Olen ollut huolissani vaimon liiasta juomisesta jo pitkään. Hän kyllä käy töissä ja hoitaa työnsä mutta aina kun hänellä on 2-3 vapaapäivää edessä niin silloin hänen pitää ottaa ja paljon. Niin paljon että jalat ei meinaa enää kantaa ja käytös on sekavaa ja muisti myös menee joka kerta. Muuta vapaa-ajan aloittamistapaa ei hän ei suostu harkitsemaan. Ja kun hän on aloittanut juomisen, sitä ei voi lopettaa ennen kuin hän on omien sanojensa mukaan vetänyt päädyt. Olen muutamaan kertaan yrittänyt rajoittaa hänen juomisensa esim. kuuteen keskioluttölkkiin. Kerran vein kaikki muut alkoholijuomat auton takaluukkuun, se lukkoon ja molemmat avaimet taskuun. Kun hän oli juonut ne kuusi tölkkiä, alkoi kyselemään missä lisää juomaa. Sanoin että olet juonut tarpeeksi, laitoin loput lukkojen taakse. Alkoi huutamaan ja vaatimaan lisää ja lopulta kävi kimppuuni yrittäen saada auton avaimet itselleen. Ei onnistunut mutta hän jaksoi huutaa ja vaatia. Loppujen lopuksi kun ei hiljentynyt, uhkasin soittaa hätänumeroon jos ei rauhoitu. Meillä kun on kaksi pientä lasta ja en halunnut heidän heräävän mekastukseen. Vaimo ei vaan rauhoittunut jolloin sitten soitin 112:een. Tuli kaksi poliisia ja käskivät vaimon lopettaa juomisen ja mennä nukkumaan. Hän lupasi tehdä niin, mutta kun poliisit lähtivät jatkui huutaminen ja juoman vaatiminen. Siinä kohtaa jo lapsetkin heräsivät ja kello oli jotain 3 yöllä. Sanoin taas että nyt rauhoitut tai muuten soitan jälleen 112:een ja vievät sinut putkaan. Ei uskonut vaan kävi kimppuun ja yritti lyödä nyrkeillä. Sain torjuttua ja soitettua 112:een. Poliisit tulivat ja veivät vaimon pahnoille yöksi. Vamo pääsi pois seuraavana päivänä ja moitti minua että miksi soitin poliisit. Minun olisi pitänyt hiljentää hänet mieluummin lyömällä hiljaiseksi. Mitä mieltä olette, mielestäni siinäkin on omat riskinsä, vaimon vakava loukkaantuminen ja ei myöskään ole lasten katseltavaa kun lyön heidän äitiään. Ja huonolla tuurilla joudun syytteeseen pahoinpitelystä. Nyt ollaan tultu siihen päätökseen että pääsiäisenä muutetaan erilleen ja lapset jää minulle. En jaksa katsella tuollaista juomista ja välillä räyhäämistä. Nyt en ole enää yrittänyt rajoittaa juomistaan koska siitä tulee hirveä tappelu. Olen päättänyt jaksaa katsella sitä pääsiäiseen asti. Aina kun on vetänyt päädyt, niin hän makaa seuraavan päivän krapulassa ja lapset ovat minun hoidettavana. Osaan sen homman jo hyvin kun harjoituskertoja on ollut paljon.
Hei Jussi-62!
Tervetuloa Kotikanavalle! Vaikka keskustelu täällä on välillä hiljaista, toivon, että saat pian vertaistukea toisilta samassa tilanteessa olevilta.
Puolison liiallisen juomisen seuraaminen on kuluttavaa, varsinkin jos toinen vielä käyttäytyy uhkaavasti ja väkivaltaisesti päihtyneenä. Kenenkään ei tule joutua sietämään väkivaltaista käytöstä. Väkivalta missään muodossa ei myöskään kuulu lasten kasvuympäristöön. Suosittelisin sinua tutustumaan Ensi- ja turvakotien liiton Nettiturvakotiin: nettiturvakoti.fi/
Voimia ja jaksamista!
Yst.terv.
Pinja/Plinkin tiimi
Hei Jussi -62;
Valitettavan tutulta kuulosti sinun kertomuksesi puolisosi päihderiippuvuudesta. Olen ollut vuosikaudet samassa tilanteessa ja yrittänyt hillitä eri tavoin puolisoni juomista mutta tuloksetta. Juomien piilottaminen ei ole toimiva ratkaisu. Alkoholisti kärttää kätkössä olevia pulloja ja tölkkejö kunnes viimeinenkin kätkö on käännetty tai sammumiseensa saakka.
Humalaisen puhe on rasittavaa kuunneltavaa. Päihtymisen edetessä samat tarinat - jopa sanasta sanaan - toistuvat yhä uudelleen.
Teit oikein kutsuessasi poliisin rauhoittamaan tilannetta kodissanne. Hyvä, että kutsuit toistamiseen poliisin paikalle ja viemään vaimosi selviämisasemalle. Oman käden oikeuteen ei kannata ryhtyä, sillä se ei kuitenkaan rauhoita tilannetta; päin vastoin. Pahimmassa tapauksessa siinä syntyy vammoja puolin tai toisin ja sellaisten seurausten selvittely voi päätyä ensiapuun tai käräjille.
Vaimosi käyttäytyminen osoittaa sen, miten vakavasta asiasta päihderiippuvuudesta on kyse. Alkoholismi on sairaus, joka vaatii hoitoa. Pakkohoidon kriteerit ovat kuitenkin niin tiukat, että käytännössä hoitoon tulee hakeutua itse. Hyvin harva päihderiippuvainen henkilö kykenee raitistumaan aivan omin voimin. Apua ja tukea on tarjolla, mutta onnistuneeseen lopputulokseen pääseminen edellyttää vahvaa omaa motivaatiota. Siinä lähipiirin kannustava tuki on tärkeää.
Yritin kaikkeni saadakseni puolisoni raitistumaan ja hakemaan apua itselleen. Kun mikään ei tuntunut auttavan, lähdin etsimään itselleni apua. Kävin oman kotikuntani päihdeklinikalla keskustelemassa säännöllisesti päihdealan ammattilaisten kanssa kotitilanteestani. Päihteettömät päihderiippuvaisten ihmisten läheiset ovat myös tervetulleita päihdeklinikoille. Voimaannuin ja ymmärsin, että lopulta minun täytyy tehdä omat ratkaisuni ja päättää mitä odotan elämältäni.
Esimerkkini rohkaisemana puolisoni hakeutui myös päihdeklinikan asiakkaaksi ja vähitellen hän löysi voimaa raitistua. Asiat eivät välttämättä edisty hetkessä ja toipuminen on usein hidasta. Ei ole myöskään kahta samanlaista tilannetta. Toimivien ratkaisujen etsiminen ja löytäminen on yksilöllistä. Asioista kannattaa ja pitää keskustella silloin kun päihderiippuvainen henkilö on selvin päin. On hyvä kertoa, miltä tuntuu kun toinen juo. Alkoholistin painostaminen hoitoon ei usein toimi. Omat suunnitelmat on hyvä avata keskustelussa ja mainita mahdollisesti saamastaan avusta ja tuesta. Ne saattavat parhaimmillaan antaa sen välttämättömän alkusysäyksen, jonka alkoholisti tarvitsee ryhtyessään tavoittelemaan raittiutta.
Voimia sinulle ja perheellesi!
Ystävällisesti tervehtien
Juhapetteri