Viime viikkokin oli huono. Arkirytmiin ja rutiineihin palaaminen ei onnistunut, ja alkoholia meni taas enemmän kuin oli tarkoitus. Tilannetta ei helpota yhtään, että puolison kanssa on tällä hetkellä hankalat ja riitaisat välit. Hän syyttää minua melko isoista asioista, mitkä ovat mielestäni olleet molempien vastuulla. Tosin myöskin oma panokseni ja kyvykkyyteni kiistan selvittelyssä on ollut huonoa.
Mutta mutta, tänään aamulla herätessäni päätin, että nyt on syytä pitää korkki kiinni ja huolehtia itsestäni. Kriisi on sitä luokkaa että en pidä eroakaan mahdottomana. On selvää, että tällaisessa tilanteessa kannattaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan eikä varsinkaan pidä sotkea ajatuksiaan, tunteitaan ja jaksamistaan juomisella. Mielestäni on myös vastuullista ja toista huomioivaa, että huonossa tilanteessa ei pakene pulloon. Vielä pari vuotta sitten reaktioni olisi luultavasti ollut päinvastainen, eli on tässä kehitystä tapahtunut aika paljonkin.
3 tykkäystä
K-ruoka -appi osoittautui tehokkaaksi herättelijäksi. Teen valtaosan ostoksista kyseisen ryhmän kaupoissa, ja kun plussakorttia aina näytän, osasi appi kertoa dataa viime vuoden ostoskäyttäytymisestä. Vuonna 2025 keskimäärin 8 annosta viikossa on tullut haettua mallasjuomaa ja juomasekoitusta. Siihen päälle satunnaiset ostokset muista kaupoista, ja vielä satunnaisemmat ravintolaostot, niin 10-12 annosta viikossa tuli otettua koko vuosi.
Ilmankos on ollut mieli maassa aika usein. Ja keksin kyllä elämästäni samantien aika monta akuuttia rahareikää mihin voisin kaljarahat käyttää, jos ne takautuvasti jollain taikatempulla uudelleen käyttööni saisin.
Tämäkin on vähän semmoinen homma, että aiemmin olisin pitänyt tällaista vuosisaldoa täysin harmittomana, suorastaan olemattomana amatöörien puuhasteluna. Mutta silloin oikeaa juomista olikin lähinnä päivien ja viikkojen putket, jolloin suurin osa ajasta kului alkoholin vaikutuksen alaisena. Päiväsaikaan oli yleensä sellainen muutaman kaljan kevyt funktionaalinen pöhnä, ja sitten iltaisin tapahtui varsinainen humalajuominen. Juuri tällä hetkellä tuntuu, että 10-12 viikkoannoksesta on aika paljon helpompaa lähteä vähentämään tai peräti lopettamaan, kuin tuosta aiemmasta sekoilusta.
4 tykkäystä
Tsemppiä @Sarvikuoma tilanteeseesi! Ihmissuhteet ei aina ole helppoja. Oivalluksesi itsestä ja omasta hyvinvoinnistasi huolehtimisesta on tosi tärkeitä - kuten selvästi tiedätkin.
Ja ihan kaikki edistys on hyväksi. Asiasta riippumatta. Etenkin juomisen suhteen tapahtuvista edistyksistä kannattaa oikein tietoisesti itseään muistutella ja vaikka palkitakin. Ihan pienistäkin. Ja tää koskee tietenkin muitakin muutosaiheita.
1 tykkäys
Kiitos tsempeistä @Lintuanna
Lopulta tilanne kotona ratkesi yllättävän helposti, ainakin toistaiseksi. Toisinaan kyllä tuntuu, että suhde on enemmän veitsenterällä steppailua kuin tasaista arkea, mutta eiköhän tämä tästä. Siitä olen kyllä tyytyväinen, että suhteemme ongelmakohdat eivät liity lainkaan juomiseen, siis kummankaan osapuolen taholta.
