Ensimmäistä kertaa kirjoitan tänne. Nyt on otettava uusi suunta ja tartuttava ongelmaan jonka olen tiennyt jo pitkään.
Olen vajaa nelikymppinen töissä käyvä uusperheen äiti. Tissutteluni/juominen karkasi käsistä vajaa pari vuotta sitten perheessä tapahtuneen kriisin jälkeen.
Ennen sitä käytin kyllä alkoholia,mutta se oli satunnaista ja tapahtui viikonloppuisin/vapailla ja annoksiakaan ei ollut monia per kerta.
Havahduin juomiseeni itse jo kauan aikaa sitten ja olenkin useita kertoja yrittänyt vähentää siinä onnistumatta. Nyt olen tissutellut lähes joka ilta. Annokset on riippunu paljon siitä mikä työvuoro on seuraavana päivänä.
Välillä on menny jopa 8-10 annosta illassa ja olen joutunut olemaan muutaman kerran töistäkin pois krapulan takia.
Olen ruoskinut itseäni tästä ja onnistunut olemaan välillä sitten pari iltaa juomatta,mutta aina ote on lipsunut.
Tässä vuosien aikana terveyshuoletkin on lisääntynyt,paino noussut ja olen koko ajan väsynyt. Tietysti,kun yöuni on mitä on juomisen jälkeen.
Viikonloppuna tajusin että nyt on se kohta kun on hyvä hetki vähentää/lopettaa…siideri ei maistunut.
Nyt olen ollut lauantaista asti juomatta, eli vasta pari päivää ja tässä kohtaa yleensä aina repsahdan. Tuli tunne,että kun kirjoittaa tänne niin asia jotenkin konkretisoituu itellekin. Olen päättänyt alkuun mennä vain päivän kerrallaan,enkä ottanut mitään tavoitteita sille kauanko olen juomatta. Mutta nyt kun tänään heräsin itsekseen ennen kellon soittoa niin huomasin,että olin selkeästi jo parin päivän juomattomuuden jälkeen nukkunut paremmin ja olo on oikeasti levännyt. Sen takia päätin,että nyt pidän sen tipattoman kuukauden. On alkuun joku tavote mihin pyrkiä.
En halua olla näin pöhöttynyt ja turvonnut,näytän kamalalta ja itsetuntokin on hävinnyt juomisen mukana.
Sekava teksti, mutta niin on sekavat ajatuksetkin. Vaikka toisaalta ensimmäistä kertaa tuntuu,että nyt tää muija onnistuu.
Hyvin tutunoloista settiä. Turvonnut, pöhöttynyt ja juomisella lopunkin itsetuntonsa hukannut täälläkin, hei! Onneksi noissakin asioissa muutos alkaa aika nopeasti, näissä kolmessa viikossa huomaa jo pikkuisen edistyneensä. Mahtavaa että huomasit pientä muutosta jo parissa päivässä, aina se tsemppaa taas hieman eteenpäin. Tekstisi ei ole yhtään sekavaa, vaikka ajatukset voivat ymmärrettävästi sitä ollakin.
Nyt vaan sovitaan niin, että muijahan onnistuu! Kiitos kun liityit seuraamme ja rrrroimasti tsemppiä matkaan!
Hei Elohiiri ja kiitos viestistä
Nyt menossa jo neljäs päivä ilman tissuttelua ja yllättävän helppoa on vielä ollu. En edes muista milloin viimeksi olisin ollut näin monta päivää peräkkäin tissuttelematta.
Jatkuvan morkkiksen loppumisen lisäks ois tosi kiva jos töä juomisen vähentäminen vaikuttais myös ulkoisesti. Itsetunto on kyllä nollassa kun peilistä katsoo pöhöttyneet kasvot ja pari vuotta kestäny tissuttelu näkyy kyllä vyötärölläkin.
Viime yön nukuin tosi huonosti, heräilin paljon ja ihan hiestä märkänä. Täytyy ajatella et kroppa alkaa puhdistumaan pikku hiljaa…vaihdevuosia en vielä toivo
Mun ongelmasta ei kukaan lähipiirissä tms tiiä. Ainoastaan mieheni, joka itsekin tissuttelee. Hän kuitenkin tukee mua vaikkei itse juurikaan taida olla huolissaan omasta juomisestaan.
Onneks edessä on pitkä työrupeama kun vapailla varmasti kiusaus olisi paljon suurempi juoda se yks tai kaks…tai kolme jne…
Kyllähän me nyt pystytään tähän!! Ihan varmasti!! Tsemppiä meille kaikille vähentäjille ja myös lopettajille!!
