelemään lappujaan, kun vanhentumisaika lähestyy jos se kumminkin maksaisi. Voi olla, että velallinen joutuu huomauttamaan velan olevan vanhentunut?..
Luulisi, että nykypäivänä vois mielin määrin tarkastaa tietojaan verkkopankkitunnistuksella, kuten on esim. ulosoton sivuilla.