2 tykkäystä
Tämä viikko menikin sitten aivan eri malliin. Kolme salitreeniä, kaksi lenkkiä, ja tärkeimpänä tasan nolla alkoholiannosta.
Lauantaina, siis eilen, olin alkuillasta lähellä painua kaljaostoksille. HALT-oireista toteutui samaan aikaan kolme (väsymys, vihaisuus, nälkä), niin voimakas mieliteko johtui varmaan siitä. Sain kuitenkin taisteltua, eikä aamulla harmittanut ettei tullut juotua.
6 tykkäystä
Eilen oli mukava päivä. Heräsin jo kuuden aikaan melko lyhyiksi jääneiden yöunien jälkeen (yleensä herään aikaisintaan klo 8). Aamulla pari kuppia mustaa kahvia omassa seurassani. Sitten työpäivä fyysistä hommaa parin kaverin kanssa, ja alkuillasta vielä salitreeni siihen päälle. Eväinä edellisenä iltana valmistamaani kevyttä, mutta ravitsevaa ruokaa.
Mietin siinä päivän aikana, että jos olisi krapula, edes pienikin, niin se kaikki kiva olisi ollut pelkästään 100 % vittumaista puurtamista. Salille olisi jäänyt menemättä. Ruoka olisi ollut surkeaa einestä. Ihan sama juttu jos olisi ollut toisen päivän krapula, tai kolmannen päivän. Ja silloinkin, jos olisin juomatta, mutta muuten vaan laiminlöisin hyvinvointiani. Makaisin sohvalla suklaalevy kädessä. Silloinkin olisi ollut ikävä päivä. Mutta nyt, kun yritän olla aktiivinen ja huolehtia itsestäni, niin tuo pitkä ja raskas päivä ei ollutkaan pitkä ja raskas, vaan mukava.
Mietin tuota viime viikkoa ja onnistumistani. Jos kaikki viikkoni olisivat samanlaisia, niin olisin hyvässä kunnossa, virkeä ja aikaansaava. Ylipaino olisi tiessään, samoin kohonnut kolesteroli. Puoliso olisi luultavasti tyytyväisempi, suoriutuisin työssäni paremmin ja jaksaisin olla sosiaalisempi ja kaikin tavoin mukavampi kaveri. Ei sillä että pitäisi olla koko ajan kauhean mukava ja sosiaalinen, vaan sillä että se olisi mahdollista. Näitä juttuja yritän pitää mielessä sitten kun alkaa kaljahammasta ja sipsihammasta kolottamaan, tai jos tekee mieli laiskotella sen sijaan että kävisi ulkona kävelyllä.
7 tykkäystä
Tämäkin oli ihan ok viikko. Kaksi lenkkiä, neljä salitreeniä, herkut lähes nollassa ja ruokailut toteutettu järkevästi. Mutta eilen otin vastoin suunnitelmiani 6-packin olutta. Onneksi sain tänään itseni heti ruotuun ja kävin salillakin.
Myös viime viikon lauantaina oluen haku oli lähellä, ja tämän viikon lauantaina sitten toteutin sen. Minään muuna päivänä juominen ei ole ollut edes mielessä. Tosin, kävin eilen päivällä vanhemmillani. Se helposti nostaa ahdistus- ja stressitasojani, koska lapsuuden tunnekokemukset ja perhedynamiikka nousevat pintaan. Voi hyvin olla, ja luultavasti onkin, että oluet olisivat jääneet juomatta ilman vierailua.
Eilinen juominen ei sinänsä minua haittaa, mutta se haittaa, että se oli aivan selvästi reagointia ikäviin ja vaikeisiin tunteisiin. Tuo on juuri se, mistä haluan eroon. Juopothan tunnetusti reagoivat mihin tahansa tunnetiloihin juomalla, ja se reaktio tulee kyllä ihan automaattiohjauksella. Tuon asian kanssa pitää vastaisuudessa olla tarkempi.
2 tykkäystä