Tsemppiä, hyvää alkua on helppo jatkaa. Yöhikoilut loppunee muutamissa päivissä ja sitämyöten myös pahin turvotus häipyy. Sekin on hyvä motivaattori jatkaa selvinpäin.
Tervetuloa palstoille! Niin tutulta kuulostaa tuo tilanteesi!
Nythän meitä on uusia tulokkaita täällä aloittamassa raittista elämää. Tsempataan toisiamme ja mennään päivä kerrallaan eteenpäin!
Pohjosentyttö, samassa suossa ollaan! Tissuttelu lisääntynyt pikku hiljaa, ja perhe ei tiedä mistään mitään. Tai ei tiedä, että tämä on ongelma eikä myöskään sitä, että olen tekemässä asialle jotain. Tsemppiä!
Minulla on unen laatu jonkin verran parantunut, mutta mitään mullistavia fyysisiä muutoksia ei erityisesti ole vielä näkynyt. Juomattomuutta takana nyt puolitoista kuukautta.
Tsemppiä, sitä tarvitsisin minäkin. Tissuttelu ei meinaa millään loppua, ehkä,päivän, pari onnistun olemaan ottamatta, mutta heti taas retkahdan. 4- 6 siideriä illassa, mutta , miksi ihmeessä se viina vaan vie…
Aloitan yhdyskuntapalvelua lähiviikkoina, tuomio törkyratista, ehkä sitten loppuu juomienkin, Toivon niin…
Nukuin pari ekaa yötä ihan hyvin…nyt on varmaan ne pahimmat yötkin menossa kun viides juomaton päivä kääntyy iltaan.
Sekin tosiaan tsemppaa kun pahimmat turvotukset yms häipyy!
Hienoa tuo puolentoista kuukauden juomaton aika…jatka samaan malliin,varmasti se juomattomuuden vaikutus alkaa näkyä ja tuntua jossain vaiheessa. Ainakin omien korvien välissä…voi olla ilman morkkiksia (joita mulle kyllä tulee tosi helposti juomisesta) ja ajatuskin ehkä kulkee taas paremmin.
Liian iso häpeä kertoa esim sisaruksille asiasta…yritän siis ainakin alkuun selvitä omin voimin.
Sama juttu…pari iltaa onnistunut olla juomatta ja sit taas repsahdus. Eikä oo ollu väliä mikä työvuoro seuraavana päivänä olis,ne siiderit on silti täytyny juoda! Riippuvuus on kamalaa, mutta onneksi tästäkin on mahdollista parantua!
Kyllä täällä on yksi jo useamman vuoden palstoilla ollut vähentäjä ja hyvin sujuu kohtuukäyttö. Siksi roikunkin näillä palstoilla että alkoholi pysyisi hanskassa. Ja ainahan on mahdollista lopettaa kokonaan. Paljon tsemppiä uusille ja vanhoille!
Tosi hyvä Juhani että notkut mukana, samoin muut “vanhat”. Teidänkin esimerkkiänne tarvitaan ihan siinä missä toisten uusien tukea. Ja uskon, ettei se ehkä haitaksi ole itsellekään välillä muistutella mistä sitä on lähdetty.
Tuo joku viiden päivän juomattomuus oli minulla ehkä suurin juhlahetki tähän mennessä. Se oli semmoinen aika, minkä olin ylittänyt viimeksi ties milloin. Kuulostaa hassulta, mutta sen jälkeen ei ole enää tuntunut ihan samalta. Päivät “vain” soljuvat, nyt on näköjään menossa päivä numero 28. Tosi hyvä siis tämäkin, en kuitenkaan haluaisi koko ajan juhlia vain viisipäiväisiä. :mrgreen:
Niin siinä kävi että viikon olin juomatta ja tuli repsahdus. Muutama ilta meni taas tissutellessa,mutta nyt taas menossa viides päivä ilman juomista….päivä kerrallaan. Ei oikein muuta voi.
Kalenteriin merkkailen juomattomia päiviä ja kyllähän niitä tuosta repsahduksesta huolimatta on onneks ollu tammikuussa reilusti.
Oon pettyny itseeni kun tuli toi repsahdus,mutta toisaalta kun katsoo noita kalenterissa olevia rasteja tammikuulta niin oonhan onnistunut paremmin kuin aikoihin. Ei sais olla itelle liian ankara…mutta…
Kiitos kun liityit seuraamme ja rrrroimasti tsemppiä matkaan!
