Uusi yritys Vol.2 (jatkoa keväältä)

Me Lopettajat
1

Taitaa olla päivityksen aika:
Olin kaikenkaikkiaan 2kk juomatta pisaraakaan alkoholia. Juhannuksen tienoilla annoin itselleni luvan jälkeen ottaa pari kaljaa. Kesä meni ihan hyvin, joskin tuli tissuteltua jonkin verran, mutta homma pysyi kuosissa.

Aiemmin puhuin siitä, että en juo joka päivä enkä joka viikko, mutta sitten kun antaa “luvan” itselleen…no sitten otetaan kaksin käsin koko ilta. Olen selvinpäin normaali, mukava ja tiettyyn pisteeseen asti kiva seuramies josta kaikki tykkää,mutta kun otan liikaa viinaa…noh minusta voi tulla ilkeä (uskomattomia kommentteja muille, uusi piirre minussa) ja silloin en välitä kenestäkään muista mitään (saatan olla vastailematta puolisolleni ja muille ihmisille ja kukaan ei tiedä missä olen, enkä itsekään tiedä).

Huomasin kesäloman jälkeen(töissä on ollut melko kiirettä), että minulle on tullut tapa myös tissutella viikonloppuisin (2 - 3 kaljaa tai lasia viiniä) vaikka se ei ole ollut minulle ominaista. Siksi ja sen lisäksi uniongelmat ovat alkaneet pahentua. Jo ihan vaikka joisin esimerkiksi kaksi kaljaa. Myös alkoholin käytön jälkeinen masennusaika pitenee koko ajan, ja morkkiksia tulee lähes tulkoon joka kerta…

Muutoin duunit ja vapaa-ajan harrasteet menee hyvin, mutta kyllä esim. harrasteurheilijakin kärsii dokailusta. Se on alkanut rassaamaan yllättävän paljon jos skippaa urheilut, jos on ottanut kännit lähiaikoina.

Edellä mainittu yhdistettynä siihen, että tuli pari reissua tuossa taannoin missä oli reiluja ylilyöntejä, blackoutteja yms.

Puolisoni on auttanut tässä asiassa paljon, mutta aistin että hänenkin kärsivällisyys alkaa olla välillä aika lopussa. Lupaan etten juo liikaa ja sitten taas mennään. Hän on suurin syy siihen, että miksi haluan muuttaa itseäni. Olisi mukavampi antaa 24/7 hänelle sen, mitä hän ansaitsee.

Alkoholi ei sovi minulle ja aina tulee vastaan se hetki, kun homma menee överiksi. Vaikka sitä olisi mennyt kaikki hyvin vaikka puoli vuotta. Olen liian monta kertaa vaan yrittänyt vähentää vaikka olisi pitänyt jo aikaa sitten tunnustaa itselleen faktat. Ehkä hävettää, ehkä kieltää asian vaikka siihen vedoten että hoitaa duunit, muut velvoitteet, harrastukset. Ystäviä ja kavereita minulla on paljon ja onneksi siellä porukassa on ihmisiä jotka ymmärtävät jos tulen juhliin selvinpäin. Myös pelko siitä, että jotain peruuttamatonta tapahtuu jotka aiheuttavat esim. puolisolleni harmia, itselleni harmia tai muille harmia. Rahaa on mennyt dokaamisen myötä runsaasti sinne sun tänne enkä muista edes kaikkia mihin olen rahat käyttänyt.

Olen aina ennen määritellyt ajan jonka olen juomatta (esim. tipaton tammikuu tai tipaton elokuu), nyt en aio tehdä niin. Yksi viikonloppu kerrallaan.

2

Heippa humoristi,

tuolla minun ketjussani kävitkin kommentoimassa ja olikin pakko tulla lukemaan oma uusi “pelinavauksesi”. Kovin tutulta kuulostaa. Minulla tosin alkoholi on ohjannut käytöstäni sosiaalisesti “parempaan” suuntaan (tiettyyn pisteeseen asti!) ja käytännössä ohjannut sosiaalista kanssakäymistäni muiden ihmisten kanssa koko aikuisikäni. Siksi sitä on ollut niin helppo käyttää. Noh, mut se siitä.

Halusin vain sitä kommenotoida, että jos pystyt tekemään nollapäätöksen ilman minkäänlaista aikamäärettä, niin sen parempi. Itse otin alkuun löyhäksi tavoitteekseni kokonaisen vuoden, se tuntui ääriteolta. Mutta kohta se vuosi on täynnä ja sen vuoden aikana päihteettömyydestä on jo tullut osa elämäntapaa ja orastava palikka uudelleen rakentuvassa identiteettissäni. Se vuoden rajapyykki ei edes tunnu kovin tärkeältä, koska tiedän jatkavani samalla nollalinjalla kohti tulevaisuutta.

Itsellänikin suurin syy lopettamiseen oli tarjota parempi elämä itselleni ja ennen kaikkea puolisolleni. Meille yhdessä. Se yhteinen elämä oli hajoamassa käsiin. Puolisoni tuki lopettamisessa onkin ollut olennaista sen onnistumiselle. Toki se vaati myös sitä, että hänenkin oli lopetettava hyysäämiseni sekä rauhoitteluni pahimmissa morkkiksissa ja alennustiloissa. Jotta hän on pystynyt minua tukemaan, on hänenkin pitänyt myöntää ja hyväksyä, että hänen puolisollaan on alkoholiongelma.

Darrattomat sunnuntait, hyvin nukutut arkiviikot, pidempi pinna ja nopsaan kehittyvät treenitulokset ovat itselläni olleet lähes vapauttavia kokemuksia. Tuntuu, kuin olisin alkanut nyt vasta elää uudelleen yli 15 vuoden alkoholin liiallisen käytön jälkeen. Lisäksi parisuhteeni voi paremmin kuin koskaan. Nämä varmaan voisivat olla sinuakin motivoivia asioita? Niin, ja rahat riittävät koko kuukaudeksi ennen seuraavaa liksaa!

Jos pystyt toimimaan ja olemaan luontevasti kavereidesi kanssa selvinkin päin, niin se on jo iso apu onnistumiseen.

Tsemppiä!